Apu

Suomalainen haluaa asua rauhassa – Asiantuntija: "Kiinnostus väljempään elinympäristöön on kasvanut koronavuoden aikana"

Suomalainen haluaa asua rauhassa – Asiantuntija: "Kiinnostus väljempään elinympäristöön on kasvanut koronavuoden aikana"
Korona on lisännyt väljyyden vetoa. Kaupunkeihin muutetaan silti eniten.
Julkaistu: 20.1.2021
Turvallisuus ja häiriöttömyys ovat pääasioita, kun ihmiset valitsevat missä asuvat. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa 74 prosenttia vastaajista piti näitä tärkeimpinä valintaperusteina.
Kaupunkimaisuutta asuinalueelta ei nyt kaivata. Se jäi tutkimuksessa tarjotuista yhdeksästä tekijästä viimeiseksi.
Väliin asettuvat esimerkiksi hyvät yhtey­det, palvelut ja harrastusmahdollisuudet sekä asumisen hinta. Maaseutumaisuuskin on yli tuplasti vetävämpi tekijä kuin kaupunkimaisuus.

Kaupungistuminen jatkuu

Onko korona-aika lisännyt kaipuuta maaseudun rauhaan?
– Pitää paikkansa, että kiinnostus väljempään asumiseen ja rauhallisempaan elinympäristöön on koronavuoden aikana kasvanut, aluekehityksen asiantuntija Timo Aro sanoo.
Muuttajien enemmistö suuntaa yhä kaupunkeihin. Vain vauhti on laantunut.
– Iso kuva ei ole juuri muuttunut.
Marraskuun loppuun yltävien muuttotilastojen perusteella isot kaupungit menettivät vetovoimaansa vuonna 2020. Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle muutti selvästi vähemmän ihmisiä kuin edellisinä vuosina. Kehyskunnat taas ovat lisänneet suosiotaan. Muuttovoittokuntien kymmenen kärjessä on sellaisia nousijoita kuin Kaarina ja Järvenpää.

Mitä maallemuuttajat haluavat?

Maallemuuttajat suuntaavat lähinnä kaupunkien läheiselle maaseudulle tai kuntiin, joissa on jo loma-asumista ja matkailutoimintaa. Ihmisiä kiinnostavat rauhalliset asuinseudut, joista on suhteellisen lyhyt matka isompaan kaupunkiin töihin.
Takana on kuitenkin vasta vajaa vuosi koronaa, Aro huomauttaa.
– Onko tämä väliaikaista vai pysyvää, siihen ei kenelläkään ole vastausta.
Kaupunkimaisuuden heikosta suosiosta tuoreessa kyselyssä Aro ei tekisi kovin rohkeita päätelmiä. Kaupunkilaiset haluavat asuinalueiltaan muuta kuin maalle hakeutuneet, joten erilaisissa ympäristöissä asuvien toiveita kannattaisi tarkastella erikseen.
Kaupunkimaisuutta ei ole edes määritelty tarkemmin. Se voi herättää eri ihmisissä erilaisia mielikuvia.

Työ määrää asuinpaikan

Ylipäätään ihmisten toiveiden perusteella on paha mennä ennakoimaan tulevaa. Kyselyissä ja barometreissa toistuu usein sama havainto: valtaosa suomalaisista unelmoi yhä omasta talosta, vaikka kiinnostus keskusta-asumiseen on aikaisemmin tällä vuosituhannella kasvanut. Maalla ollaan myös tyytyväisempiä omaan asumiseen kuin kaupungeissa.
Monesti työpaikan sijainti ja oma talous silti määrittävät, mistä kotia lähtee edes etsimään.
– Kun kysytään toiveita, tarpeita ja odotuksia, saadaan eri kuva kuin katsomalla, todellisia ratkaisuja, Aro sanoo.
Turvallisuuden kärkisija asuintoiveissa on Arosta hyvin ymmärrettävä. Sekin voi merkitä monia asioita: terveellistä ympäristöä, palveluja, yleistä tunnetta siitä, että elämä on hallinnassa.
– Omaan turvallisuudentunteeseen liittyvät asiat ovat korona-aikana korostuneet.

Tästä on kyse

Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksessa kysyttiin tärkeimpiä tekijöitä välittömän asuinalueen ja asuinympäristön valinnassa.
Kyselyiden perusteella suomalaiset toivovat asuinpaikaltaan rauhaa ja turvallisuutta. Oma talo on suurimman osan unelma. Käytännössä kodin paikan määrittävät työpaikka ja oma talous.
Tutkimus tehtiin marraskuussa 2020, ja vastaajia oli 4 516.
Kommentoi »