Tiesitkö, että sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy? Kuolema ei kuitenkaan tule yleensä siltä istumalta, vaan tavallisesti sydänsairauden kanssa eletään pitkiäkin aikoja. Toki myös äkkikuolema on mahdollinen. Riskiryhmässä ovat etenkin keski-ikäiset miehet, joilla kohtalokas sydäninfarkti on usein sepelvaltimotaudin ensioire. – Sepelvaltimotauti on sydänsairauksista tavallisin, ja siihen liittyvän kohtauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista. Siksi sitä voidaan pitää kansantautina, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala. Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista, joka ahtauttaa sepelvaltimoita. Ahtauma voi aiheuttaa verenkierron häiriintymisen ja hapenpuutteen osassa sydänlihasta. Tavallisin oire on rintakipu, joka alkaa tuntua ruumiillisessa tai joskus harvemmin psyykkisessä rasituksessa. Sitä kutsutaan angina pectorikseksi. Sepelvaltimotauti voi oirehtia myös epämukavana, ahdistavana ja pakahduttavana tunteena kaulalla, käsivarsissa tai selässä.  – Sydänperäinen rintakipu on laaja-alaista, eikä sitä voi paikallistaa sormella. Se pakottaa pysähtymään ja levähtämään. Jos se ei mene levossa ohi, on soitettava ambulanssi, sillä kipu voi olla merkki alkavasta infarktista. Silloin hoidoksi tarvitaan nopeasti pallolaajennusta tai liuotushoitoa.

Kivun syy on tärkeää selvittää, vaikka se menisi ohi, etenkin jos se toistuu samassa tilanteessa, kuten esimerkiksi tiettyä ylämäkeä noustessa. Jos kyse on sepelvaltimotaudista, sitä aletaan hoitaa tilanteen mukaan.  – Joskus pelkkä lääkitys riittää, eikä tarvita muita toimenpiteitä. Lääkehoito on aina elinikäistä, oli sairastanut infarktin tai ei. Lääkehoitoon sitoutuminen on iso ongelma. Anna-Mari Hekkalan mukaan jopa 25 prosenttia potilaista ei hae heille määrättyä kolesterolilääkitystä apteekista, koska he kuvittelevat, että sepelvaltimotauti on hoidettu pallolaajennuksella tai leikkauksella. – Lähes jokaiselle infarktin saaneelle aloitetaan kolesterolilääkitys, koska sen avulla ehkäistään uusia infarkteja. Kaikkien muidenkin lääkkeiden määräämiseen on hyvä syy. Sepelvaltimotaudista ei voi parantua, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Hyvällä hoidolla potilas voi elää normaalimittaisen elämän. Sepelvaltimotaudin riskitekijöihin kuuluu epäterveellinen ruokavalio, joka kerryttää ylikiloja sekä nostaa kolesteroliarvoja ja verenpainetta. Etenkin vatsan seudulle kertynyt rasva on vaarallista. Myös liikkumattomuus on iso riski, vaikka olisi normaalipainoinen.  Liikunnan hyödyt ovat kiistattomat: se laskee verenpainetta ja huonoa LDL-kolesterolia sekä nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Lisäksi se auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta, joka myös altistaa sydänsairauksille. 

Toinen merkittävä valtimosairauksien vaaratekijä on tupakointi. Sen lopettamisessa suomalaiset ovat onneksi onnistuneet hyvin. Erityisesti miesten tupakointi on vähentynyt. Vain 19 prosenttia miehistä polttaa, kun 1980-luvulla jopa noin joka kolmas tupakoi.  – Vielä on matkaa Savuton Suomi 2030 -projektin tavoitteeseen, että alle viisi prosenttia väestöstä polttaisi, mutta olemme hyvällä tiellä, Anna-Mari Hekkala kiittää. Myös perintötekijöillä on merkitystä sepelvaltimotaudin synnyssä. Oma sairastumisriski on selkeä kuitenkin vain silloin, kun ensimmäisen asteen sukulaiset eli vanhemmat tai sisarukset ovat sairastuneet tavallista nuorempana.  – Joka suvussa on joku, jolle on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus vanhemmalla iällä. Tämä ei nosta muiden sukulaisten sairastumisvaaraa. 

Myös rytmihäiriöt ovat varsin tavallisia sydänvaivoja. Niissä sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu epätarkoituksenmukaisesti tai muuttuu epätasaiseksi. Tämä voi aiheuttaa oireita ja johtaa joskus häiriöihin sydämen toiminnassa. – Jokaisella on välillä lisälyöntejä. Ne tuntuvat etenkin maatessa vasemmalla kyljellä sängyssä. Sydän hakkaa nopeammin myös jännittäessä, pelätessä tai stressatessa sekä kuumeessa. Kaikki tämä on normaalia ja vaaratonta. Jos tilanne kuitenkin huolestuttaa, kannattaa keskustella lääkärin kanssa Holter-tutkimuksen tarpeesta. Siinä selvitetään sydämen sähkökäyrää rekisteröivällä laitteella lisälyöntien luonne ja mahdollisen lääkehoidon tarve, Anna-Mari Hekkala sanoo.  Yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö on eteisvärinä. On arvioitu, että yli 40-vuotiaista joka neljäs kokee sen elämänsä aikana. Eteisvärinässä sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein epätavallisen tiheään. Sydän voi myös tykytellä tai muljahdella rinnassa epämiellyttävästi. Lisäksi eteisvärinä voi aiheuttaa huimausta, väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa ja yleistä suorituskyvyn laskua. Toisaalta se voi olla täysin oireeton. – Eteisvärinä ei yleensä ole sydämelle haitallinen, mutta se altistaa aivoverenkiertohäiriöille. Tämän takia sen tunnistaminen on erittäin tärkeää. Hoitona käytetään veren hyytymistä estävää lääkitystä, joka ehkäisee aivoverenkiertohäiriöitä. Jatkuessaan hyvin nopea sydämen rytmi voi altistaa myös sydämen vajaatoiminnalle.  Eteisvärinän suurin riskitekijä on ikä. 80-vuotiailla on lähes kymmenkertainen riski sairastua verrattuna 50-vuotiaisiin. Eteisvärinälle altistavat myös kaikki muut sydänsairaudet sekä korkea verenpaine, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö. – Hyvistä elintavoista on jälleen hyötyä. Jopa 80 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista olisi ehkäistävissä niiden avulla.

Vaihda kova rasva pehmeään, sillä se alentaa kolesterolia. Lisää ruokavalioosi kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa ja vähennä suolan määrää. Ota huomioon, että monissa elintarvikkeissa, kuten muuten terveellisessä ruisleivässä, on runsaasti suolaa. Suolan määrän vähentäminen ja kasvisten lisääminen vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen. Sydänmerkkituotteet ovat aina turvallinen valinta, joten niitä kannattaa suosia.

Kun energian­kulutus on suurempi kuin sen saanti, paino putoaa takuuvarmasti. Ylipaino on sydänsairauk­- sien selkeä riskitekijä, kuten monen muunkin vaivan.

Merkittävän vyötärölihavuuden ala­rajana pidetään miehillä arvoa 100 cm ja naisilla 90 cm. Jos mitta ylittyy, olisi syytä laihduttaa.

Pienetkin askeleet päivässä riittävät, esimerkiksi 10 minuuttia kerrallaan. Tämä toteutuu helposti, kun jäät bussista pois pari pysäkkiä ennen määränpäätä. Kävele niin reipasta vauhtia, että hengästyt ja hiki nousee pintaan. Älä lopeta liikkumista sydäninfarktin jälkeen, sillä siitä on hyötyä uuden infarktin ehkäisyssä.

Samalla näet pulssisi. Epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki eteisvärinästä, joka saattaa johtaa aivoinfarktiin. Voit opetella tunnistamaan pulssisi myös käsin mittaamalla. Ohjeet löydät netistä, www.tunnepulssisi.fi. 

Tupakointi on valtimosairauksien tärkeä riskitekijä. Jo yhden savukkeen jälkeen tukos-vaara on normaalia suurempi.

jos sinulla on laaja-alaista, rasituksessa alkavaa rintakipua, joka ei mene ohi, kun pysähdyt lepäämään. Älä pelkää vaivaavasi ensihoitajia turhaan, sillä kipu voi olla merkki sydäninfarktista. Selvitä lääkärissä myös ohimenevien, mutta toistuvien vaivojen syy. Sitoudu sinulle määrättyyn lääkehoitoon, sillä vain otettu lääke auttaa. ●

Teksti Maarit Vuoristo, kuvat iStock