Apu

Sopivat laskukaavat



Sopivat laskukaavat

Yrjö Rautio: "Hyötyäkin jäsenmaksusähläyksestä sentään on. Sen pohjalta voidaan kehittää mäkihyppyyn pistelasku, jonka avulla suomalaiset saadaan takaisin maailman huipulle."
Teksti Yrjö Rautio

Laki on niin kuin se luetaan, ja Suomen EU-nettomaksu on niin kuin se lasketaan.

Suomen maksuosuudesta syntynyt hämminki oli turha. Se syntyi, kun hallitus kertoi ensin komis-sion laskemat luvut ja heti perään oman valtioneuvostomme laskemat.

Maksamme kaudella 2014–2020 keskimäärin 520 miljoonaa euroa vuodessa EU:n kassaan enemmän kuin sieltä saamme, jos valtioneuvoston laskelmat pitävät, 50–80 miljoonaa enemmän, jos EU:n komission laskelmat.

Matti Vanhasen toinen hallitus päätti vuonna 2007 käyttää vain EU:n lukuja, jotta sekaannusta ei syntyisi. Ei olisi syntynyt nytkään, jos päätöksessä olisi pysytty.

Tosin ei ole niin suurta väliä, kumpia lukuja käytetään. Molemmat perustuvat arvioon bkt:n kasvusta ja EU:n Suomelle maksamista tuista. Kukaan ei tiedä, mitä ne ovat kuuden seitsemän vuoden kuluttua.

Ei paljon kerro

Suurin virhe tulee kuitenkin harhakuvasta, että nettojäsenmaksu kertoisi, kuinka paljon Suomi antaa EU:lle ja kuinka paljon siltä saa. Jäsenmaksu ei paljon kerro.

Todellinen hyöty tai kustannus syntyy siitä, mitä kansantaloudellemme merkitsee se, että olemme mukana EU:n laajuisilla vapaakauppamarkkinoilla. Sitä ei ole tainnut osata laskea luotettavasti vielä kukaan. Todennäköisesti hyöty on monin verroin suurempi kuin jäsenmaksu.

Hyötyäkin jäsenmaksusähläyksestä sentään on. Sen pohjalta voidaan kehittää mäkihyppyyn pistelasku, jonka avulla suomalaiset saadaan takaisin maailman huipulle. Kun tyyli huononee, se paranee, ja kun hyppy lyhenee, se pitenee, kunhan metrit lasketaan oman valtioneuvostomme eikä kansainvälisen mäkihyppyliiton kaavan mukaan.

Yö altailla

Valtio osallistuu Solidiumin kautta 23 miljoonalla eurolla Talvivaaran osakeantiin. Valtio ei sen sijaan aio ryhtyä telakkayhtiö STX:n osakkaaksi.

Turun suunnassa on ymmärrettävää katkeruutta.

Tapauksilla on kuitenkin eronsa. Talvivaara on suomalainen yritys, josta valtio omistaa jo osan. STX Finland on suuren korealaisyrityksen tytäryhtiö. Talvivaara on mahdollista saada kannattavaksi ja sijoitukset takaisin. STX-sijoitus ei tekisi laivanrakennuksesta kannattavaa. Suomalainen veronmaksaja pitäisi pystyssä telakkaa, ja korealainen suuryritys keräisi voitot.

Talvivaara on pikku pakko pitää pystyssä senkin vuoksi, että se saisi korjatuksi aiheuttamansa ympäristöhaitat.

Mutta eikö näitä kahta intressiä voisi yhdistää? Telakka kaipaa kipeästi risteilijätilauksia. Talvivaarassa on miljoonia kuutioita vettä, josta ei tiedetä, mitä sille tekisi. Jäänmurtajiakaan sinne tuskin tarvittaisiin. Kai niissä vesissä on sen verran kemikaaleja, että talvellakin sulina pysyvät.

Talvivaaraan voitaisiin luoda valtion tuella kukoistava risteilybisnes. Yö altailla, vain 350 euroa!

Automaatio pelaa

Olkiluodon 3. ydinvoimalayksikkö ei valmistune ennen seuraavaa jääkautta. Nyt aikataulua on rukattu sen vuoksi, että automaation suunnittelu viivästyy, sanotaan.

Hyvinhän se on pelannut. Aina kun arvotaan jokin uusi valmistumisvuosi, se siirtyy automaattisesti pari vuotta eteenpäin.

****

 Heittolaukauksia 

1 Miksi kutsutaan tilaisuutta, jossa Jyrki Katainen, Juha Sipilä ja Timo Soini kohtaavat kapakassa? Titaanien maisteluksi.

2 Työmarkkinajärjestötkö eivät pysty päätöksiin? Nehän tekivät äsken päätöksen siitäkin, etteivät sovi työurien jatkamisesta.

3 Jo aiemmin ne päättivät, etteivät sovi koulutuspäivistä ennen kuin kaikesta muustakin on jätetty sopimatta.

4 Kun raamisopimus umpeutuu, oleskeluyhteiskunnassa solmitaan liittokohtaiset hunningollaolosopimukset.

5 Mikä on EK:n ratkaisu, kun hallitus toivoo työmarkkinoilta apua kehysneuvotteluihinsa? Nollaratkaisu.

6 Voiko ilmapiiri tästä huonontua? Vain jos palkansaajajärjestöjenkin johtoon riittää entisiä kokoomuspoliitikkoja.

 

 

 

 

 

Julkaistu: 20.2.2013