Myös Finravinto 2012 -tutkimuksen viesti on sama: vain harva saa ravinnostaan suositellun määrän eli 150 mikrogrammaa jodia vuorokaudessa.
Tähän vaikuttavat muun muassa jodia sisältämättömien erikoissuolojen ja einesruokien käyttö sekä työpaikkaruokailu. Elintarviketeollisuus ei pääsääntöisesti käytä jodioitua suolaa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kesällä 2014 kannanoton, jossa suositeltiin jodioidun suolan käyttöä koti- ja joukkoruokailussa.
– Meillä on myös jodityöryhmä, joka pohtii, mihin elintarvikkeisiin voitaisiin lisätä jodioitua suolaa, professori Suvi Virtanen THL:stä sanoo.
Maitotuotteet, kananmuna ja kala ovat jodioidun suolan ohella suomalaisten tärkeimmät jodin lähteet. Jo puolet aikuisten päivittäisestä saantisuosituksesta täyttyy, kun nauttii 5–6 dl nestemäisiä vähärasvaisia maitotuotteita ja 2–3 viipaletta juustoa. Myös 125 grammaa kirjolohta kattaa puolet päivän joditarpeesta.
Raskaana olevat ja imettävät naiset sekä vegaanit ovat jodin saannissa erityisasemassa. Jodin tarve lisääntyy raskausaikana, ja vegaanien ruokavaliosta puuttuvat tärkeimmät jodinlähteet.
Suolan käyttöä ei pidä lisätä verenpaineriskin takia. Jodia sisältävien ravintotolisien käyttöä ei suositella, sillä jodin liikasaanti vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan.
Teksti: Riitta Heimonen
Kuva: 123rf
