Kulttuuri
Apu

Sofi Oksasen Kyyhkyset Kansallisteatterissa paljastaa Viron neuvostoajan kauheudet

Sofi Oksasen Kyyhkyset Kansallisteatterissa paljastaa Viron neuvostoajan kauheudet

Sofi Oksasen omasta romaanistaan dramatisoima Kun kyyhkyset katosivat -näytelmä ei jätä katsojaa kylmäksi.
Teksti Liisa Talvitie
Mainos

Tehtävä tuntui ennakkoon mahdottomalta. Miten sovittaa laaja romaani teatteriin? Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -romaani liikkuu monessa aikatasossa, ja ihmissuhteiden monimutkainen kudelma selviää suorastaan dekkarimaiseen tyyliin vasta kertomuksen lopussa.

Sofi teki itse romaaninsa dramatisoinnin ja kertoo miettineensä jo alkujaan sitä, että sen tapahtumat sijoittuisivat myös näyttämölle. Suomen Kansallisteatterin isolla näyttämöllä nähdään nyt, miten urakka on onnistunut.

Raila Leppäkosken ohjaus laukkaa aluksi hengästyttävää vauhtia, ja virolaisen Karmo Menden lavastama näyttämö pyörii samaan tahtiin. Vauhtia hillitsee Zarkus Poussan ja Sakari Kiisken suunnittelema upea äänimaailma. Mikko Ijäksen suunnittelemat katosta laskeutuvat piirrokset ja valokuvat ilahduttavat videoihin kyllästyneen katsojan.

Väliajan jälkeen tapahtuu teatterin ihme, se, joka saa rakastamaan teatteria. Tarina ottaa otteeseensa ja tapahtumat saavat selityksensä. Katsojat, jotka väliajalla huokailivat, etteivät ole lukeneet Sofin kirjaa, ymmärtävät mistä on kysymys. Ja se juuri on tärkeää: niiden suomalaisten,  jotka eivät ole tienneet, mitä Suomenlahden eteläpuolella tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, on syytä tietää se viimeistään nyt. Viron toinen neuvostomiehitys kesti  neljäkymmentäseitsemän raskasta vuotta, vuodesta 1944 vuoteen 1991 asti.

Niin romaani kuin näytelmäkään ei ole vain poliittista historiaa. Se on koskettavan tarkka kuva ihmissuhteista ja rakkaudesta, joka jää täyttymättä.

Näytelmässä kaikkien aikojen takinkääntäjäksi paljastuva Edgar Parts on valehdellut koko elämäntarinansa. Hän elää valheellisessa avioliitossa, eikä hänellä ole todellisuudessa mitään poliittista kantaa. Aina kulloisenkin vallanpitäjän puolella oleva mies osaa luikerrella uusiin asemiin ja jatkaa valheellista elämäänsä. Kun Apu oli Sofin mukana toissakesänä Tallinnassa ennen romaanin ilmestymistä, kirjailija kertoi, että Edgar Partsilla oli todellinen esikuva. Edgarin kaltaisia ihmisiä on aina ollut ja on.

Timo Tuominen tekee hyytävän hienon roolin Partsina. Hänen rinnalleen nousee yhtenä esityksen kantavana voimana Jukka-Pekka Palo kaksoisroolissaan natsiupseerina ja liukkaana neuvostoviron provokaattorina.

Matleena Kuusniemi roolissaan Juudit Partsina koskettaa toisen puoliajan kohtauksissa. Alkoholisoitunut, elämänsä rakkauden menettänyt Juudit on uhri, miesten ja olosuhteitten uhri.  Enemmän miehistä kuin naisista pitävä aviomies Edgar mustamaalaa vaimonsa hirviömäisellä tavalla  säilyttääkseen oman asemansa Neuvosto-Virossa.

Julkaistu: 28.11.2013