Sijoittaminen. Rahojen makuuttaminen pankkien talletus- tai säästötilillä ei ole useinkaan tuottoisaa, sillä rahoille maksettava korko on pieni. Samanaikaisesti hinnat nousevat, eli inflaatio nakertaa säästöjesi arvoa. Inflaatio on ollut euroalueella noin kaksi prosenttia, eli talletuksista pitäisi saada vähintään samansuuruinen tuotto, jotta rahojen arvo säilyisi.

Me Naiset -lehden kesäkuisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla on keskimäärin 200–700 euroa pankkitilillään. Toisaalta 10000 vastaajasta neljänneksellä oli tilillä makaamassa peräti yli 10 000 euroa. Lehden haastatteleman taloustieteen professori Panu Kalmin mukaan pankkitilillä kannattaa pitää ”sukanvarressa” rahaa vain noin yhden kuukauden palkan verran.

Ikääntyvän kannattaa käyttää säästöjään mieluummin hyvinvointiinsa kuin mahdollisimman suuren perinnön jättämiseen”, kolme neljäsosaa Finanssiala ry:n kyselyn vastaajista arvioi maaliskuussa. Jos olet samaa mieltä tai hallusssasi on ylimääräistä rahaa, kannattaa harkita sijoittamisen aloittamista.

1. Tavoite. Sijoittaminen kannattaa aloittaa tavoitteista. Tähtäätkö pieneen voittoon lähitulevaisuudessa vai onko sinulla aikaa odottaa suurempaa voittoa? Aika on sijoittajan paras ystävä, ja pitkällä aikavälillä sijoitusten arvonnousu voi olla aivan toista kuin lyhyessä ajassa.

2. Millainen sijoittaja olet? Arvioi itseäsi sijoittajana. Missä kunnossa taloutesi on, kuinka pitkäksi aikaa voit sitoa rahasi sijoituksiin, millaisiin kohteisiin haluat sijoittaa ja kuinka suurta riskiä eli sijoitusten arvon vaihtelua siedät? Entä jos eteen tulee tilanne, jossa joudut muuttamaan sijoituksesi käteiseksi epäedullisella hetkellä tai puolet sijoitustesi arvosta katoaa yhtäkkiä maailmanlaajuiseen talouskriisiin?

3. Kysy, kunnes ymmärrät. Kun pankki tai muu sijoitusyritys esittelee sijoitusvaihtoehtojensa tuottoja, pyydä laskelmat aina myös tilanteesta, jossa tuotto jäisikin luvatusta puoleen. Kysy aina niin kauan, että ymmärrät, mihin olet sijoittamassa – vastuu on nimittäin aina sinun. Jos vastaus ei tyydytä, jätä sijoitus tekemättä.

4. Minkä ikäinen olet? Ota suunnittelussa ikäsi huomioon. Mikäli olet 70-vuotias, arvioi, onko sinulla aikaa odottaa tuottoa kymmenen vuotta.

5. Milloin haluat realisoida sijoituksesi? Sijoitusten riskiä pitää keventää loppuvaiheessa. Mitä lähempänä olet aikaa, jolloin haluat ottaa sijoittamiasi varoja käyttöösi, sitä enemmän sijoitustesi pitäisi olla matalan riskin sijoituskohteissa.

6. Hajauta ostot ajallisesti. Jos sinulla on paljon ylimääräistä rahaa, voi tulla kiusaus sijoittaa rahat nopeasti. Vaarana on, että satut ostoksille kalliiseen ajankohtaan. On järkevämpää hajauttaa ostot ajallisesti, eli pilko sijoitussummasi osiin ja sijoita sitä tasaisesti vaikka kuukausittain. Koska esimerkiksi arvopapereiden hinta vaihtelee päivittäin, ostoksesi ovat toisinaan kalliimpia, toisinaan halvempia.

Sijoitusvuoroaan odottaville rahoille kannattaa etsiä pankki, josta saa parhaan talletuskoron.

Kun tiedät tavoitteesi, valitse niihin sopiva sijoituskohde. Julkisesti pörssiin listatut osakkeet, velkakirjat, rahastot ja asunto-sijoittaminen ovat tyypillisimpiä sijoittamistapoja.

Osakkeita ostaessasi ostat osan yhtiöstä. Osakkeet tuottavat kahdella tavalla, arvonnousulla ja osinkoina. Suurin osa julkisesti pörssiin listatuista osakeyhtiöistä maksaa osinkoja. Se on yrityksen omistajille jakama voitto-osuus, joka maksetaan yleisimmin kerran vuodessa.

7. Varaa aikaa. Osakesijoittamisessa tärkeää on sijoitusaika. Sitä tarvitset vähintään kymmenen vuotta. Monella suomalaisella piensijoittajalla on osakesalkussaan vain kolmea eri osaketta, mutta riskiä tasaavaan hajautuksen kannalta se on liian vähän.

8. Hajauta eri yhtiöihin. Varaudu ostamaan vähitellen noin kymmenen yrityksen osakkeita. Valitse yrityksiä, jotka toimivat eri toimialoilla ja joiden asiakkaat ovat ympäri maailmaa. Perehdy yritysten toimintaan ja arvioi niiden mahdollisuuksia menestyä.

Älä unohda, että osakesalkkua pitää huoltaa. Suora osakesijoittaminen sopii niille, jotka aktiivisesti haluavat seurata talousasioita ja osakemarkkinoita.

Asiantuntijoiden mukaan suomalaiset piensijoittajat rakastavat niin sanottuja kansanosakkeita, jotka ovatkin olleet viime vuosina hyviä sijoituksia. Nordea, Nokia, Elisa, Fortum, Sampo ja UPM-Kymmene ovat suosituimpien osakkeiden kärkiviisikko. Kansanosakkeita ostetaan usein pitkän aikavälin sijoituksiksi, ja ne maksavat usein hyvää osinkoa vuodesta toiseen.

9. Sijoitusasunto. Jos sinulla on paljon pääomaa, sijoitusasunto voi olla sopiva aloitus sijoittamiselle. Siinäkin on toki riskinsä, sillä asuntojen hinnat vaihtelevat esimerkiksi sijaintiympäristön muuttuessa, asunnon kunnon heikentyessä ja asuntomarkkinoiden heilahteluiden mukaan.

Asuntosijoittamisesta voi kuitenkin saada mukavasti säännöllisiä vuokratuloja melko pienellä vaivalla, ja asunnon arvokin voi nousta huimasti yllättäen, jos vaikka alueelle ryhdytään rakentamaan uusia palveluita.

Asuntosijoittamisen hyviin puoliin kuuluu myös se, että aika monella meistä on jokin käsitys asumisen hinnasta.

10. Sijoitusrahastot. Osakesijoituksia helpompi vaihtoehto aloittelijalle ovat pankkien tarjoamat sijoitusrahastot. Ne koostuvat arvopapereista, ja rahaston omistavat sijoittajat rahasto-osuuksiensa mukaan. Rahaston toimintaa hoitavat rahastoyhtiö ja salkunhoitaja, jotka raportoivat salkunhoidostaan säännöllisesti.

Osakkeita ostaessa maksat välityspalk­kion jokaisesta ostosta, mutta rahastoa ostaessa kulut menevät vain kerran, vaikka samalla saat ostetuksi usean yrityksen osakkeita.

Korkorahastot sijoittavat valtioiden ja yritysten velkapapereihin. Osa niistä on niin matalatuottoisia, että kulujen jälkeen korkorahastojen tuotot hädin tuskin pärjäävät pankkitalletusten koroille. Mutta tämä onkin sijoittamisen kultainen periaate: mitä vähemmän riskiä, sen vähemmän tuottoa.

Pörssinoteerattuja rahastoja kutsutaan ETF-rahastoiksi. Ne toimivat samoin kuin rahastot, mutta ne on noteerattu osakepörssissä, kuten osakkeet. ETF:ien hallinnointikulut ovat usein pienemmät kuin tavallisten rahastojen.

Rahastoissa voi valita erilaisia paketteja riskinsietokykynsä mukaan. Rahastot ovat hyvä keino hajauttaa varoja laajasti erilaisiin yrityksiin, maanosiin tai toimialoille. Pienimmät kulut ovat indeksirahastoissa, ja niitä pidetään yleensä vähäriskisinä sijoituskohteina.

11. Vapaaehtoinen eläkevakuutus. Helppoja sijoituskohteita ovat myös vapaaehtoinen eläkevakuutus ja pankkien pitkäaikaissäästötili. Verottaja tukee eläkesäästäjää verovähennyksellä, joka alentaa veroja enimmillään 1700 euroa vuodessa, mutta vähennyksen ehtona on, että eläkkeen nostamisen voi aloittaa syntymävuodesta riippuen vasta 68–70-vuo­tiaana.

12. Pitkäaikaissäästötili. Pitkäaikaissäästötiliä eli ps-tiliä käyttäessään sijoittaja tekee sopimuksen pankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kanssa. Sopimuksessa määritellään, miten maksuja maksetaan, mihin varoja sijoitetaan ja millaisia riskejä otetaan. Säästäjä maksaa sitten maksunsa ps-tililleen, ja palveluntarjoaja sijoittaa varat sovitulla tavalla.

Vaikka ps-tilin varat ovatkin säästäjän omaisuutta, niidenkin nostaminen on usein mahdollista vasta eläkeiässä – ja riski sijoitusten epäonnistumisesta on säästäjällä.

13. Kulut. Valitsetpa minkä hyvänsä sijoituskohteen, muista vertailla sijoituspalveluiden hintoja. Palvelujen tarjoajilla on lakiperusteinen velvollisuus kertoa tiedot sijoittamisen kaikista kuluista.

Vertaile kuluja luvattuihin tuottoihin. Jos tuotoksi luvataan kolme prosenttia, mutta kulut ovat prosentin, kulujen osuus tuotoistasi on yli kolmannes – ja kulut pysyvät, vaikka luvattua tuottoa ei koskaan tulisi.

Suorissa osakeostoissa kannattaa vertailla osakevälittäjien hintoja. Toiset ovat laskeneet välityspalkkioitaan niin, että pienissäkin osakeostoissa kuluosuus jää matalaksi – jopa ilmaisia osakevälityspalveluita on nykyään tarjolla.

Lähteet: Talouselämä, Taloustaito- ja Veron­maksaja-lehdet, Lainaguru.fi, Pörssisäätiö, OP-pankki, ET-lehti, Me Naiset.

Lisätietoa: porssisaatio.fi/blog/2017/12/10/nain-aloitat-osakesijoittamisen-eli-nyrkkisaantoja-aloittelijalle/