Edunvalvontavaltuutus tuo Sinille, 35, ja Kerttu-äidille, 66, mielenrauhaa pahimman varalle: ”On varmuus, että näin äiti olisi halunnut”

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Digi- ja väestötietovirasto
Edunvalvontavaltuutus tuo Sinille, 35, ja Kerttu-äidille, 66, mielenrauhaa pahimman varalle: ”On varmuus, että näin äiti olisi halunnut”
Sini Kauppila-Vääräniemi, 35, ymmärsi vakavien synnytyksen jälkeisten terveysongelmien jälkeen, että elämä voi muuttua yhtäkkisesti ja siihen on syytä varautua. Hänen äitinsä Kerttu Vikki, 66, ei vielä tuolloin ollut valmis puhumaan vanhenemisesta ja kuolemasta. Nyt molemmat korostavat, että edunvalvontavaltuutus on erittäin tärkeä.
Julkaistu: 1.10.2022

Epäusko, pettymys ja kamala ikävä. Tällaisia tunteita Sini Kauppila-Vääräniemi koki vajaat kaksi vuotta sitten maatessaan Oulun yliopistollisen keskussairaalan hiljaisessa huoneessa.

Tilanne oli luonnonvastainen, sillä hän oli vastasyntyneen äiti, mutta ei voinut olla lähellä vauvaansa. Pieni Iikka-poika oli jäänyt mummolaan isän, isoveljen, Kerttu-mummon ja Matti-papan hoiviin.

Koekotiutuminen sairaalasta oli tehty Iissä sijaitsevaan mummolaan, sillä Sinin perheen oma koti Taivalkoskella oli liian kaukana. Jo parin tunnin yrityksen jälkeen oli selvää, että Sinin on palattava sairaalaan oman terveydentilansa takia.

Vauvalle haettiin kaupasta äidinmaidonkorviketta ja pedattiin sänky muuttolaatikkoon.

- Mutta en minä tajunnut yhtään, miten vakava Sinin tilanne silloin oli, eläkkeellä oleva Kerttu Vikki, 66, sanoo nyt.

Tulevaan varautumista

Sini Kauppila-Vääräniemen kuopus aloitti elämäntaipaleensa mummolasta Kerttu Vikin luota.

Kun 35-vuotias Sini muistelee parin vuoden takaista tilannetta, hänen äänensä värisee yhä hieman. Palattuaan sairaalaan Sini ymmärsi, että hänen on keskitettävä kaikki voimat omaan paranemiseensa.

- Mietin tietenkin myös sitä, että jos tilani vain huononee, niin puolisoni on vastasyntyneen ja muun perheen kanssa aikamoisessa kriisitilanteessa.

Onneksi kaikki meni lopulta hyvin, ja perhe pääsi aloittamaan normaalin vauva-arjen. Kokemus sai Sinin kuitenkin ymmärtämään, että mitä tahansa voi tapahtua kenelle vain, ja siihen on hyvä varautua esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella.

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla voi valtuuttaa luotetun henkilön hoitamaan omaan talouteen ja terveyteen liittyviä asioita, jos oma toimintakyky heikkenee.

Edunvalvontavaltuutus on edunvalvojan määräämistä joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen. Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa.

Jos tilanne tulee ajankohtaiseksi, valtuutettu pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan valtuutuksen, jolloin se astuu voimaan.

Mikä edunvalvontavaltuutus?

Kattavaa tietoa edunvalvontavaltuutuksesta löytyy Omissa käsissä -kampanjan sivuilta.

Omissa käsissä -kampanjalla Digi- ja väestötietovirasto haluaa kannustaa edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Kampanjassa ovat mukana muun muassa oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Finanssiala, Fine Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, HOK-Elannon lakipalvelu, Kela, Lexly Oy, Muistiliitto, OP Ryhmä, POP Pankki ja YTK-yhdistys. Kaikki kampanjassa mukana olevat organisaatiot löytyvät omissakäsissä.fi-sivustolta.

Viranomaisena Digi- ja väestötietovirasto ei suosittele yksittäisten yritysten palveluita.

Elämänarvot järjestykseen

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä omin avuin, mutta sen tekemiseen liittyy monia muotoseikkoja. Sen vuoksi valtuutukset vahvistava Digi- ja väestötietovirasto suosittelee käyttämään valtakirjan laatimisessa apuna asiantuntijaa. Apua edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen tarjoavat esimerkiksi pankit, lakiasiaintoimistot ja erilaiset verkkopalvelut. Omissa käsissä -sivustolta löytyy lista tuen tarjoajista.

Sini iloitsee siitä, että Kerttu-äitikin tekee pian edunvalvontavaltuutuksen.

Sini koki edunvalvontavaltuutuksen tekemisen mahdollisuutena pysähtyä hetkeksi elämän suurten asioiden äärelle. Tilanteessa oli luontevaa käydä läpi omaa elämänkaarta ja tulevaisuudennäkymiä.

- Se oli tosi hyvä hetki tarkastella omia elämänarvoja ja sitä, mihin kompassi osoittaa.

Jo ennen synnytyskomplikaatioita Sini oli hahmotellut ystävänsä kanssa yritystoimintaa, jossa tarjottaisiin apua edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen ikäihmisille. Nyt yritysidea jalostui: opastus olisi suunnattava etenkin työikäisille.

Paljon pohdittavaa

Sini sanoo ymmärtävänsä, että kukaan ei mielellään käytä aikaansa epämiellyttävien asioiden miettimiseen. Siksi monille käy, kuten hänelle: jotain täytyy tapahtua, ennen kuin havahtuu edunvalvontavaltuutuksen tärkeyteen.

Myös Kerttu suhtautui aluksi välttelevästi, kun tytär alkoi puhua hänelle edunvalvontavaltuutuksesta. Aktiivisena eläkeläisenä hän ei halunnut vielä ajatella vanhuutta tai kuolemaa.

Sini ja Kerttu-äiti ovat aina olleet läheisiä.

Pikku hiljaa ajatukset kääntyivät. Kerttu alkoi pohtia muun muassa neljä vuotta sitten saamaansa sairauskohtausta, joka ei onneksi jättänyt pysyviä jälkiä.

- Nyt odotan innoissani edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Olen muutenkin miettinyt asioita ihan sinne loppusuoralle asti ja tehnyt hautajaissuunnitelman.

Monet uskovat avioliiton takaavan sen, että voi tarvittaessa hoitaa sujuvasti toisen asioita tai yhteistä omaisuutta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikeus edustaa toista on järjestettävä erikseen. Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino tähän.

- Varsinaisen valtuutetun päättäminen oli helppoa ja puolisollenikin sopi, että hän tulee siihen, Sini kertoo.

Sen sijaan eniten päänvaivaa Sinille tuotti toissijaisen valtuutetun sekä kolmannen, perheen ulkopuolelta tulevan varavaltuutetun nimeäminen. Perheen ulkopuolinen varavaltuutettu voi olla tarpeen esteellisyystilanteita varten.

Sini muistuttaa, että on kokonainen joukko arkisia asioita, joiden hoitaminen helpottuu edunvalvontavaltuutuksen myötä.

- Pystyt sulkemaan puhelinliittymän, solmimaan vuokrasopimuksen, maksamaan laskuja tai hakemaan vaikka eläkettä toisen puolesta.

Rakas perhe

Sini ja hänen lapsensa soittelevat usein Kerttu-mummille, sillä nykyisin välimatkaa on peräti 150 kilometriä.

Sinille tuo mielenrauhaa se, että Kerttu-äiti aikoo tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Sini uskoo myös omien lastensa kasvaessaan arvostavan sitä, että hän ja puoliso ovat sen tehneet.

Jos jotain sattuu, edunvalvontavaltuutus helpottaa asioiden hoitamista, plus lapsilla on varmuus, että näin äiti olisi halunnut, että tämä asia hoidetaan.

Perheenjäsenet ovat läheisiä toisilleen, vaikka välimatkaa on nykyisin 150 kilometriä.

Puhelut kuitenkin sinkoilevat lähes päivittäin, ja jopa alle kaksivuotias Iikka osaa soittaa videopuheluita mummolleen.

Kun pieni, muuttolaatikosta elämäntaipaleensa aloittanut poika esittelee uusia temppujaan puhelimen ruudulla, sekä äiti että mummo muistavat, mikä elämässä on tärkeää.

- Arjen pienet, ihanat asiat, Sini hymyilee.

Kommentoi »