Apu

Sikke Sumari: ”Minulle riittävät harvat ystävät”

Sikke Sumari: ”Minulle riittävät harvat ystävät”
Sikke Sumari, 70, sanoo olleensa aina omista asioistaan huolehtiva itsellinen ihminen eikä missään nimessä hössöttäjä. – En ole ollut hoivaaja, mutta lastenlapset ovat herättäneet uinuvan hoivavietin. Nyt kaunein sanani on mummi.
Julkaistu: 23.6.2021

Sikke Sumarin ja Tony Ilmonin Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaan kotiin mennään salaperäisen käytävän kautta. Sisäpihan puolella noustaan raput kuudenteen kerrokseen. Hissikin on, mutta Sikelle portaista tulee pieni harjoitus.

– Tässä iässä pitää vahvistaa reisiä ja keskivartaloa, jotta pystyn liikkumaan kymmenen vuoden kuluttua. En halua istua pyörätuolissa, kuten 92-vuotiaana kuollut äitini, kertoo juuri 70 vuotta täyttänyt Sikke.

Siken ja Tonyn kotona on avaraa ja modernia italialaiseen tyyliin: valkoinen keittiösaareke ja selkeitä kalusteita. Sikke ei pidä ahdistavista tiloista eikä kuivakukista, jotka symboloivat hänelle pysähtyneisyyttä ja tunkkaisuutta.

– Siitä ei ole kauan, kun ostin tuon sohvapöydän, mutta en enää tykkää siitä. Niin nopea en silti ole kuin äitini. Lapsuuteni rintamamiestalossa alakerran sisustus oli saattanut muuttua sillä välin, kun olimme yläkerrassa nukkumassa.

Olohuoneen seinällä on Jyrki Parantaisen Virtue-triptyykki Kiinasta, matkalta, jolla Tony ratsasti Kirgisiasta Kiinaan samaa reittiä kuin C. G. E. Mannerheim. Keväällä Sikke ja Tony viettivät 40-vuotishääpäiväänsä. Vihille he menivät hiihdettyään viikon yhdessä Ranskan Val d’Isèressa. He tiesivät ottavansa ison riskin, koska eivät tunteneet toisiaan.

– En olisi kestänyt heikkoluonteisen miehen kanssa neljääkymmentä vuotta. Tony on vahva ja herkästi hemmotteleva. Se on hyvä yhdistelmä miehessä, Sikke toteaa – ja jatkaa, että Tony on oinas ja hän itse kaksosena helposti käsiteltävä keijukainen.

Totta kai tielle on osunut kriisejäkin, mutta Sikke sanoo silloin itselleen, että hän on valinnut kaikki askeleet elämässään.

– Kriisissä pohdin, miten siihen jouduin. Minulle ei sovi asioiden vatvominen. Eikä elämässäni olekaan ollut isoja kriisejä. Olen päässyt vähällä, kun mietin, mitä kaikkea ihmisille voi tapahtua.

"Iloisuus on eri asia kuin ylitsevuotava sosiaalisuus"

Sikke on huomannut olevansa savolaissyntyisen äitinsä kaltainen, ja vanhemmiten yhä enemmän.

– Olen iloinen ja näen huumoria asioissa. Mutta iloisuus on eri asia kuin ylitsevuotava sosiaalisuus. Vaikka puhun paljon, olen myös pidättyväinen. Herkkyyteni näkyy niin, että itken itkuni yksin.

Siken äidillä oli vanhuudessaan enää pari ystävää, eikä hän kaivannutkaan useampia.

– Minullakaan ei ole tarvetta tuntea läheisesti paljon ihmisiä tai tietää kaikki heidän elämästään. Harvat hyvät ystävät riittävät, ja voin mainiosti olla yksinkin. Toisen kanssa täytyy tulla tunne, että synkkaa, ennen kuin haluan tutustua häneen lähemmin.

Sen sijaan kirjoissa on mielenkiintoisia ihmisiä, joiden maailmaan voi mennä. Sikke kuuntelee ja lukee kirjoja koko ajan. Kävelylenkeillään ja kymmenen minuutin matkalla kotoa Sikke’s-ravintolaan hän on viime aikoina kuunnellut naistaiteilijoiden, kuten Elin Danielson-Gambogin, Helene Schjerfbeckin ja Hilma af Klintin elämäkertoja ja vaikuttunut heidän vahvuudestaan miesten maailmassa.

Hoivaavia ihmisiä tavatessaan Sikke on miettinyt, että hänen hoivaviettinsä on aikuisia ihmisiä kohtaan suppea, vaikka sitä joskus ehkä toivottaisiin. Sen sijaan lastenlapsiaan kohtaan hän kokee valtavaa hoivaviettiä. Nicholas täyttää syksyllä kolme vuotta, Nelson täytti juuri kaksi.

– Lastenlapset ovat herättäneet sydämessäni uuden sykkeen, joka on varattu vain heille. Sitä ei oikein tiedä, ennen kuin heitä on. Siinä on samaa tunnetta kuin omien lasten kohdalla silloin, kun he olivat pieniä. Pikkulapsissa ei ole elämän tuomaa painolastia, he ovat viattomia. On ihanaa katsoa, mitä heistä versoo. Siksi haluan elää pitkään.

Sikke sanoo, ettei ole hössöttäjämummi ja elää omaa elämäänsä, mutta lastenlasten kanssa oleminen on levähdyshetki, johon hän keskittyy täydellisesti. Ensin hän olisi halunnut olla vain Sikke. Mummi-sanaan piti pikkuisen tottua.

– Nyt kuitenkin kaunein sana on mummi, ja sanasta tykkää myös Nelson.

''Riskillä mennään. En elä ja toimi saadakseni ihmisten huomiota ja hyväksyntää. Olen itsellinen ja nopea. Sillä luonteella olen myös saanut asioita aikaiseksi.''

– Sikke Sumari –

Viime aikoina Sikke Sumari on pohtinut itsellisyyttään, joka on hänelle tuntunut itsestään selvältä. Vasta äskettäin on paljastunut, miltä se on vaikuttanut toisten mielestä.

– En ole tajunnut, että itsellisyyteni on häirinnyt sisaruksiani ja että sen voi kokea välinpitämättömyytenä. Meillä ei ole ollut perinteistä sisarussuhdetta.

Vasta pari vuotta sitten Sikke ymmärsi olleensa lapsi, joka oli monilapsisessa perheessä kuin ainut lapsi.

Sikke kasvoi neljän siskoksen sarjassa. Kaksi vanhempaa olivat viisi ja neljä vuotta vanhempia. Kuopus, toimittaja Hanna Sumari, on Sikkeä seitsemän vuotta nuorempi. Ikäerot olivat lapsen ja nuoren maailmassa isot. Vasta pari vuotta sitten Sikke ymmärsi olleensa lapsi, joka eteni omalla kaistallaan kohti aikuisuutta. Hanna sanoi äskettäin lehtihaastattelussa, että äiti rakasti Sikkeä enemmän. Myös Sikke tiedosti jollakin tasolla, että hän oli äidin lempilapsi.

– Siitäkään ei ole puhuttu aiemmin – ja hyvä, että asia tuli esille.

"En ole tajunnut, että itsellisyyteni on häirinnyt sisaruksiani ja että sen voi kokea välinpitämättömyytenä. Meillä ei ole ollut perinteistä sisarussuhdetta."

Sikke sanoo, ettei hän ole joutunut luopumaan mistään siksi, että hänellä on sekä perhe että työ.

– Lapset hoidimme yhdessä. Olen ottanut siivoojan, koska mieluummin teen työtä, jolla ansaitsen ja työllistän toisia ihmisiä. Kodin voi hoitaa vasemmalla kädellä, jos sikseen tulee. Pidän marttojen ohjeesta: miksi siivota kaappeja jouluksi, koska kukaan ei vietä joulua kaapissa.

Tänään Sikke tekee töitä kahdessa ravintolassaan, Sikke’sissä Helsingissä ja Haukilahden Helmessä Espoossa ja juontaa satunnaisesti televisio-ohjelmia. Hän kuitenkin ymmärtää niitä, jotka haluavat eläkkeelle, kun muu elämä on ollut parempaa kuin työ.

– Olen tyytyväinen siitä, että saan tehdä työtä, jossa persoonani on mukana. Työ on kietoutunut elämääni. Minulla ei ole edes mitään harrastusta. Työasioissa olen tarkka. Minulla on kuitenkin aika rento ote elämään ja boheemimpi puoli, joka ei näy julkisuuteen.

– Lastenlasten kanssa oleminen on levähdyshetki, johon keskityn täydellisesti.

Johtajana Sikke sanoo parantuneensa koko ajan. Hän on oppinut, että ihmisiä pitää havainnoida ja nähdä, millaista johtajuutta he ottavat vastaan. Nopeutta ja suorapuheisuutta pitää säätää. Se, mikä voi olla Sikelle huumoria, voi olla toiselle asia, jota hän pohtii kuukausikaupalla.

– Johtajana olen ollut kärsimätön. En ole ymmärtänyt, että toisella kestää hetken omaksua asioita, jotka olen jo itse prosessoinut.

Työssä yksi asia on katkolla. Sikke on ilmoittanut, että hänen 2001 Muhun saarelta Virosta hankkimansa NamiNamaste on myynnissä. Korona on pitänyt hänet poissa sieltä liian kauan, ja joskus asiat tulevat tiensä päähän.

– En enää pysty antamaan sitä, mitä se vaatisi. Se tarvitsee nyt uuden emännän tai isännän aitan polulle. Haluan antaa sen avaimet ihmiselle, joka jatkaa seuraavana päivänä hommia.

Sikke jää kaipaamaan Muhulta ensimmäisiä vuosia, kun kaikki oli työn alla.

– Alkuvuosien charmi on ehkä kadonnut. Maailma oli silloin koskemattomampi, ja siellä oli uuden luomisen into.

"Suomessa ikäsyrjintää on riittävästi, vaikken itse ole sitä kokenut"

Italia on tärkeä niin Sikelle kuin Tonylle, ja sinne tehtiin myös Siken syntymäpäivämatka.

– Kyllä 70 on suuri numero nieltävänä. Siinä Italia auttaa, koska siellä ei kauheasti diskriminoida iän puolesta. Suomessa ikäsyrjintää on riittävästi, vaikken itse ole sitä kokenut. Olen aina ollut sellaisessa työssä, etten ole sitä kohdannut.

Sikke sanoo, ettei ikä ole estänyt häntä tekemästä mitään muuta kuin pääsemästä Teatterikouluun. Hän oli aina halunnut näyttelijäksi. Alkuvaiheessa Tonyn kanssa he puhuivat, oliko elämässä jäänyt jotakin tekemättä.

– Lipsautin, etten ollut pyrkinyt Teatterikouluun. Päätettiin tehdä se. Selvisin pääsykokeiden viimeiseen vaiheeseen. Sitten sanottiin, että minulla oli liikaa elämänkokemusta, olinhan 31-vuotias ja minulla oli lapsi. Eikö se pikemminkin olisi ollut avuksi näyttelijän työssä?

Asia ei ole harmittanut, sillä rehtoriksi tuli Jouko Turkka, eikä Sikke olisi tykännyt hänen tyylistään.

"Voin kuvitella, että jos olisin poliitikko, kimpaantuisin usein. Kun Sanna Marin hermostui Kesärannan aamiaisista tv-haastattelussa, ajattelin, että anna palaa!"

66-vuotiaana Sikke valmistui kokiksi Perhon ravintolakoulusta, koska se oli jäänyt tekemättä.

– Suomessa ollaan tittelinkipeitä, ja saatettiin väheksyä ja mitätöidä osaamistani: pitäköön suunsa tukossa, kun ei se ole kokkikaan. Onkohan pastakastikkeeni nyt parempi?

Sikke halusi kokkikouluun oppimaan asioita, joita hän ei osaa. Ihminenhän helposti toistaa sitä, mitä hän osaa. Perhon opetus perustuu ranskalaiseen keittiöön, ja hän tuntee italialaisen. Hän näki, miten kokkeja koulutetaan. Hän toimii myös Työtehoseuran Lönnrot Opiston ammatillisen neuvottelukunnan puheenjohtajana, vaikka ei pidä itseään järjestöihmisenä.

– Kun luovuus iskee ja ideat syntyvät, en ole hyvä tilanteissa, joissa on otettava huomioon monen ihmisen mielipide.

Julkisuudessa Sikke on tehnyt työtään siitä asti, kun hän aloitti mallina 18-vuotiaana. Itsestään kirjoitettujen juttujen kommentteja hän ei lue, ei hyviä eikä huonoja.

– Elän tietoisesti kuplassa. Kommentoijat eivät tunne minua. En halua pahoittaa mieltäni. Olen myös nopea reagoimaan, ja mieleni tekisi vastata jotakin tosi tiukkaa. Kommenttini lähtevät vikkelään, jos kimpaannun. Olen yrittänyt oppia hillitsemään itseäni enkä päästä sormiani heti näppäimille.

Siksi hänen lähellään on ihmisiä, jotka tasapainottavat hänen nopeuttaan. Hän on myös ennen muuta visioiden ihminen, ja rinnalle tarvitaan toisia, jotka malttavat miettiä, miten asiat tehdään järkevästi.

– Voin kuvitella, että jos olisin poliitikko, kimpaantuisin usein. Kun Sanna Marin hermostui Kesärannan aamiaisista tv-haastattelussa, ajattelin, että anna palaa!

"Ei kaikkia raaka-aineita tarvitse saada koko ajan"

Sikke ei työkseen tekisi hetkeäkään asioita, joissa ei ole kotonaan. Sikke’s-ravintolaa hän pyörittää NoHo Partnersin kanssa, mutta osakassopimuksessa lukee, että hänellä on vapaat kädet. Hän kertoo saavansa NoHolta arvokasta tietoa ja taustatukea.

– Voin ottaa rusinat pullasta. Ruoka ja sisustus ovat näköisiäni, ja NoHo on kunnioittanut tekemistäni.

Millainen ravintola Sikke’s on? Ilkka Mälkiäisen suunnittelema sisustus on vihreäsävyinen ja pehmeä, tunnelma kiireetön. Listalla on Italiaa ja Suomea: sitruuna-salviarisottoa, tartaria kyyttönaudan lihasta ja haukimureketta. Ruoka on kaunista, muttei näprättyä, ja se on herkullista.

Sikke arvostaa italialaista cucina povera -keittiötä, yksinkertaista maalaisruokaa.

– Ei kaikkia raaka-aineita tarvitse saada koko ajan, talvella kasvihuonetomaatteja ja -mansikoita. Mieluummin suon ihmisten matkustavan sinne, missä niitä voi nauttia, kun ne ovat sesongissa. Kun vain matkustamiseen keksitään ratkaisut, jotka säästävät ympäristöä – ja siihen uskon.

Nykyään Sikke tekee vähän ruokaa ja nauttii siitä, että Tony kokkaa.

– Elämäni on silti täynnä ruokaa. Teen ravintoloideni ruokalistat kokkien kanssa. Olisi kivaa viettää pidempi aika Italiassa vain sillä, että voisin keskittyä ruoanlaittoon.

Ihaninta Siken mielestä on, kun joku valmistaa ruokaa hänen resepteillään.

– Siitä tulee hyvä mieli, sillä kaikki mitä olen tehnyt, on tähdännyt ihmisten hyvinvointiin.

– Mieheni Tony on kehottanut miettimään lastenlapsiani Nelsonia tai Nicholasta, kun katson kameraan. Tulee pehmeämpi ilme, kertoo Sikke, joka on tottunut olemaan kuvissa nuoresta saakka.

Sikke Sumari

  • Syntyi: 13.6.1951 Kylmäkoskella.

  • Asuu: Helsingissä.

  • Perhe: puoliso Tony Ilmoni, kolme poikaa ja kaksi lastenlasta.

  • Ura: ravintoloitsija, tv-juontaja, ruokakirjailija.

  • Ajankohtaista: avasi kesäkuussa toisen ravintolansa Haukilahden Helmen Espooseen.

Meikki ja hiukset Heidi Reponen, tyyli Heidi Grannenfelt, vaatteet Marc O’Polo.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »