Apu

Siitepölyllä ja koronaviruksen tartuntatiheydellä yhteys – Tutkija: "Siitepölyhiukkanen ei levitä koronavirusta"

Siitepölyllä ja koronaviruksen tartuntatiheydellä yhteys – Tutkija: "Siitepölyhiukkanen ei levitä koronavirusta"
Siitepölyltä voi suojautua käyttämällä FFP2-tason maskia ulkona liikkuessa.
Julkaistu: 13.3.2021

Koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin tartuntatiheyden ja ulkoilman korkealla siitepölypitoisuudella on yhteys, selviää uudesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 prosenttia koronan tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti covid-19-tartunnan itämisaikaa.

Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle.

Siitepölyaltistus voi heikentää kehon kykyä torjua virusta.

Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.

– Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että silloin kun ilmassa on korkeita siitepölypitoisuuksia, koronatartuntojen tiheys kasvaa verrattuna vastaaviin tilanteisiin, joissa siitepölyä on ilmassa vähemmän, kertoo dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.

Ilmiö ei ole yhteydessä kuitenkaan siitepölyallergiaan, vaan kaikki ovat alttiita.

– Toki ihmiset, joilla on kroonisia hengitysteiden sairauksia, tai joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, ovat ehkä alttiimpia saamaan tartunnan, Saarto muistuttaa.

Siitepölyltä ei pysty täysin suojautumaan mitenkään. Ulkona kannattaa kuitenkin käyttää suodattavaa, FFP2-tason maskia, joka pitää hiukkaset pois hengitysteistä. Kirurginen maski ei ole riittävä suoja, mutta se on parempi kuin ei mitään ulkoilmassa siitepölyaikana.

– Siitepölyhiukkanen ei levitä koronavirusta, vaan ilman siitepöly on taustatekijä, joka vaikuttaa tartuntoihin, muistuttaa Saarto.

Näin vähennät siitepölyn kulkua sisään

Runsaina siitepölyaikoina keväällä siitepölyä ei kannata päästä sisäilmaan esimerkiksi tuulettamalla asuntoa. Pyykkejä ei ole hyvä kuivattaa ulkona pahimpina siitepölypäivinä ja esimerkiksi hiukset kannattaa pestä joka päivä.

– Jo aiemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että siitepölyllä on merkitystä tiettyjen hengitysteiden virusten tartuntoihin. Uuden tutkimuksen mukaan sama pätee myös koronavirukseen. Tähän jokainen voi kuitenkin vaikuttaa maskien käytöllä. Ihmisten on hyvä seurata siitepölytiedotusta, jotta suurien siitepölypitoisuuksien päiviin pystyy varautumaan ennakolta.

Kannattaa seurata siitepölypitoisuuksia

Lepän siitepölykausi alkaa yleensä Etelä-Suomessa maaliskuun puolivälissä, koivun heti sen jälkeen huhtikuun loppupuolella. Vuoden 2019 tilastoista ilmenee, että Etelä-Suomessa runsaan siitepölyn raja oli huhtikuussa ylittynyt 19 päivänä ja toukokuussa 20 päivänä.

– On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, sanoo tiedotteessa tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Kommentoi »