Apu

Sienistä rikkautta ruokavalioon

Sienistä rikkautta ruokavalioon

Suomalaiset eivät osaa hyödyntää riittävästi metsäsieniä ruokavaliossaan.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Uzi Varon
Mainos

Sienet ovat hyviä kuidun lähteitä. Niissä on paljon kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Sienten hivenainepitoisuus puolestaan on viljoja ja puutarhakasveja parempi.

– Laskin, että pienellä vaivalla kerätyn sienten määrän voisi lisätä varsinkin hyvinä sienivuosina puolella, vanhempi tutkija Kauko Salo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Salo listaa mainioiksi ruokasieniksi Cantharellus-suvun: kanttarellin, kosteikko- ja suppilovahveron. Ne ovat monikäyttöisiä, ja niissä on vähän toukkia.

Tutkijan suosituslistan toisen sijan saa tattiryhmä, eli herkku- ja männynherkkutatti. Kolmannella sijalla ovat miedot haperot, joita löytyy aika liuta: paltero-, silli-,  kangassilli- ja viinihapero.

Kantarelli sisältää paljon kaliumia, rautaa ja D-vitamiinia. Kuivatuissa kantarelleissa on paljon kolesterolipitoisuutta alentavaa beetaglukaania.   

Tatit ovat puolestaan oikeita proteiini- ja kuitupommeja. Niissä on kaksinkertainen määrä proteiinia kantarelliin verrattuna. Herkkutatit sisältävät myös erityisen paljon seleeniä.

Salon oma suosikki on tällä hetkellä sikurirousku: pieni tummajalkainen, sikurintuoksuinen, runsaasti maitiaisnestettä sisältävä rouskulaji, jota ei saa keittää, vaan se kuivataan tai paistetaan omassa liemessään.

– Sen erinomainen maku sopii moniin ruokiin. Siitä olisi kulttisieneksi suppilovahveron tapaan, tutkija huomauttaa.

Teksti: Riitta Heimonen

Julkaistu: 25.8.2016