Apu

Sienistä rikkautta ruokavalioon

1

Suomalaiset eivät osaa hyödyntää riittävästi metsäsieniä ruokavaliossaan.
Kuvat Uzi Varon

Sienet ovat hyviä kuidun lähteitä. Niissä on paljon kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Sienten hivenainepitoisuus puolestaan on viljoja ja puutarhakasveja parempi.

– Laskin, että pienellä vaivalla kerätyn sienten määrän voisi lisätä varsinkin hyvinä sienivuosina puolella, vanhempi tutkija Kauko Salo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Salo listaa mainioiksi ruokasieniksi Cantharellus-suvun: kanttarellin, kosteikko- ja suppilovahveron. Ne ovat monikäyttöisiä, ja niissä on vähän toukkia.

Tutkijan suosituslistan toisen sijan saa tattiryhmä, eli herkku- ja männynherkkutatti. Kolmannella sijalla ovat miedot haperot, joita löytyy aika liuta: paltero-, silli-,  kangassilli- ja viinihapero.

Kantarelli sisältää paljon kaliumia, rautaa ja D-vitamiinia. Kuivatuissa kantarelleissa on paljon kolesterolipitoisuutta alentavaa beetaglukaania.   

Tatit ovat puolestaan oikeita proteiini- ja kuitupommeja. Niissä on kaksinkertainen määrä proteiinia kantarelliin verrattuna. Herkkutatit sisältävät myös erityisen paljon seleeniä.

Salon oma suosikki on tällä hetkellä sikurirousku: pieni tummajalkainen, sikurintuoksuinen, runsaasti maitiaisnestettä sisältävä rouskulaji, jota ei saa keittää, vaan se kuivataan tai paistetaan omassa liemessään.

– Sen erinomainen maku sopii moniin ruokiin. Siitä olisi kulttisieneksi suppilovahveron tapaan, tutkija huomauttaa.

Teksti: Riitta Heimonen

Julkaistu: 25.8.2016