Myrkytystietokeskuksen puhelin pirisee syksyllä sitä tiuhemmin, mitä paremmasta sieni­vuodesta on kyse. Tavallisesti puheluita sienimyrkytys­epäilyistä tulee vuodessa noin 700.

Lähes kaikissa vakavissa myrkytys­tapauksissa on kyse siitä, että on syöty kokonainen sieniateria sienistä, joita ei olekaan tunnistettu oikein, ja jotka ­osoittautuvat myrkyllisiksi.

– Myrkytysepäilyissä on hyvä soittaa Myrkytystietokeskukseen. Syötyä sientä kannattaa ottaa mukaan päivystykseen ja kertoa sienen tuntomerkkien lisäksi myös sen kasvupaikka, proviisori Anna-Kaisa Eronen Myrkytystietokeskuksesta sanoo.

Joskus puhelin soi siksi, että lapsi on maistanut tuntematonta sientä, ja vanhemmilla herää pelko myrkytyksestä.

Toisinaan taas sieniateriat aiheuttavat vatsaoireita, joissa ei kuitenkaan ole kyse myrkytyksestä.

– Sienen tunnistus puhelimitse on ­käytännössä mahdotonta, joten varma tunnistus jää usein tekemättä.

Tunnistamisessa keskukselle on apua Suomen sieniseuran Facebook-ryhmästä. Siellä käsitellään sienisesongin aikana usein tilanteita, joissa esimerkiksi lapsi on syönyt tunnistamatonta sientä.

Monesti ryhmästä löytyy nopeasti tieto siitä, onko sieni myrkyllinen. Sieniseura ei ole virallinen tunnistuspalvelu, eikä se voi ottaa vastuuta ryhmän tunnistuksista.

– Kuolemaan johtavia sienimyrkytyksiä tapahtuu Suomessa vain harvoin. Vakavat myrkytykset liittyvät usein valkokärpässieneen, kertoo Eronen.

Sienitietoutta Suomessa jakavat Sieniseuran lisäksi paikkakuntien omat sienineuvojat. Suomen Sieniseuran Facebook- ryhmä on varsin aktiivinen, ja siinä on yli 38 000 jäsentä.

– Tärkeintä ennaltaehkäisyä on, että käyttää vain sieniä, jotka tuntee aivan ­varmasti. Suomessa muutama sienilaji voi aiheuttaa elinvaurioita. Ne ovat valko­kärpässieni, kavalakärpässieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki ja ­keittämätön korvasieni, Eronen sanoo.

Kuvassa vakavilla myrkytystapauksilla mitattuna Suomen vaarallisin sieni, valkokärpässieni. Se on tappavan myrkyllinen.