Apu

Mitä ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa opetti? – Ylikomisario Pekka Penttilä kertoo poliisin työstä etulinjassa

Mitä ampumavälikohtaus kauppakeskus Sellossa opetti? – Ylikomisario Pekka Penttilä kertoo poliisin työstä etulinjassa
Työurallaan ylikomisario Pekka Penttilä ehti nähdä hätäkeskuksessa poliisityön pahimmatkin puolet, kuten Sello-kauppakeskuksen ampumiset. Eläkkeellä hän keskittyy mukavampiin asioihin ja auttaa muita.
Julkaistu: 17.11.2020

Espoolainen ylikomisario Pekka Penttilä oli aamulla lähdössä hiihtolenkille, kun puhelin soi. Espoon poliisilaitoksen yleisjohtaja kysyi: ”Kauppakeskus Sellossa on ammuttu, tuletko töihin?” Oli uudenvuodenaatto vuonna 2009. Penttilän vapaapäivä loppui ennen kuin ehti alkaakaan.

Ampumavälikohtaus tapahtui Espoon Leppävaarassa sijaitsevan kauppakeskus Sellon Prisma-myymälässä. Välikohtauksessa kuoli neljä Prisman työntekijää. Lisäksi ampuja surmasi yksityisasunnossa entisen naisystävänsä, jota poliisi piti iskun pääasiallisena kohteena, ja lopuksi itsensä.

Poliisi epäili, että motiivina olivat ampujan ja hänen entisen naisystävänsä ihmissuhdeongelmat.

– Alussa oli vaara tarjolla, tuhansia ihmisiä paikalla ja epäilty hukassa. Jälkikäteen saimme tietysti tietoa, mutta tilanteen keskellä oikeaa tiedonjyvää ei välttämättä pysty kaivamaan, kun hätäkeskukseen tulee yhteydenottoja ja media tekee kyselyjä, tapauksen yleisjohtajana toiminut Pekka Penttilä muistelee.

– Sello oli tuolloin Suomen toiseksi suurin kauppakeskus, ja sen kävijämäärä päivittäin oli suurempi kuin matkustajamäärät Helsinki–Vantaan lentokentällä. Ykkösjuttu tapauksen jälkeen oli kauppakeskusten turvallisuus, Penttilä muistelee.

Pitäisikö epäillyn kuolemasta kertoa vai ei?

Kaikki käytössä olevat poliisivoimat pääkaupunkiseudulta valjastettiin käyttöön, ja junaratojen lisäksi teitä suljettiin valtionrajoja myöten. Lisätietoa tulvi poliisille koko ajan, ja epäillyn etsintöjä pystyttiin kohdentamaan samanaikaisesti moneen paikkaan. Kentällä tapahtui koko ajan jotain, ja poliisin johtokeskuksessa uusia ihmisiä tuli tutkintaan mukaan.

Kansalaisten ja median tiedon tarve oli valtava. Penttilä joutui pitämään kiireen keskellä tiedotustilaisuuden.

– Minulla ei ollut yhtään aikaa valmistautua. Viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua ehdin kirjoittaa pääkohdat lapulle. Sali oli täynnä osallistujia, joista osaa en ollut koskaan nähnytkään. Kun televisiokamerat alkoivat kääntyä minua kohti, havaitsin silmälasieni jääneen johtokeskukseen…

Kesken tiedotustilaisuuden tapauksen tutkinnanjohtaja tuli kuiskaamaan ylikomisario Penttilälle, että epäilty oli löytynyt kotietsinnässä kuolleena. Oli uudenvuodenaatto, ilmassa viuhui jo innokkaimpien ilotulitteita, ja hätäkeskukseen tuli jatkuvasti soittoja ampumisesta.

"Tilanne ei loppunut siihen. Meidän piti miettiä, mitä tapauksesta opittiin. Julkisuudessa keskusteltiin jälkikäteen esimerkiksi lähestymiskiellosta, luvattomista ampuma-aseista ja kauppakeskusten turvallisuudesta."

Penttilän piti miettiä, onko tärkeämpää rauhoittaa tilanne ja palauttaa kansalaisten turvallisuudentunne kertomalla epäillyn löytyneen – vai odottaa, että saadaan 100-prosenttisesti varmistettua vainajan henkilöllisyys?

Lopulta Penttilä teki päätöksen kertoa epäillyn kuolemasta.

– Tilanne ei loppunut siihen. Meidän piti miettiä, mitä tapauksesta opittiin. Julkisuudessa keskusteltiin jälkikäteen esimerkiksi lähestymiskiellosta, luvattomista ampuma-aseista ja kauppakeskusten turvallisuudesta, Penttilä kertoo.

Kauppakeskuksissa tiivistettiin turvallisuusyhteistyötä Pelastuslaitosten ja kuntien kanssa. Poliisivoimissa keskityttiin myös miettimään kriisiviestinnän valmiuksia.

– Sello oli tuolloin Suomen toiseksi suurin kauppakeskus, ja sen kävijämäärä päivittäin oli suurempi kuin matkustajamäärät Helsinki–Vantaan lentokentällä. Ykkösjuttu tapauksen jälkeen oli kauppakeskusten turvallisuus.

Pekka Penttilä jäi eläkkeelle ylikomisariona Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorin johtajan tehtävistä vuonna 2019.

Hälytystehtävä kuormittaa

Länsi-Uudenmaan hälytys- ja valvontasektorin johtajana Pekka Penttilä ehti työskennellä 29 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle viime vuonna. Poliisiuran kymmenen ensimmäistä vuotta kuluivat kenttä- ja tutkintatehtävissä Espoon poliisilaitoksella.

Tämä mies totisesti tietää, millaista työtä poliisipartiot hälytystehtävissä tekevät ja millaista on laittaa itsensä likoon, kun hälytys voi tulla koska tahansa vuorokaudesta.

– Hälytyspartio voi olla ensin etsimässä kadonnutta lasta, sitten hillitsemässä väkivaltaista asiakasta ja jatkaa viemällä kuolinviestin omaisille. Usein unohtuu, miten kuormittavaa työ on ja kuinka paljon se vaatii itsestään huolehtimista, Penttilä sanoo.

Tällaisessa työssä hyvät partiokaverit ovat kullanarvoisia. Esimiesten, kuten Pekka Penttilän, tehtävä on tukea etulinjaa, olivat he sitten poliisipartioita tai rikostutkijoita.

– Yritin tukea heitä osallistumalla työhön, välittämällä, vuorovaikuttamalla, keskustelemalla, tekemällä oikeanlaisia palkkauspäätöksiä ja laittamalla henkilöstön työhyvinvoinnin tärkeyslistani kärkeen.

– Hälytyspartioilla on paljon läheltä piti -tilanteita. Niistä ei paljon puhuta, koska tilanteet päättyvät onnellisesti. Itseäni ne ovat puhutelleet, Penttilä kertoo.

Läheltä piti -tilanteet opettavat nöyryyttä

Työhaastattelut ja palkkauspäätökset eivät ole yhdentekeviä, Penttilä muistuttaa. Oikeiden henkilöiden valinta työtehtäviin on tärkeää. Epäonnistumista on se, kun ihmiset ovat väärässä paikassa.

– Poliisityö on siitä hyvä ammatti, että on monenlaisia tehtäviä, joihin voi erikoistua. Kaikki eivät jaksa vuorotyötä ja voivat hakeutua toisiin tehtäviin.

Poliisikoulutuksen, työn perehdytyksen ja ammattitaidon merkityksen Penttilä näki työelämässä monta kertaa. Poliisityössä tehdään hänen mukaansa uskomaton määrä onnistumisia, jotka hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa.

"Se opettaa, tekee nöyräksi ja kiitolliseksi, että etulinjassa on ihmisiä, jotka pistävät itsensä likoon toisten puolesta. Olen nähnyt sankarillisia tekoja, sinisten ja valkoisten virkapukujen tekemänä."

Ne ovat tilanteita, joissa on onnistuttu poistamaan vaara ja ihmisten kasvoilla näkee helpotuksen.

– Hälytyspartioilla on paljon läheltä piti -tilanteita. Niistä ei paljon puhuta, koska tilanteet päättyvät onnellisesti. Itseäni ne ovat puhutelleet. Se opettaa, tekee nöyräksi ja kiitolliseksi, että etulinjassa on ihmisiä, jotka pistävät itsensä likoon toisten puolesta. Olen nähnyt sankarillisia tekoja, sinisten ja valkoisten virkapukujen tekemänä.

Työvuosiensa raskaimpina kokemuksina Penttilä pitää virkaveljien tai -siskojen kuolemaa tai loukkaantumista työtehtävissä.

– Ne koskettavat aina koko työyhteisöä ja vaativat monenlaisia toimenpiteitä. Työturvallisuutta, johtamista ja koulutusta on kehitetty tapausten vuoksi, mutta joskus kalliilla hinnalla.

– Tunnistan toisen poliisin vapaa-ajallakin alta aikayksikön, eläköitynyt ylikomisario Pekka Penttilä sanoo, mutta kieltäytyy paljastamasta elekielisalaisuutta.

Ihmisluonnon pimeä puoli

Kuten moni poliisi on sanonut ennen Pekka Penttilää, työssä on suuri vaara kyynistyä. Ihmisluonnon pimeä puoli on työlistalla illasta aamuun.

– Työstä tulee kielteisiä ajatusmalleja, kun joutuu koko ajan puuttumaan toisten ihmisten tekemisiin, olemaan valpas ja varuillaan. Ei ihmisten kertomukset aina ole niin totuudenmukaisia, monet yrittävät syöttää pajunköyttä.

Työn erikoispiirre on, että poliisi tapaa kahdenlaisia asiakkaita: toisille hän on avuntuoja, toisille kirosana. Ristiriidan kohtaa ammatissa päivittäin.

Poliisi menee usein tilanteisiin, joissa on tapahtunut jotain mieltäkuohuttavaa, tunteikasta.

– Suurin osa asiakkaistamme ei haluaisi olla kanssamme missään tekemisissä. Aika usein mukaan partioautoon lähtee juuri se, joka häiritsee ja syytää kaiken vastenmielisyytensä niskaamme. Silti meidän tulee kohdella jokaista asiakasta inhimillisesti, Penttilä muistuttaa.

"Etulinjassa työskentelevien on tunnistettava alkavan aggression merkit, jotta ikävät tilanteet pystytään ennakoimaan ja välttämään. Ihminen tekee huomaamattaan pieniä eleitä, kun hän alkaa kiihtyä."

Poliisin työ onkin mitä suuremmissa määrin ihmissuhdetyö. Ammattilainen joutuu ottamaan monenlaisia rooleja tilanteiden mukaan, ja toisten ihmisten pienet eleet kertovat paljon enemmän kuin sanat.

– Tarkkailu on välttämätöntä, siinä on kyse poliisin työturvallisuudesta. Etulinjassa työskentelevien on tunnistettava alkavan aggression merkit, jotta ikävät tilanteet pystytään ennakoimaan ja välttämään. Ihminen tekee huomaamattaan pieniä eleitä, kun hän alkaa kiihtyä. Ammattilainen oppii lukemaan niitä.

Toisten ihmisten tunnereaktioiden lisäksi poliisin on opittava tuntemaan myös itsensä. Penttilän mukaan hengitys on kehossa ensimmäinen, joka reagoi tilanteisiin ennen kuin ihminen itse huomaakaan.

– Hengityksellä pystyy rauhoittamaan itsensä ja ehkäisemään tilanteita ennalta. Aggressiivisuus, pelko, rauhallisuus, kaikki tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen todella helposti.

Eläkkeelle jäätyään Penttilä on pitänyt kiinni liikuntaharrastuksestaan, mutta rankkojen suorituslajien tilalle on tullut lempeää kehonhuoltoa ja terveysliikuntaa.

Lempeä vastapaino työlle

Hengitystä eläköitynyt ylikomisario miettii nykyään päivittäin. Liikuntaa koko elämänsä harrastanut ja nuorten urheiluryhmiä valmentanut Penttilä on opiskellut viimeiset vuodet muun muassa mindfulness- eli tietoisuustaitoja sekä kehonhuoltolaji asahia.

– Halusin ikävistä asioista mukavampiin, vastapainoa työlle. Rankkojen suorituslajien tilalle on tullut lempeää kehonhuoltoa ja terveysliikuntaa. Tärkeintä on keho-mieliyhteys sekä sisäinen rauha.

Penttilä on perustanut internetin Facebook-palveluun valmennussivuston, jossa tarjoaa kehollista ja henkistä valmennusta omakustannehintaan.

– Oppimani asiat saavat merkityksen, kun voin opettaa niitä muille. Voin auttaa ihmisiä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvissä asioissa tai kehon ja mielen rauhoittamisessa. Omassa työssä huomasi sen tarpeellisuuden: operatiivisessa tilanteessa piti rauhoittaa ensin itsensä, ennen kuin alkoi johtaa etulinjaa, ylikomisario muistelee.

Haastavien tilanteiden hallinta -kurssi syntyi ystävien yllytyksestä. Koronapandemian takia kurssit on täytynyt laittaa hyllylle.

– Olen ehkä muutaman haastavan tilanteen nähnyt. Tiedän, mitä tilanne vaatii ennen ja jälkeen, Penttilä toteaa kuivasti.

Lentäjävanhempien lapsi pelasi nuoruudessaan muun muassa jalkapalloa ja halusi liikunnallisen työn. Hän haaveili opiskelevansa yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

– Sen sijaan tulin valinneeksi toisenlaisen palveluammatin, jossa sain auttaa ihmisiä.

Yksi Penttilän uran mieleenpainuvimmista tapauksista ei liittynyt millään tavalla rikolliseen toimintaan, mutta poliisipartio oli vähällä saada siipeensä.

Kylmettynyt joutsen pani ranttaliksi

Yksi poliisijohtaja Penttilän uran erikoisimmista tapauksista sattui partioaikoina Espoossa 1980-luvulla. Hätäkeskukseen tuli soitto jäihin jäätyneestä linnusta, jonka soittaja oli vienyt kellariinsa odottamaan poliisia.

– Soitimme Helsingin Pieneläinklinikalle, josta kehotettiin tuomaan lintu heille. Meillä oli vain henkilöauto, joten toinen meistä partiopoliiseista meni takapenkille joutsen sylissään. Emme tienneet, oliko se loukkaantunut, sillä joutsen oli hyvin unelias.

Matkalla jäätynyt joutsen alkoi virota. Linnun siipienväli voi olla yli kaksi metriä, ja voimaa riittää.

– Kun pääsimme klinikan pihaan, joutsen oli jo aika vallaton ja partiokaverillani oli tuska pidellä sitä.

Vastassa ollut nuori, naispuolinen eläintenhoitaja kuitenkin tunsi kikat. Kun hän sitoi joutsenen silmien peitoksi liinan, eläin rauhoittui heti.

– Poliisin kuljetusvälineet, tietämys ja maailma oli silloin erilainen, Pekka Penttilä muistelee hymyillen.

Pekka Penttilä

  • Valmistui poliisikoulusta vuonna 1978, työskenteli kenttä- ja tutkintatehtävissä Espoon poliisilaitoksella yli 10 vuotta. Siirtyi Espoon hälytys- ja valvontasektorin johtajaksi vuonna 1990.
  • Luennoi johtamisesta usein ja työskenteli vuosina 2000–2001 poliisiammattikorkeakoulussa operatiivisen johtamisen opettajana.
  • Jäi eläkkeelle ylikomisariona vuonna 2019 Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorin johtajan tehtävistä.
  • Poliitikko, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän isoveli. Veljesten isä oli hävittäjälentäjä ja äiti Anneli ”Luumu” Penttilä oli ilma-akrobaatti Pilvien huimapäät -nimisessä lentävässä sirkuksessa.
Kommentoi »