Apu

Apua selkävaivoihin: Stressi ja unihäiriöt pahentavat kipuja – Asiantuntija vastaa 10 kysymykseen + 3 vinkkiä, joita selkäsi rakastaa

Apua selkävaivoihin: Stressi ja unihäiriöt pahentavat kipuja – Asiantuntija vastaa 10 kysymykseen + 3 vinkkiä, joita selkäsi rakastaa
Heikko selkä ja muut uskomukset lisäävät selkäkipuja ja vaikeuttavat paranemista. Selkä on kehon vahvin osa, jota voi hoitaa hyvillä unilla.
Julkaistu: 23.10.2020

1. Miksi selkä kipeytyy?

Selkäkivulla tarkoitetaan yleensä alaselän kipua. Se tuntuu alimpien kylkiluiden alla ja heijastuu usein alaraajoihin. Ennen ajateltiin, että kivun takana on aina revähdysvamma tai ylikuormitus. Oikeasti niin on melko harvoin. Usein selkäkivulle ei löydy selkeää syytä vaan siihen liittyy niin biologisia, psykologisia kuin sosiaalisia tekijöitä.

Ahdistus lisää ja pahentaa usein kipua. Asiaa on tutkittu jopa kokeellisesti rotilla. Kun perusrotalle laitettiin yhteen jalan niveleen ärsyttävää ainetta, jalka kipeytyi. Kun ahdistuneelle rotalle tehtiin sama, kipua oli yhtä jalkaa laajemmin. Tämä liittyy tunteiden säätelyyn osallistuvan limbisen järjestelmän aktivoitumiseen aivoissa. Tunteilla ja kivulla on yhteys myös ihmisillä.

Astma, päänsärky, diabetes ja mielenterveyden ongelmat lisäävät selkäkivun riskiä. Monissa kroonisissa sairauksissa immuunijärjestelmän aktivoituminen ja elimistön stressitekijät saattavat olla yhteydessä kipuihin. Myös tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus lisäävät kipuriskiä.

2. Mikä on stressin ja unen rooli?

Keskushermostossa eli aivoissa on gliasoluja, jotka huolehtivat hermosoluista kuin vanhempi lapsesta. Gliasolut puhdistavat aivoja unen aikana. Jatkuva stressi ja unihäiriöt vaikuttavat gliasoluihin: ne voivat aiheuttaa niiden yliaktivaation. Syntyy matala-asteinen tulehdus, joka saa keskushermoston herkistymään ja hermot ärtymään. Tämä voi tuntua laajana kipuna.

Keskushermoston herkistyminen on voinut tapahtua jo varhain. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi lapsuudessa koettu turvattomuus.

Miksi toisilla oireilee juuri selkä? Selkä on laaja ja keskeinen kehon osa, jota käytetään paljon. Selkään liittyy vahvoja uskomuksia, jotka voivat vaikuttaa, kuten pelko, että selkä on heikko.

3. Periytyykö huono selkä?

Geenit ovat eri tutkimuksissa selittäneet 20–67 prosenttia alttiudesta kokea selkäkipua. Selkäkivussa on kyse monigeenisestä taudista, eikä kaikkia siihen vaikuttavia geenejä vielä tunneta. Aina selkäongelmat eivät silti periydy.

Suurempi merkitys saattaa olla epigenetiikalla eli sillä, miten vahvasti tietyt geenit toimivat. Geenin toiminta voi olla hyvin aktiivista tai vaimeaa. Tähän voivat vaikuttaa ikä, tupakointi, liikunta ja ravitsemus. Liikunta saattaa lisätä aivojen ja tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointiin vaikuttavien geenien aktiivisuutta ja tupakointi kivulle herkistävien geenien toimintaa.

Myös epigeneettiset tekijät voivat periytyä, mutta niihin voimme itse vaikuttaa.

4. Pilaavatko istuminen ja huono ryhti selän?

Jos selässä on vaivaa, istuminen pitempään saattaa ärsyttää sitä. Tutkimusten mukaan istuminen ei kuitenkaan ole selkäkipujen alkulähde.

Yleisesti terveydelle on hyödyllistä vähentää ja tauottaa istumista. Tiedetään, että runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Jos joutuu istumaan, kannattaa valita mukava tuoli ja ottaa mallia lapsilta, jotka vaihtavat asentoa tämän tästä. Välillä voi röhnöttää, välillä istua suorempana, ja välillä seistä.

Huono ryhti ei myöskään selitä selkäkipua. Jos ryhti poikkeaa paljon neutraalista pystyasennosta, rangan kuormitus kasvaa. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan voitu määrittää ihanteellisinta ryhtiä.

5. Tuoko vanhuus selkäongelmia?

Ei sinänsä, mutta yhdeksän kymmenestä kokee selkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä. Selkävaivoja on nuoresta asti. Niiden yleisyys kasvaa 30 ikävuoden jälkeen aina 60–70-vuotiaaksi. Sen jälkeen ne vähenevät hieman.

Ikä lisää riskiä sairastua joihinkin selkäkipua aiheuttaviin sairauksiin.

Spinaalistenoosissa selkäydinkanava ahtautuu ja puristaa selkäydintä. Kävellessä kipu heijastuu jalkoihin. Osteoporoosi haurastuttaa luustoa, jolloin törmäys tai kaatuminen voi aiheuttaa selkärangan nikamien murtumia, jotka tuntuvat kipuna. Myös levinnyt syöpä voi aiheuttaa selkäkipua, mutta se on harvinainen syy.

6. Milloin pitää mennä lääkäriin?

Kuumeilu, yöllinen selkäkipu, toistuva tai pitkittynyt kipu, vaivaan liittyvät virtsaamis- ja ulostamisongelmat ja vaikeus selviytyä arjen askareista ovat merkkejä, jotka vaativat ammattilaisen arvion. Jos on kuume tai akuutti trauma, on syytä mennä suoraan lääkäriin. Usein paras ammattilainen on kuitenkin fysioterapeutti, jolla on lisäkoulutus selkäkivun alkuarviota varten. Tätä kutsutaan suoravastaanotoksi. Hän ohjaa tarvittaessa lääkäriin tai opastaa kuntoutumisessa.

7. Onko kipeää selkää syytä suojata?

Selkä on kropan vahvin osa, eikä sitä tarvitse varoa. Päinvastoin, varomisesta voi olla haittaa. Jos alkaa välttää selän kuormittamista, pyöristämistä tai ojentamista tai ylipäätään liikkumista, paraneminen voi hidastua ja kipu pitkittyä.

Jos selkä on akuutisti todella kipeä, sitä voi varoa vähän aikaa, päivän tai pari, niin kuin varoisi juuri nyrjähtänyttä nilkkaa. Sitten täytyy alkaa asteittain käyttää selkää normaalisti. Kevyempien päivienkään aikana ei saa kokonaan pysähtyä, vaan tulee liikkua ja jatkaa elämää.

Täydellistä kivuttomuutta ei pidä odottaa. Kuntouttaminen kohtuullisen kivun kanssa on tehokkaampaa, nopeampaa ja vaaratonta.

8. Kannattaako selkä kuvata?

Moni ajattelee, että selän kuvaus paljastaa kivun syyn. Näin ei usein ole, eikä selkää kannata automaattisesti kuvata. Vaikka oireita ei olisi, on tavallista, että kuvissa näkyy löydöksiä. Oireettomista 20-vuotiaista joka kolmannella ja 50-vuotiasta 60 prosentilla on magneettikuvassa välilevyn rappeumaa tai pullotusta.

Välilevyn pullotus on kuin tyhjä pyöränkumi, joka leviää sivuilleen, kun istuu satulaan. Sellainen ei usein tunnu mitenkään eikä ole välttämättä yhteydessä mahdollisiin oireisiin. Tieto siitä voi kuitenkin aiheuttaa hämmennystä ja pelkoa. Välilevyn pullistuma on laajempi muutos. Se voi aiheuttaa iskiasoiretta tai selkäkipua. Valtaosa isoistakin pullistumista paranee itsestään, ja leikkausta tarvitaan harvoin. Tulevaisuudessa tekoäly voi tarjota apua kuvien tulkintaan.

9. Miksi kipu pitkittyy?

Suurin osa selkäkivuista paranee muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Joskus kipu kuitenkin pitkittyy ja on voimakasta ja elämää haittaavaa.

Riskiä tähän kasvattavat monet asiat: uskomus että kipu jatkuu väistämättä, passiiviset selviytymiskeinot, katastrofiajatukset kuten ”en tule ikinä paranemaan tästä”, liikkumisen tai selän rasituksen välttäminen, masennus, uniongelmat, stressi, ylipaino ja tupakointi, työttömyys sekä matala koulutustaso ja sosiaaliluokka.

Passiivinen selviytymiskeino tarkoittaa esimerkiksi sitä, että potilas ei usko voivansa itse vaikuttaa kipuunsa vaan toivoo, että joku muu ratkaisee sen, vaikkapa hieroo selän kuntoon.

Osaava hoito ja kuntoutus ovat tärkeitä.  Samalla on hyvä käsitellä pelkoja ja paranemista haittaavia uskomuksia. Usein auttaa, että ihmisellä on jokin keino, jolla hän voi lievittää kipua ja joka saa hänet tuntemaan, että pärjää.

Asiantuntija: fysiatrian professori ja kuntoutusjohtaja Jaro Karppinen/Oulun yliopisto ja EKSOTE. Lähteet: Alaselkäkivun tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa (Lääkärilehti 17/2018), Mistä pitkittynyt alaselkäkipu johtuu? (Lääkärilehti 16/2020), Selkäkanava ja Terveyskirjasto.

Kolme nyrkkisääntöä

1. Harrasta liikuntaa

Kaikki liike, myös muutaman minuutin pyrähdykset, ovat hyväksi. Mikään laji ei ole toista parempi selkäkivun torjunnassa. Esimerkiksi kävely, juoksu, pyöräily, golf ja hiihto ovat kaikki hyviä. Parhaimpia ovat lajit, joista itse tykkää. 

2. Pysy normaalipainossa

Lihavilla selän rakenteissa ja muualla kehossa olevat rasvasolut aiheuttavat tulehdusta, joka voi lisätä kipua. Tällaisessa tapauksessa painonpudottaminen voi auttaa. Liikunta vähentää kivun riskiä, vaikka paino pysyisi samana.

3. Hoida mieltä

Stressin vähentäminen ja univaikeuksien hoito ovat tärkeitä. Mindfulness- ja rentoutusharjoitukset voivat auttaa tässä. Myönteisyys ja usko omaan pärjäämiseen helpottavat toipumista.

Kommentoi »