Apu

Saudi-Arabian öljy kalliimpaa kuin ihmishenki? – Lennokki-iskut voivat pakottaa USA:n puuttumaan Jemenin sotaan


Saudi-Arabiaan tehdyt lennokki-iskut pudottivat maan öljylaitosten tuotannon noin puoleen. Öljyn hinnassa on korotuspainetta, joka voi näkyä suomalaisten bensalaskussa. Mikä saisi kansainvälisen yhteisön kiinnostumaan kärsimyksestä, jota Saudi-Arabia ja sen liittolaiset aiheuttavat Jemenin sodan siviiliuhreille?
Kuvat All Over Press

Lauantaiaamuna Saudi-Arabian öljyntuotantoa vastaan tehtiin kaksi lennokki-iskua, jotka pudottivat Saudi Aramco -yhtiön Abqaidin ja Khuraisin laitosten tuotantokapasiteetin noin puoleen aiemmasta.

Iskujen tekijöiksi ilmoittautuivat naapurivaltio Jemenin huthikapinalliset.

Yhdysvaltojen viranomaiset ja kovan linjan Iran-haukkana tunnettu ulkoministeri Mike Pompeo puolestaan syyttävät iskuista Irania.

Jemeniin perehtynyt sosiaaliantropogi ja Tampereen yliopiston lehtori Susanne Dahlgren sanoo, että on täysin mahdollista, että iskujen takana ovat huthit – mutta eivät yksin.

– Se, että iskut näyttävät tulleen eri suunnista, tukee Iranin ja Libanonin shiiamilitantin Hizbollahin osuutta niihin. Jemenin hutheja on kuitenkin koulutettu ja aseistettu kohta viisi vuotta kestäneen sodan ajan, ja myös lennokkiteknologia on kehittynyt.

Maailman vakavin humanitaarinen katastrofi

Jemenissä on meneillään YK:n mukaan maailman vakavin humanitaarinen katastrofi, jonka juuret ovat historiassa.

Iranin tukemat huthit ovat käyneet sisällissotaa sunnilaisen Saudi-Arabian tukemaa Jemenin hallitusta vastaan vuodesta 2014.

Huthit ovat pitkään syyttäneet Jemenin hallitusta syrjinnästä ja sunnalaisen ääri-islamin pakkosyötöstä Saudi-Arabian tuella. Saudit pommittivat huthialueita Pohjois-Jemenissä jo vuonna 2009.

– Saudi-Arabia on läpi historian sekaantunut Jemenin asioihin, ja pommitukset aiheuttavat suurta hätää. Huthit ovat ainoa taho, joka vastustaa saudeja Jemenissä, ja lennokki-iskut lisäävät heidän kannatustaan, Dahlgren sanoo.

”Huthien kanssa pitäisi yrittää sopia”

Jemeniläiset ovat sekä maantieteellisesti, uskonnollisesti että poliittisesti Iranin, Saudi-Arabian, USA:n ja osin myös Irakin valtataistelun puristuksessa.

Siviilien kärsimys ja konfliktin pitkittyessä jatkuvasti pahentunut tilanne eivät tunnu kiinnostavan kansainvälistä yhteisöä, tai puuttumisen hintaa pidetään liian korkeana.

Lennokki-iskun tekijöistä ei ole varmuutta, mutta voivatko tämän tapaiset toimet muuttaa Jemenin tilannetta?

– Sikäli kyllä, että kun puhutaan öljystä ja maailmanmarkkinoista, USA:lla ja sen liittolaisilla on aivan eri intressit ottaa Jemenin sota agendalleen ja yrittää lopettaa se. Ensiksi tiedustelupalvelut selvittävät kuitenkin, mihin kostoiskut suunnataan, Dahlgren sanoo.

YK on yrittänyt ratkaista tilannetta siten, että Jemenistä Saudi-Arabiaan tammikuussa 2015 paennut presidentti Abdrabuh Mansur Hadi tuotaisiin pääkaupunki Sanaa'han, ja rauhaa yritettäisiin hieroa sitä kautta.

Dahlgrenin mukaan lähtökohta on väärä, koska presidentin hallinnolla ei ole Jemenissä riittävää tukea, eivätkä huthit luovu pääkaupungista.

– Pitäisi olla realisti ja lähteä neuvotteluissa siitä, että huthikapinallisten kanssa tehtäisiin sopimus, jonka he voivat hyväksyä. Silloin myös Iran ja vastavuoroisesti Saudi-Arabia saataisiin irti kriisistä.

Nouseeko bensiinin hinta, riittävätkö varastot?

Saudi-Arabian valtionyhtiö Aramco kertoi, että lennokki-iskun vaikutus on noin 5,7 miljoonaa tynnyriä päivässä. Se vastaa viittä prosenttia globaalista öljyn kysynnästä.

Uutiskanava CNBC:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan raakaöljyn hinta voi nousta kymmenen dollaria barrelilta. Tässä kuussa hinta on ollut 60 dollarin (noin 57 euron) tuntumassa.

Isku vaikuttaa ennen kaikkea Aasiassa, jonne kaupataan noin kolme neljäsosaa Aramcon öljystä. Muutokset öljyn hinnassa heijastuvat kuitenkin kaikkialle, myös suomalaisille bensa-asemille.

Verotus voi tasoittaa muutoksia öljyn hinnassa

Öljy- ja biotuotteiden tukkukauppaa harjoittavan Neot Groupin (North European Oil Trade) vastuullisuusjohtaja Timo Huhtisaari kommentoi Kalevassa, että hinnan kehitys riippuu eniten siitä, miten nopeasti vahingoittuneet tuotantolaitokset saadaan takaisin toimintaan.

Neot Group toimittaa polttoaineet esimerkiksi St1, ABC ja Shell -huoltamoketjuille.

Vaikutuksia lieventää Suomessa se, että merkittävä osa bensiinin hinnasta koostuu veroista, ei öljystä. Huhtisaari toppuuttelikin Kalevan ja Helsingin Sanomien haastatteluissa talousanalyytikkojen spekulaatioita pilviin ampaisevista öljyhinnoista ja paniikista.

– Lähihistoriassa on ollut aikoja, joissa öljyn hinta on ollut huomattavasti korkeampi kuin tällä hetkellä, eikä maailmantalous ole pysähtynyt silloinkaan. On fiksua katsoa rauhassa, miten tilanne kehittyy, Huhtisaari sanoi HS:lle.

Saudi-Arabian öljyntuotantolaitosten toiminnan normalisoitumiseen voi mennä kansainvälisten arvioiden mukaan useita viikkoja.

Hinnannousua hillinnee, että Aramcolla on 188 miljoonan barrelin varastot eikä isku vaikuta muiden öljytuottajamaiden tuotantoon.

Myös Yhdysvalloilla on omat, 1970-luvun öljykriisien jälkeen perustetut varmuusvarastot, joista voidaan laskea öljyä myyntiin.

Niihin on turvauduttu aiemmin vain kolmesti: Persianlahden sodassa vuonna 1991, hirmumyrsky Katrinan jälkeen 2005 ja Libyan sisällissodan puhjettua 2011.

Presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että maalla on valmius ottaa varastot käyttöön.

Julkaistu: 16.9.2019