Eeva

Satu Silvo ei tunne menneistä katkeruutta: ”En suostu olemaan ensisijaisesti jonkun tytär, vaimo tai äiti”

Satu Silvo ei tunne menneistä katkeruutta: ”En suostu olemaan ensisijaisesti jonkun tytär, vaimo tai äiti”
Näyttelijä, yrittäjä Satu Silvo on huomannut, että iän myötä kaikki laimenee ja ihminen muuttuu näkymättömäksi. Se voi olla hyväkin asia: nyt hän voi olla entistä näkyvämpi itselleen. Miten Satu on päässyt eroon peloista ja ahdistuksesta?
Julkaistu: 28.12.2021

Näyttelijä ja yrittäjä Satu Silvo täyttää alkavana vuonna kuusikymmentä vuotta. Hän suunnittelee juhlan kunniaksi kiertuetta, jonka työnimi on Näkymätön nainen, kuusi – nolla.

”Miten mies voi jatkaa samalla tiellä koko ikänsä? Mies ei vanhene, hän ikääntyy. Hän ei rupsahda vaan saa karismaa.”

Satu Silvo on pohtinut ajankohtaista naiseutta ja miehisyyttä, ikää ja luopumista.

”Maailma laittaa meihin nimilaput, halusimme tai emme, sopivat ne meille tai eivät. Aamupäivällä olemme isiä ja äitejä, päivällä työtovereita ja kuluttajia, illalla kasvattajia ja sosiaalisen median vaikuttajia. Unissamme olemme sekoitus kaikesta tästä. Milloin saamme olla oma itsemme?”

Oikeastaan ei ole huono asia, jos ihminen muuttuu iän myötä näkymättömäksi. ”Tärkeintä on, että on näkyvä itselleen eikä suostu muiden määriteltäväksi”, Satu Silvo sanoo. Hän täyttää elokuussa 60 vuotta.

"Olen opetellut luopumaan peloista"

Satu Silvo on tietoisesti opetellut päästämään irti stressistä ja peloista.

Takana on epävarmuutta, henkilökunnan lomautuksia ja kuukausia palkatonta työtä. Vaikka Satu söi terveellisesti ja liikkui luonnossa, hyvinvointi oli näennäistä, kun hän oli jatkuvasti ahdistunut ja peloissaan yrityksen ja ravintola Silvopleen työntekijöiden puolesta.

Pelosta seuraa hätääntymistä, turhautumista, epätoivoa, ahdistusta ja ulkopuolisuuden kokemusta.

”Huolitilanteissa olen herkästi lisännyt pökköä pesään ja heittäytynyt ikäviin tunteisiin, vaikka tiedän, että se voi lisätä katkeruutta tai marttyyriutta sekä huonommuuden tunnetta.”

Satu Silvo myöntää, että häntä on vaivannut jonkinlainen huijarisyndrooman tapainen tunne. Hän on tuntenut riittämättömyyttä ja ikään kuin pelännyt paljastuvansa.

”Sekin on luopumista, että pyrin irti moisesta ajattelusta.”

”Olen kantanut monista asioista liiaksi huolta, myös näyttelijän työssäni. Luotan ammattitaitooni, mutta olen silti vähätellyt itseäni ja pelännyt epäonnistuvani.”
Satu Silvo

Mieleen nousevia ahdistavia ajatuksia ei pidä sivuuttaa. Kun negatiiviset tunteet tunnistaa, niistä kannattaa luopua eikä niitä saa jäädä jauhamaan tai analysoimaan.

”Voi kuulostaa lapselliselta, mutta kysymys on päätöksestä. Olen päättänyt, että en tarvitse itseäni vahingoittavia tunteita. Turha murehtiminen on ajanhukkaa.”

Satu Silvo kuvailee hiukan naureskellen, kuinka hänelläkin ikävät tunteet nousevat pintaan ja vaativa ego yrittää stressitilanteessa tunkea esiin kaikkien vanhojen pelkojen ja vaatimusten kanssa. Tärkeä käytännön työkalu pelkoja vastaan on niin sanottu huolihetki.

”Kun tunnistan olevani ahdistunut, annan itselleni luvan huolehtia vain rajallisen ajan.”

”En tunne menneistä pienintäkään katkeruutta”

Ikääntymiseen kuuluu Sadun mielestä myös muutoksen hyväksyminen. Katse on eteenpäin, menneisyys ei saa määrittää elämää.

Ulkonäkönsä kanssa Satu Silvo on ollut sinut jo monta vuotta. Siihenkin ikä on auttanut.

”Minun ei tarvitse näyttää joltakin tai olla jotain. Tärkeintä on, että voin hyvin. Muiden määritelmät eivät tunnu tärkeiltä.”

Satu sanoo olevansa sopivasti näkyvä itselleen.

”En jaksa kerrata vanhoja tarinoita, enkä tunne menneistä pienintäkään katkeruutta. Pyrkimykseni on olla joskus viisas, vanha ja hauska nainen. En suostu olemaan jonkin tietyn onnistumisen tai kolhun merkitsemä enkä ensisijaisesti jonkun tytär, vaimo tai äiti.”

Lue Satu Silvon koko haastattelu tammikuun Eevasta, joka on kaupoissa 29. joulukuuta 2021. Haastattelussa Satu Silvo kertoo, mikä on ollut suurin apu ahdistukseen ja stressiin. Mikä on Sadun ja Reidar Palmgrenin onnellisen parisuhteen salaisuus? Miten Satu on oppinut elämään kipujensa kanssa ja mikä on auttanut häntä syventämään kehon tuntemuksia? Entä miten hän suhtautuu uskontoon ja hengellisyyteen? Tilaajana voit lukea haastattelun myös digilehdestä.

3 kommenttia