Apu

Näyttelijä Sanna Saarijärvi kulttuurialan ahdingosta: ”Tuntuu kohtuuttomalta, että meitä rangaistiin niin isolla kädellä kuin täyssululla”

Näyttelijä Sanna Saarijärvi kulttuurialan ahdingosta: ”Tuntuu kohtuuttomalta, että meitä rangaistiin niin isolla kädellä kuin täyssululla”
Näyttelijä Sanna Saarijärvi ja tapahtumatuottaja Anu Uhlenius toivovat kulttuuritapahtumien avautumista kevään aikana. Ministeri Annika Saarikko vastaa, että toiveissa on purkaa sulku mahdollisimman pian. – Kaikki on kiinni tautitilanteen kehittymisestä, Saarikko sanoo.
Julkaistu: 7.3.2021

Krapin Pajan pihapiirissä Tuusulassa on hiljaista. Helmikuiset hanget säihkyvät timantteja, mutta sisällä Pajassa on apea tunnelma. Katosta roikkuvat köydet paljastavat, että tilaa ovat viime aikoina käyttäneet ainoastaan sirkustaiteilijat. Hekin treenatakseen, eivät esiintyäkseen.

Pajan emäntä, tuottaja Anu Uhlenius käy työpaikallaan silti päivittäin. Hän vetää kulttuuritapahtumistaan tunnettua Pajaa yhdessä puolisonsa, muusikko Altti Uhleniuksen ja Apocalyptican rumpalin Mikko Sirénin kanssa.

Krapin paja avattiin helmikuun viimeinen päivä 2017. Se on tullut tunnetuksi huippuesiintyjien estradina, kunnes viime keväänä, 13. maaliskuuta 2020 tuli ensimmäinen koronasulku.

Paikalle rientää nyt näyttelijä, tuttu tuusulalainen, näyttelijä Sanna Saarijärvi. Hänellä kuten Anu Uhleniuksella on oma kokemuksensa koronarajoitusten vaikutuksista kulttuurielämään ja luovaan työhön.

Saarijärvi on ollut lomautettuna Helsingin kaupunginteatterista, ja viime kesänä hän menetti pääroolin Krapin kesäteatterin Juha Tapio -musiikkinäytelmässä, Uhlenius on puolestaan perunut lukuisia Pajan keikkoja.

Hän toteaa yleisön olleen todella ym- märtäväistä, ja jotkut ovat jopa halunneet tukea toimintaa, eivätkä ole halunneet lippurahojaan takaisin.

– Krapin Paja työllistää eri alojen ihmisiä, ei vain taiteilijoita. Olemme kaikki samassa tilanteessa ja toivon, että paikka saataisiin auki edes pienelle yleisömäärälle, Anu Uhlenius sanoo.

Kulttuurin tekijät seisovat yhdessä rintamassa

Kokemukset ovat monella tavalla samankaltaisia. Molemmat korostavat seisovansa kult­tuurin tuottajina ja tekijöinä samassa rintamassa, solidaarisina toistensa tuntemuksille. Epidemian vaaraa ja monia tarpeellisia varotoimenpiteitä ei missään tapauksessa väheksytä, mutta luova ala on nyt todellisessa ahdingossa.

– Rajoitukset ovat olleet kuolinisku varsinkin monille freelance-työntekijöille, ohjaajille, näyttelijöille, miksaajille, roudareille – kaikille heille, joita kulttuuri­tapahtumien tekemiseen ja tuottamiseen tarvitaan, Anu Uhlenius sanoo.

Hän miettii myös tulevaa. Kun akuutti kriisi on ohitse, moni freelancer on saattanut joutua toimeentulon takia hakeutumaan muille aloille töihin.

– Miten heidät saadaan takaisin, ja miten saadaan koulutettua nopeasti ammattilaisia, joiden osaaminen on edellyttänyt vuosien työkokemusta?

"Tuntuu, että luovuus on kadoksissa, sillä näytteleminen on herkkä laji. Itsetuntoa pitäisi pystyä pitämään yllä, ja osaamista pitäisi jatkuvasti kehittää."
Sanna Saarijärvi

Tilanne on ollut ahdistava Helsingin kaupunginteatterissa jo kolmekymmentä vuotta kiinnityksellä olleelle Sanna Saarijärvelle. Hän ehti juuri ennen epidemiaa loistaa täysiä katsomoita vetäneessä Pieni merenneito -musikaalissa. Saarijärvi sai ylistystä yleisöltä ja kriitikoilta pahisnoita Ursulan roolistaan.

– Mielialani ovat ailahdelleet surun, epätoivon ja yrityksen pysyä positiivisena välillä. Tuntuu, että luovuus on kadoksissa, sillä näytteleminen on herkkä laji. Itsetuntoa pitäisi pystyä pitämään yllä, ja osaamista pitäisi jatkuvasti kehittää. Tuntuu kohtuuttomalta, että meitä rangaistiin niin isolla kädellä kuin täys­sululla.

Anu Uhlenius jatkaa, että kyseessä on myös ihmisten mielenterveys.

– Siksi museoiden, kirjastojen ja myös teattereiden pitäisi voida aueta edes pienelle yleisömäärälle. Jos ja kun tilanne Uudellamaalla on huono, eikö rajoituksia pitäisi harkita kunkin alueen tartuntalukujen mukaan?

– Tosiasia on varmasti nyt se, että rajoituksia joudutaan yhä kiristämään. Me näyttelijät haluaisimme silti jo töihin, ja viime syksy osoitti, että se onnistuu turvallisesti, Sanna Saarijärvi sanoo Krapin kesäteatterin katsomon edessä.

Tilanne pahenee

Tilanne Uudellamaalla on todellakin pahenemaan päin. Tar­tuntaryppäitä on todettu ennen muuta rakennustyömailla ja ravintoloissa. THL esitti hiljattain, että baarit ja yökerhot suljettaisiin 14. maaliskuuta saakka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) antoi puolestaan linjauksen, ettei ole suositeltavaa purkaa nykyisiä koronarajoituksia. Uusi suositus on kymmenen hengen tapaamisrajoituksen kiristäminen enintään kuuteen.

Uutisiin kuului myös keskustelu niin sanotusta tapahtuma­takuusta. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan se voidaan saada valmisteltua maalis-huhtikuuhun mennessä ja jakoon alustavasti kesäkuussa.

"Minulla on toiveissa, että kulttuuria ja tapahtumia päästäisiin taas kevään myötä avaamaan. Sitä en voi kuitenkaan luvata."
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) toteaa Apu-lehdelle, että viime kesä ja alkusyksy olivat kulttuurikentältä upea osoitus siitä, miten erilaisia tapahtumia voidaan järjestää.

– Minulla on toiveissa, että kulttuuria ja tapahtumia päästäisiin taas kevään myötä avaamaan. Sitä en voi kuitenkaan luvata – terveysviranomaisetkaan eivät kykene esittämään kuin skenaarioita, ja rokotteiden saatavuus kaikissa Euroopan maissa on epävarmaa.

Saarikon valtiosihteeri Tuomo Puumalan johdolla on laadittu turvallisen tapahtumajärjestämisen ohjeistus, jotta kulttuuri- ja tapahtuma-ala olisivat valmiita rajoitusten purkuun.

– Kaikki on jatkossakin kiinni tauti­tilanteen kehityksestä. Epävarmassa tilanteessa pitää luoda varmuutta tulevaan. Käynnissä on kolmen eri tukitoimen valmistelu. Olen tehnyt myös esityksen lisätuesta freelance-taiteilijoille ja va- paan kentän toimijoille, Saarikko sanoo.

"Vedimme Pienen merenneidon joka illan kuin se olisi ollut viimeinen, epävarmuus uudelleen lopettamisesta oli koko ajan takaraivossa."
Sanna Saarijärvi

Teatterit tekivät parhaansa

Viime syksynä teattereissa tehtiin kaikki mahdollinen, jotta esityksiä pystyttiin jatkamaan. Yleisömäärät puolitettiin, käsidesiä oli tarjolla lämpiöissä, ja katsojat uskoivat kasvomaskisuositukseen.

Yhtään tartuntaketjua ei syksyllä paikannettu teattereihin, mutta marraskuussa iski uusi sulku. Karaokebaarit ja olutkuppilat ovat saaneet olla auki, mikä on herättänyt ihmetystä muissakin kuin vain kulttuuripiireissä.

– Vedimme Pienen merenneidon joka illan kuin se olisi ollut viimeinen, epävarmuus uudelleen lopettamisesta oli koko ajan takaraivossa. Sopeuduimme turvamääräyksiin ja tuntui tärkeältä saada katsojilta palautetta, että he tunsivat olonsa turvalliseksi, Saarijärvi sanoo.

Krapin pajassa ehdittiin viime kesänä järjestää puistokonsertteja.

– Siirsimme suosiolla toiminnan ulos. Suurin osa 400 katsojan konserteista oli loppuunmyytyjä. Esimerkiksi Mike Monroen keikka oli niin suosittu, että niitä oli kaksi, Anu Uhlenius kertoo ja näyttää nurkassa olevaa keppiä. Se on viime kesän paras työväline, ”koronakeppi”, jolla puistossa mitattiin seurueiden välit.

Jos jotain hyvää tilanteesta löytää, on se digiloikka. Otimme striimaukset käyttöön jo viime maaliskuussa, Uhlenius sanoo.

Tukea yhteiskunnalta

Osa Krapin syksyn ohjelmistosta onnistui myös. Sellainen oli muun muassa Tuusulan taiteilijayössä Dave Lindholmin konsertti. Pajaan otettiin tuolloin sisälle puolet normaalista yleisömäärästä, eli 120 ihmistä. Se ei ollut taloudellisesti tietenkään kannattavaa, mutta toiminta haluttiin pitää silti käynnissä.

– Lähtökohtamme on ollut tarjota elävää kulttuuria hienon historiallisen miljöön keskellä. Nyt se ei onnistu, mutta jos jotain hyvää tilanteesta löytää, on se digiloikka. Otimme striimaukset käyttöön jo viime maaliskuussa, Uhlenius sanoo.

Nyt striimitoiminta jatkuu helmikuun lopusta. Dokumenttiohjaaja Aino Mätön ohjaamassa klubisarjassa esiintyy paikallisia taiteilijoita ja muita luovia yrittäjiä.

Striimaukset ovat ilmaisia. Paja on saanut alkuvuodesta toimintaansa tukea Suomen Kulttuurirahastolta ja opetus- ja kulttuuriministeriötä.

– On selvää, että ihmiset kaipaavat taide-elämyksiä ja haluavat kohdata, viihtyä ja tanssia. Milloin se on taas mahdollista?

Pieni merenneito jäi kaihertamaan

Helsingin kaupunginteatterin johto on Sanna Saarijärven mukaan tehnyt kaikkensa, jotta irtisanomisilta on vältytty. Isot laitosteatterit ovat myös saaneet tukia. Vakituinen työpaikka antaa toki turvaa moneen freelanceriin nähden, mutta Sanna Saarijärvi on ensimmäistä kertaa elämässään ilmoittautunut työt­tömyyskassaan. Hän sanoo, että liittoon kuulumisesta on nyt ensimmäistä kertaa konkreettisesti etua.

– Täytin 50 vuotta viime vuonna juuri ennen sulkua ja ajattelin, että nyt alkaa uusi upea aika työrintamalla. Ursulan roolin lisäksi odotti se päärooli Krapin kesäteatterissa ja syksyllä minun piti olla mukana Tatu ja Patu -lastenmusikaalinäytelmässä, joka siirtynee ensi syksyyn.

Hän toteaa, että teattereiden ja muiden kulttuuritapahtumien täyssulkua olisi purettava jo keväällä, eikä vasta kesällä.

– Kevään esityskautta on jäljellä vielä lähes kolme kuukautta, ja suurin toiveeni on, että pääsemme näyttelemään vielä keväällä. Pieni merenneito on kaikkein aikojen suurin musikaalituotanto Suomessa, ja nyt kaikki tehty työ menee osittain hukkaan. Se työllisti vakituisten lisäksi myös monia freelancereita.

Anu Uhlenius toteaa, ettei kukaan osaa vielä ennustaa, miten ihmisten festivaalikäyttäyminen muuttuu tulevaisuudessa. Jos teattereissa on totuttu turva­väleihin ja muihin varotoimenpiteisiin, kuinka ne onnistuvat monenlaisissa ulkotapahtumissa kuten vaikkapa Helsingin Flow-festivaalilla ensi elokuussa?

– On selvää, että ihmiset kaipaavat taide-elämyksiä ja haluavat kohdata, viihtyä ja tanssia. Milloin se on taas mahdollista?

Krapin Pajalla on rakennettu jo ensi kesää varten suunnitelma puistokonsertteihin neljällesadalle hengelle viime kesän tapaan, mutta onnistuminen on vielä arvailujen varassa.

Uhlenius ja Saarijärvi sanovat, että tartuntatautilakia olisi ollut vuosi aikaa muuttaa tilanteen mukaan.

– Emme näe mitään mieltä siinä, että yleisötilaisuuksien rajoittaminen on ainoa vaihtoehto.

Sanna Saarijärvi

  • Syntynyt: 10.2.1970 Viialassa.

  • Ammatti: valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1992.

  • Perhe: puoliso sisältö­johtaja Hermanni Seppälä, yhteinen tytär Fanny.

Anu Uhlenius

  • Syntynyt: 29.10.1976 Vantaalla.

  • Ammatti: valmistui taiteentuottajaksi vuonna 2004 Turun Taideakatemiasta.

  • Perhe: puoliso Altti Uhlenius, tytär Alma.

Kommentoi »