Apu

Saimaan kanava on auki, mutta kukaan ei uskalla käyttää sitä, sillä Venäjään ei luoteta – Tästä on kyse

Saimaan kanava on auki, mutta kukaan ei uskalla käyttää sitä, sillä Venäjään ei luoteta – Tästä on kyse
Saimaan kanava on periaatteessa auki, mutta käytännössä sitä ei uskalla juuri kukaan käyttää Venäjän pelon vuoksi. Luotseilla on toistaiseksi tieto kahdesta aluksesta, jotka ovat tulossa kanavaan. Matkailuyrittäjältä Venäjä-yhteyden katkeaminen vei kanavaristeilyt ja suuren osan bisneksestä.
Julkaistu: 14.5.2022

Saimaan kanava on ollut auki liikenteelle jo puolitoista kuukautta. Turhaan.

– Yhtään laivaa siitä ei ole tällä kaudella kulkenut, kertoo matkailuopas Raili Leino.

Leino tuntee Saimaan kanavan historian. Tavarakuljetusten huippuvuosi kanavassa oli 2004, kun Mälkiän sulun kautta kulki noin 2,4 miljoonaa tonnia kauppatavaraa. Viime vuonna määrä oli pudonnut tuosta huipusta noin miljoonalla tonnilla.

Mälkiän sulun massiiviset, reilusti yli kymmenen metriä korkeat teräksiset sulkuportit ovat kiinni. Portit on kiinnitetty harmaaseen betonimuuriin.

Mälkiä on Saimaan kanavan suluista ensimmäinen Saimaalta lukien. Se on myös korkein. Laiva on sulun alla yli 12 metriä alempana kuin sulun yläpuolella.

Matkailuopas Raili Leino tuntee kanavan historian.

Syy sille, ettei kanavaa käytetä, on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Saimaan kanavan pohjoinen pää on Suomessa, eteläinen Venäjällä. Venäjän puoleinen kanava ja ohut maa- ja vesikaistale sen ympärillä on vuokralla Suomella.

Aikanaan kanavaa kiiteltiin yhteisymmärryksen lisääjäksi, mutta nyt Venäjää pelätään niin, ettei kukaan uskalla kulkea kanavan Venäjän puoleisessa osassa.

Sota antoi kuoliniskun Venäjän-matkoille

Toukokuun lopulla ainakin Carelia-laiva kulkee Mälkiän sulusta. Toistaiseksi Carelia lepää Lappeenrannan satamassa. Saimaakin on vielä nipinnapin jäässä.

Laivan salin lattialle on pyyhitty kasaksi serpentiiniä ja ilmapallonkuoria. Vappubrunssin siivoaminen on vielä kesken, selittää Kirsti Laine, laivaa liikennöivän Saimaa Travel -matkatoimiston toimitusjohtaja.

Laivalle hankittiin anniskeluoikeudet, jotka ovat voimassa myös satamassa, ja talvella ja keväällä se on toiminut satamaan ankkuroituna ravintolalaivana.

Toukokuun ensimmäisellä viikolla Saimaa oli vielä juuri ja juuri jäässä. Carelia-laiva odotti laiturissa.

Kun jäät lähtevät, Carelia kuljettaa ihmisiä Savonlinnaan ja Puumalaan. Saimaan kanavalla se laskee kolme Suomen puolen sulkua ja kääntyy takaisin ennen rajaa.

Vielä kesällä 2019 oli toisin. Silloin Saimaa Travel eli lähinnä Venäjän matkailusta. Kolme neljäsosaa liikevaihdosta tuli itärajan ylittävistä matkoista.

Saimaan kanavassa Carelia meni tuolloin läpi kahdeksan sulun. Matkailijat pääsivät neljän ja puolen tunnin päästä rantaan Viipurissa. Ajasta muistuttavat laivan laipioiden tax free -tarrat. Jo koronapandemia oikeastaan lopetti Venäjän-matkailun. Silti Venäjän hyökkäys oli isku Laineelle.

– En uskonut, että hyökkäys tulee. On oltu 25 vuotta Venäjän kanssa yhteydessä, kaikenlaista siinä on ollut, mutta ei tällaista voinut kuvitella.

Venäjän hyökkäys lamautti, itkettikin

Laine sanoo olleensa muutaman päivän hyökkäyksen alettua melkein lamaantunut. Tuolloin töissä kerrottiin, että Talouselämä-lehden toimittaja oli tavoitellut ja jättänyt soittopyynnön.

– Silloin ihan itkin. Tuntui niin vaikealta. Laitoin toimittajalle viestin, että en voi vielä puhua asiasta.

Pian Laine silti antoi haastattelun. Nyt hän jo vähän vitsailee siitä, että ehkä risteilyjä Venäjän puolelle voisi myydä seikkailumatkoina.

Venäjä-yhteyden katkeaminen on matkatoimistolle varsin kova paikka. Jo koronan iskun vuoksi ihmisiä on pitänyt osa-aikaistaa ja lomauttaa ja toimintaa supistaa.

– Enkä lähde arvailemaan, miten monta vuotta menee, että suhteet palaavat.

Kirsti Laine kertoo myös, että hyökkäyksen jälkeen Venäjän läheisyys huolestuttaa kaupunkilaisia eri tavalla.

– Kyllä sitä vähän nykyään hätkähtää, jos kuulee vaikka helikopterin äänen. Paikallisissa Facebook-ryhmissä on välillä hurjaa lietsontaa, sellaista en ymmärrä. Huolissaan voi olla, mutta pitää miettiä, että pääasia on, ettei pelkää.

Ensi kerran kanava yritettiin avata jo 1500-luvulla

Ensimmäinen yritys vesitien avaamiseksi Saimaalta merelle tehtiin jo 1500-luvulla. Kaivajat löivät kuokkansa kallioon. Seuraavan vuosisadan alussa kokeiltiin uudelleen eri paikasta. Tuolloin tehty niin sanottu Pontuksen kanava tai kaivanto erottuu edelleen maastosta Lappeenrannan Mälkiän ja Laihian kaupunginosien rajalla. Raili Leinon mukaan sen piti valmistua kahdessa vuodessa. Kesken jäi sekin hanke.

Suomi liitettiin 1800-luvun alussa Venäjään, ja suuriruhtinaskunnassa ruvettiin puuhaamaan kanavaa. Vuonna 1856 valmistui Suomen siihen mennessä suurin rakennusurakka. Saimaan kanava yhdisti Saimaan vesistön Suomenlahteen.

Vanhaa kanavaa Mustolan sulun luona.

Vanhasta kanavasta on pätkiä jäljellä. Mälkiän sulun viereisessä puistossa sillalta voi katsella kovin kapean näköistä vanhaa vesitietä. Sulkuportit on tästä poistettu, mutta hieman alempana Pien-Mustolan sulussa ne ovat paikallaan.

Tuolloinen kanava oli mutkainen ja hidas kuljettava. Sulkuja oli 28, ja niistä ei mahtunut kovin kummoinen alus.

Laulusta tuttu tervahöyry muotoutui Saimaan kanavan sulkuihin sopivaksi alukseksi. Tervahöyry oli niin pieni, ettei sillä merellä seilattu. Siksi Saimaan kanavan tervahöyryjen lasti purettiin Uuraan satamassa Viipurin edessä ja lastattiin suurempiin laivoihin.

Suomi sai alueen vuokralle 1960-luvulla

Sotien jälkeen Suomi menetti Kannaksen ja kanavan alaosan. Presidentti Urho Kekkonen sai 1960-luvun alussa lämmitettyä neuvostojohdon vuokraamaan hieman kanavaa leveämmän ruikulaisen maa-alueen Suomelle.

Voitiin tehdä uusi Saimaan kanava. Aikakauden liturgiassa se kasvatti paitsi kauppaa, myös ystävyyttä ja yhteisymmärrystä Suomen ja Neuvostoliiton kansojen välillä. Kulkuväylänä Saimaan kanava ainakin ajoi asiansa. 1970-luvulla liikenne kasvoi ensin hitaasti, mutta 1980-luvun alkupuoliskolla tavaraliikenteessä ylitettiin miljoonan tonnin raja.

Vilkkaimmat vuodet olivat 2000-luvun alussa, siitä kuljetukset vähenivät vajaaseen puolentoista miljoonaan tonniin.

Venäläiset kulkevat yli rajan entiseen malliin

Harmaa betonilaituri työntyy pitkälle järveen. Pää osoittaa vastarannalle, Venäjälle. Saimaan kanava kulkee läpi Nuijamaanjärven. Sen keskeltä menee Suomen ja Venäjän raja.

Tässä laiturissa Carelia-laiva käy kesäisillä kanavaristeilyillään kääntymässä. Rannassa on siniharmaa pieni aaltopeltinen koppi. Siinä on tarkastettu Nuijamaalta Viipurinlaivalle nousseiden matkustajien paperit.

Matkalla Nuijamaalle Kirsti Laine muisteli Venäjän-liikenteen huippuvuosia 2000-luvun alussa. Jonot ulottuivat rajalta kilometrejä molempiin suuntiin. Nyt leveä valtatie oli muutamaa vastaantulijaa lukuun ottamatta tyhjä, kuten myös Rajamarketin laaja parkkipaikka.

Nuijamaan raja-asemalla ylittäjiä varten on monta rinnakkaista kaistaa. Tyhjiä kaikki. Raja-aseman asvalttikentän vieressä on kolme suurta rekkaparkkia. Navakka lounaistuuli pyyhkii esteettä autioiden parkkikenttien yli.

Lappeenrannan suunnasta tulee musta Audi Venäjän kilvissä. Perhe nousee kyydistä ja menee näyttämään paperinsa raja-asemalle. Pikkupoika pinkaisee erillisessä rakennuksessa olevaan vessaan.

Rekkaliikenne hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle katkaistiin, mutta henkilöliikennettä rajataan vain koronan vuoksi.

Ennen sotaa Suomen rajan ylitti päivittäin Rajavartiolaitoksen mukaan 1 900–2 600 venäläistä, molempiin suuntiin. Sota ei ole vaikuttanut paljonkaan venäläisten kulkemiseen, vaan rajan ylittäjien määrä on pysynyt samassa vaihteluvälissä.

Kekkosen kullatut sakset

Mälkiän sulun vieressä, pienen Saimaan kanavan museon vitriinissä on kullatut sakset. Niillä presidentti Kekkonen leikkasi Mustolan sulussa S/S Kastelholm -aluksen kannelta sulun yli viritetyn silkkinauhan.

– Laiva oli pysäytettävä tarkasti juuri oikeaan paikkaan, ja onnistuihan se, Raili Leino naurahtaa.

Näillä kullatuilla saksilla Kekkonen avasi Saimaan kanavan vuonna 1968. Tuolloin kanavaa mainostettiin kansojen välisen yhteisymmärryksen symboliksi.

Muutaman kivenheiton päässä museosta on parikerroksinen konttori, josta ohjataan kaikkia Saimaan kanavan sulkuja, myös Venäjän puoleisia. Saimaan kanavan liikennöinnistä huolehtiminen onkin suomalaisten hommia.

Suomen pitää myös tarjota kanavalle luotsit. Jokaisella isommalla aluksella pitää olla luotsi, jos alusta ei erikseen siitä luvalla vapautettu.

– Kundit ovat hypänneet Juustilassa kyytiin, ja siitä sitten on luotsattu järvialueelle ja vastaavasti toisesta suunnasta Juustilaan saakka, kertoo luotsaamisesta vastaavan Finn­pilot Pilotage oy:n Saimaan ja Kotkan aluepäällikkö Sami Saarinen.

Juustila – venäläisittäin Brusnitšnoje – on vuokra-alueen viimeinen kanavan sulku ennen merta.

Luotsauspalvelua on tarjottava, vaikkei laivoja ole

Finnpilot on kanavassa hankalassa raossa. Sillä on edelleen velvollisuus tarjota kanavaan luotsausta, mutta Venäjän hyökkäyksen vuoksi varustamot eivät halua tuoda aluksiaan kanavaan.

Finnpilotin Saimaan-luotseista osalle on löytynyt töitä rannikolta. Osa on lomautettu, samoin on käynyt joillekuille kutterinhoitajille.

Kuluvasta vuodesta oli tulossa poikkeusvuosi jo ennen Venäjän hyökkäystä, sillä Venäjä oli päättänyt lopettaa puutavarakuljetukset Saimaalla. Eniten kanavassa on kuljetettu juuri venäläistä puuta suomalaiselle teollisuudelle.

Lauritsalan kanavasillalta on enää alle kilometri Saimaalle.

Periaatteessa kuljetustapa on fiksu, sillä kanavan avulla mereltä pääsee Saimaan sisävesiverkostoon, jopa Siilinjärvelle saakka. Käytännössä kanava on nykyiseen laivaliikenteeseen turhan ahdas.

– Sulku on 13,2 metriä leveä, laiva voi olla 12,6 metriä leveä. Siihen jää 30 senttiä molemmin puolin. Silti näillä aluksilla voi kuljettaa korkeintaan 2 500 tonnia lastia. Niin pieniä ei ole käytössä esimerkiksi rannikolla juuri lainkaan, Saarinen sanoo.

Saimaan kanava on hankala siksikin, että se menee vieraan valtion alueelle. Rannikolla ei ole omaa satamaa, joka kokoaisi sisämaan liikenteen lähetettäväksi ulkomaille.

Kovat vakuutusmaksut karkottavat liikenteen

Saimaan kanavalle oli tarkoitus tehdä perusparannus ja pidentää sulkuja 11 metrillä. Hanke on nyt jäissä.

– Maksimileveyden ongelmat olisivat senkin jälkeen pysyneet, Saarinen pohtii.

Hiljattain venäläismediassa pyöriteltiin mahdollisuutta purkaa Saimaan kanavan vuokrasopimus, jos Suomi liittyy Natoon. Vuokrasopimus uusittiin vuonna 2012 puoleksi vuosisadaksi. Venäjän puolelta allekirjoittajana oli tuolloinen pääministeri Vladimir Putin. Kynät, joilla sopimus allekirjoitettiin, ovat Kanavamuseossa.

Suomi maksaa sopimuksen mukaan 1,2 miljoonan euron vuokraa vuodessa ja lisäksi muita maksuja.

Nyt vaikuttaa yhdentekevältä, onko vuokrasopimus voimassa vai ei, kun kanavassa ei liikennettä kulje. Finnpilotin saaman tiedon mukaan syynä on, paitsi epäluulo Venäjää kohtaan, myös se, että vakuutuslaitokset vaativat äärimmäisen kovia maksuja Venäjän kautta kulkevasta liikenteestä.

– Meillä on tieto kahdesta mahdollisesta aluksesta, jotka olisivat kanavaan tulossa tänä vuonna. Toinen on vapautettu luotsauksesta, Saarinen sanoo.

Saimaan kanava

  • Avattiin vuonna 1856.

  • Kahdeksan sulkua, kolme Suomen puolella, viisi vuokra-alueella. Kanavan suu on Suomenlahdella 75,7 metriä alempana kuin Saimaallla.

  • Kokonaispituus 42,9 kilometriä, josta Suomen puolella 23,3 kilometriä.

  • Kanavan alaosa jäi Neuvostoliitolle sotien jälkeen.

  • Suomi vuokrasi kanava-alueen 1963 ja uusi kanava avattiin 1968.

  • Kanavan koeajoi ensimmäisenä uusi, ns. Saimax- mittoihin rakennettu Bore IX -alus. Se upposi jo vuonna 1969 Ruotsin edustalla. Kuusi hukkui.

  • Vuonna 2012 vuokra- alueen sopimus uusittiin. Se on voimassa 50 vuotta.

Kommentoi »