Monessa suomalaistaloudessa on sähkösopimus katkolla, ja eivätkä vaihtoehdot hintojen noustessa vaikuta houkuttelevilta. Sopimustyyppeihin huolella perehtymällä ja niitä omaan kulutukseen sekä tarpeisiin peilaamalla on kuitenkin mahdollista löytää itselle järkevin vaihtoehto tähän hetkeen.

Vielä tämän vuoden alussa Suomessa tehdyistä sähkösopimuksista jopa 54 prosenttia oli määräaikaisia sopimuksia, jotka ovat voimassa yleensä yhdestä kahteen vuotta. Sopimustyypin etuihin kuuluu hinnan pysyminen muuttumattomana. Toisaalta sopimusta ei ole myöskään mahdollista irtisanoa kesken kauden.

− Tällainen sopimus on hyvä niille, jotka arvostavat vakautta ja ennakoitavuutta kulujen suhteen. Tällä hetkellä se sopii parhaiten pienen kulutuksen eli vuosittain noin 2 000 kilowattituntia käyttäviin talouksiin, kuten kerrostaloasuntoihin, sillä näin mahdollinen euromääräinen tappio ei nouse kohtuuttomaksi, jos markkinahinnat sopimuskauden aikana lähtevät laskuun. Määräaikaisia sopimuksia on kuitenkin nyt vähän tarjolla ja ne ovat melko kalliita, kertoo johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on puolestaan ollut 37 prosentilla talouksista. Niiden kohdalla sopimuksen tarjoajan pitää ilmoittaa kuukautta aiemmin mahdollisista muutoksista hinnassa, viime aikoina korotuksista. Sopimuksesta pääsee halutessaan eroon kahdessa viikossa.

− Tämä on hyvä sopimustyyppi, jos haluaa seurailla hintojen muutosta. Luvassa ei ole äkkinäisiä muutoksia, vaan tilanteeseen ehtii varautua. Lisäksi jättää itselleen mahdollisuuden vaihtaa sopimustyypistä toiseen tarvittaessa nopeastikin.

Julkisen viitehinnan mukaan elävä pörssisidonnainen sähkösopimus voi tuntua monesta ahdistavalta ajatukselta, eikä se kaikille sovikaan. On kuitenkin talouksia, joille se on toimiva ratkaisu.

− Jos lataa sähköautoaan kotona, pientalossa on varaava sähkölämmitys tai käyttövesivaraaja, voi pörssisähkö olla hyvä tuote. Öisin pörssisähkö on monina vuorokausina ollut melkein ilmaista eli jos pystyy mukauttamaan kulutustaan ja hyödyntämään yösähköä, on tämä varteenotettava vaihtoehto.

Heinimäki kannustaakin ennen uuden sähkösopimuksen solmimista miettimään kokonaiskulutuksensa määrän lisäksi sitä, millainen on oma riskinottomahdollisuus ja kuinka paljon oma talous vaatii ennakkotietoa sähkön hinnasta.

− Sähkön alkuperällä, eli sillä, ostaako asiakas vaikkapa tuulivoimaa, ei ole nyt isoa vaikutusta kuluttajan maksamaan hintaan, sillä suurin osa myyjän hankintakustannuksista aiheutuu sähkön hankkimisesta tukkumarkkinoilta, Heinimäki kertoo.