Tuulilasi

Tuulilasin pääkirjoitus: Sähköautoilu voi olla riski huoltovarmuudelle – Tyhjällä akulla ei viedä perhettä evakkoon

Tuulilasin pääkirjoitus: Sähköautoilu voi olla riski huoltovarmuudelle – Tyhjällä akulla ei viedä perhettä evakkoon
Mitä jos Venäjä lamaannuttaa sähköverkkomme kyberhyökkäyksillä, tai yrittää tuhota sen pommittamalla, kirjoittaa päätoimittaja Olli Koivusalo.
Julkaistu: 6.4.2022

Venäjän rikollinen ja harhainen sota Ukrainassa on pistänyt miettimään monia asioita uudelta kantilta. Monet autoilijat ovat pystyneet hyväksymään bensan ja dieselin kallistumisen, kun kyse on ollut sodasta ja rauhasta. Putinin sotakoneen rahoittaminen öljyä Venäjältä ostamalla olisi nyt yksiselitteisesti väärin ja ainakin oman moraalini vastaista.

Tosiasia silti on, että hurjat pumppuhinnat kurjistavat monen suomalaisen elämää. Liikkuminen on perustarve ja sen pitäisi tässä nopeasti muuttuneessa maailmassakin olla mahdollista kaikille ihmisille eri puolilla harvaan asuttua maatamme. Näin voi todeta, vaikka ei menettäisi suhteellisuudentajuaan: emme sentään joudu kokemaan sodan kauheuksia, kuten ukrainalaiset. Emmekä ole fasistisen hallintokoneiston aivopesemiä, kuten monet venäläiset.

Yhtä kaikki liikkumisen kustannuksiin Suomessa pitäisi löytää jokin kestävä ratkaisu.

Sähköautoihin siirtyminen ei kelpaa ratkaisuksi tässä ja nyt. Se on realismia vain murto-osalle autoilijoista. Käytettyjen puolella tarjontaa ei juuri ole, ja uudet täyssähköautot ovat poskettoman hintaisia. Tuotantokin tökkii, emmekä sovittuja vuosikiintiöitä enempää sähköautoja Suomeen muutenkaan saisi. Monissa maakunnissa sähköauto ei edes ole järkevä vaihtoehto käytettävyysrajoitteidensa takia.

Epävarma maailmantilanne tulee jatkumaan todennäköisesti vähintään kuukausia. Polttoaineiden hinnat pysyvät korkealla vielä pitkään.

"Putinin veriöljystä on silti päästävä lopullisesti eroon. Bensa-pumpuille olisi syytä saada tiedot käytetyn öljyn alkuperästä, jotta varmasti tiedämme mitä tankkaamme."
Olli Koivusalo

Juuri siksi – ja juuri nyt – on oikea aika laittaa maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet hetkeksi varikolle, ja keskittyä huomisesta selviämiseen. Suomen valtiolla on keinoja polttoaineiden hintojen reiluun alentamiseen, jos vain halua on. Ja tässä tilanteessa pitäisi olla.

Kuten kaikissa autolehdissä, myös Tuulilasissa testataan paljon sähköautoja. Olen itsekin ehtinyt jo ajaa kymmenillä erilaisilla. Sähköautoilu on helppoa ja huoletonta, elinkaaripäästöissä nykytiedon valossa varsin ekologistakin, ja sähköinen voimalinjahan on oikeasti ihan ylivertaisen miellyttävä. Kotilataaminen on halpaa, helppoa ja siistiä. Monet sähköauton itselleen valinneet lopettavat tarinan mielellään tähän.

Valitettavasti se toinenkin puoli on yhä olemassa. Säännöllisesti pitkää matkaa ja tuttua reittiä ajavat oppivat kyllä käyttämään julkisia latauspisteitä ketterästi. Monissa uusissa autoissa akun voi vieläpä valmistella ennen pikalaturille saapumista niin, että se on sopivan lämmin ja valmiina ottamaan heti virtaa vastaan maksimiteholla. Vanhemmissa sähköautoissa tilanne on toinen, mutta se on sitten eri tarina – ja vähän pidempi kahvipaussi.

Satunnaisesti pikalatausasemia käyttäville kyseessä on haaste, joka nostaa verenpainetta kerta toisensa jälkeen. Itse kuulun tähän porukkaan. Erilaisia palveluntarjoajia, lataussovelluksia ja RFID-tunnisteita pitäisi olla lukuisia, jotta joka tolpalla voisi ladata. Tämä on hämmentävää ja ärsyttävää. Mikä ihme siinä on, että millään ei päästä yhteen ja samaan standardiin? Tai helppoon korttimaksamiseen, jota kaikissa muissa maailman kaupoissa ja palveluissa käytetään.

Jos bensa-asemalla maksamisesta tehtäisiin yhtä vaikeaa, saavuttaisimme todennäköisesti kaikki ilmastotavoitteemme tällä yhdellä ja ainoalla toimenpiteellä.

Sähköautoihin liittyy myös eräs asia, jota ennen Ukrainan sotaa en ainakaan itse tullut koskaan miettineeksi – nimittäin huoltovarmuus. Mitä jos Venäjä lamaannuttaa sähköverkkomme kyberhyökkäyksillä, tai yrittää tuhota sen pommittamalla? Liikkumisen kannalta tämä kauhea tilanne tarkoittaisi muun muassa sitä, että täyssähköautoilijat – joita on tällä hetkellä Suomessa noin 25 000 – olisivat pulassa. Jos sähköistymisen tahti kiihtyy odotusten mukaan, muutamassa vuodessa heidän määränsä tulee moninkertaistumaan. Tyhjällä akulla ei viedä perhettä evakkoon.

Toki bensapumputkin tarvitsevat sähköä toimiakseen, mutta jakeluasemat on kriisitilanteissa mahdollista varustaa sähköä dieselistä jauhavilla aggregaateilla. Sähköautojen keskeinen latausinfra on hajautettu kotitolppiin, joten aggregaateista ei ole ratkaisuksi. Polttoainetta voidaan myös tarvittaessa valuttaa tankkiin säiliöautoista ja kanistereista.

Tämä on turvallisuustekijä, joka pitää huomioida elintarvikehuollon sekä muun kriittisen huoltovarmuuden kuljetuksissa. Siksi öljyä tullaan Suomessa aina tarvitsemaan, eikä kaikkea kalustoa voida sähköistää.

Putinin veriöljystä on silti päästävä lopullisesti eroon. Bensapumpuille olisi syytä saada tuotetiedot käytetyn öljyn alkuperästä, jotta varmasti tiedämme mitä tankkaamme.

10 kommenttia