Lapsuuden kesinä paistoi aurinko ja talvella lumikinokset peittivät maan. Vaikka aika kultaa muistot myös sään suhteen, niin ilmasto on muuttunut. Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä.

Vuoteen 2100 mennessä lämpötilojen arvioidaan kohoavan kesällä 2–5 ja talvella 5–8 astetta. Vuoden keskilämpötilan nousu seitsemällä asteella tietäsi sitä, että Sodankylässä olisi lämpimämpää kuin Helsingissä nyt.

Aste sinne tai tänne. Jos maapallon lämpötila kohoaa muutamilla asteilla, onko sillä väliä? Suomen sää on normaalistikin ajoittain surkea, vappuna tulee räntää ja juhannuskokolla värjötellään toppatakeissa. 

Totuus on kuitenkin se, että elämä maapallolla on tiukasti kiinni vallitsevissa ilmasto-olosuhteissa. Vaikka lisälämpö tuntuisi mukavalta, ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat paljon lämpömittarin lukemia pidemmälle.

Pohjoisnavan seuduilla ilmasto muuttuu muita alueita enemmän, joten muutokset Suomessa ovat myös keskimääräistä suuremmat.

– Ilmakehä on maapallolle kuin kasvihuoneen lasikatto. Se päästää läpi maata lämmittävää auringon säteilyä, mutta estää samalla maan ja merien lähettämää lämpösäteilyä karkaamasta suoraan avaruuteen, kertoo ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitokselta.

Lasikaton tehtävää hoitavat ilmakehän kasvihuonekaasut, niistä tärkeimpinä vesihöyry ja hiilidioksidi.

Ilman ilmakehää Maan lämpötila olisi keskimäärin -18°, eli täällä olisi 33 astetta nykyistä kylmempää.  Nykyisen kaltainen elämä olisi Maassa mahdotonta ilman ilmakehää. Kun kasvihuoneilmiö pysyy luonnollisena, maapallon lämpötila on nykyisen kaltaiselle elämälle suotuisaa. Tehtaat,  energialaitokset ja liikenne tupruttavat kuitenkin taivaalle yhä enemmän ylimääräisiä kasvihuonekaasuja, jotka jäävät ilmakehään ja lämmittävät sitä.

Suurin päästölähde ovat fossiiliset polttoaineet hiili, öljy ja maakaasu.

Valkoinen joulu saattaa olla jouluna 2041 vain muisto. Varsinkin Etelä- ja Länsi-Suomen rannikoilla lumipeite alkaa olla yhä harvinaisempi.

Yhtenäiset, yli talven kestävät lumijaksot käyvät etelästä lähtien yhä harvinaisemmiksi. Juhannuksena sadevesiviemärit ovat koetuksella, kun rankkasateet vihmovat mökkiläisten niskaan.

– Talvien lämpeneminen viivästyttää maan jäätymistä. Routajaksot ovat myös lyhyempiä. Sulassa maassa metsän puut eivät ankkuroidu maahan ja nykyisenlaisetkin talvimyrskyt aiheuttavat isompia metsätuhoja. Puiden kaatuminen tietää sähkökatkoksia. Roudan vähentyminen hankaloittaa metsätöitäkin. Hakkuita ei päästä tekemään totuttuun tapaan, koska sula maa ei kanna metsäkoneita, Tuomenvirta kertoo.

Vuosisadan loppuun mennessä kesäiset helleaallot yleistyvät, ja tukalien hellepäivien määrän uskotaan kolme- tai nelinkertaistuvan.

Kesän rajuilmat ovat voimakkaampia ja lämmin, kostea ilma tarjoaa energiaa ukkosmyrskyille ja trombeille.

Kevät alkaa yhä aikaisemmin. Lehtien puhkeaminen on aikaistunut 12 päivällä vuosien 1846-2005 aikana.

Hankalinta tulevien säämuutosten arvioiminen on tuulten osalta. Merijään ohenemisen uskotaan lisäävän talvien tuulisuutta rannikoiden lähellä.

Suuri vaikutus ilmastonmuutokseen on merillä, jotka kattavat 70 prosenttia maapallon pinta-alasta.

– Lämpenevä ilma lämmittää merivesiä, jolloin ilmakehään kertyy lisää vesihöyryä. Ylimääräinen vesihöyry tulee alas sateina. Seuraavan sadan vuoden aikana Suomessa on talvisin odotettavissa yhä suurempia sademääriä ja useampia sadepäiviä. Kesällä odotettavissa on rankkasateita, kun kerralla sataa enemmän.

Sademäärien lisääntyminen talvella voi tuoda niskaan yhä rankempia lumipyryjä. Jouluna 2066 teiden aurauskalusto saatetaan kutsua täysmiehityksellä hätiin, kun lumimyräkkä tukkii tiet hetkessä. Aurauskalusto on pidettävä koko ajan terässä, vaikka välissä on talvia, jolloin niitä ei tarvittaisi lainkaan.

Vaikka purevat pakkaset ovat käyneet harvinaisemmiksi, Siperiasta kertyneet kylmät ilmamassat laskevat lämpötiloja koko maassa. Sodankylässä muistellaan, että 25 vuotta sitten pakkasta oli pukin tullessa viitisen astetta vähemmän.

Keskimäärin talvet lämpenevät kesiä enemmän. Etelä-Suomessa hiihtämisestä voi pidemmän päälle tulla maksullinen harrastus, kun aitoa lunta ei välttämättä tule. Luistelua luonnonjäällä muistellaan kaiholla, ja moottorikelkoilla ajellaan vain Pohjois-Suomessa.

Tukholman korkeakoulun professori Svante Arhenius teki ensimmäiset laskelmat ilmaston lämpenemisestä ilmakehän hiilidioksidin lisääntymisen vuoksi vuonna 1896.

Liekö Arhenius osannut kuvitella, että vuosi 2015 oli maapallon historian lämpimin? Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on jo moninkertainen hänen laskelmiinsa verrattuna.

Tai mitä ruotsalaisvisionääri olisi sanonut siitä, että vuonna 2015 Pariisissa 195 maan päättäjät hurrasivat, kun suuren kädenväännön jälkeen päästiin sopuun halusta pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen?

– Jotta Pariisin ilmastokokouksen tavoitteeseen päästään, maailmanlaajuisten päästöjen pitäisi saavuttaa melko pian huippunsa ja kääntyä nopeaan laskuun. Jos annetaan vaan mennä eikä päästöjä saada rajoitettua, sillä on hyvin suuri vaikutus lämpenemiseen vuosisadan jälkipuoliskolla, ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitokselta arvioi.

Entä  tuleeko lunta? Ei välttämättä enää jouluna 2090. Lumityövuoroista ei ole tarvinnut taloyhtiöissä kiistellä aikoihin. Aurinkoa odotellaan etelän taivaalle, vaikka talvet ovat käyneet yhä synkemmiksi ja pilvisemmiksi. Isoäidit muistelevat aikoja, jolloin joulusaunasta saattoi pulahtaa avantoon. Jäänmurtajat seisovat tarpeettomina satamissa.

Juhannuksena rankkasateet ja pitkän hellejakson nostattamat voimakkaat ukkoset koettelevat juhlijoita.

Merenpinnat kohoavat vesien lämpenemisen aiheuttaman lämpölaajenemisen ja napajäätikköjen sulamisen takia. Korkeimpien arvioiden mukaan meren pinta nousee vuosisadan loppuun mennessä toista metriä.

Seuraavan sadan vuoden aikana monia rannikkokaupunkeja ympäri maailmaa uhkaa osittainen veden alle jääminen. Suomessa ei välttämättä ole suurta huolta, koska maanpintamme nousee vielä jääkauden painaumien jäljiltä.

Eniten maan pinta kohoaa Suomessa Merenkurkun paikkeilla – Helsingissä maan- ja merenpinta kohoavat jo nyt samaa tahtia.

Suomessa talven luonne muuttuu. Yhä suurempi osa maata muuttuu ilmastoltaan nykyisten rannikkoalueiden kaltaiseksi: yhtenäinen lumijakso häviää, ja lunta on talven aikana välillä maassa, välillä ei. Vuonna 2116 Pohjanlahden vesi on läpi vuoden neljä astetta lämpimämpää kuin tänä vuonna.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Eri vuosien sään luontaiset vaihtelut ovat suuret.  Suomen sijainti meri- ja mannerilmastojen välissä tarkoittaa, että säässä voi tapahtua hyvin nopeita ennustamattomia muutoksia.

Vaikka edessä olisi monenvuoden kylmiä jaksoja, maapallon lämpötila jatkaa vääjäämätöntä nousuaan. Tämä on todettu lukuisissa tutkimuksissa ja mittauksissa.

Kaikki eivät muutokseen usko. Yhdysvalloissa senaatti kokoontui tammikuussa 2015 äänestämään siitä, onko ilmastonmuutos faktaa vai fiktiota. Lähes yksimielisen päätöksen mukaan ilmiö on todellinen. 

Ilmastonmuutoksen arviot perustuvat ilmastomalleihin, joilla kuvataan maaperän, valtamerien ja ilmakehän monimutkaisia vuorovaikutuksia. Malleja tehdään erilaisilla arvioilla, kuinka päästöt tulevaisuudessa saadaan hallintaan.

Suotuisimman kasvihuonekaasujen päästöskenaarion mukaan maapallon keskimääräinen lämpötilan nousu jäänee vuoteen 2100 mennessä alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Pessimistisimmän arvion mukaan lämpötilan nousu on yli 6⁰C.

Malleissa on lukuisia epävarmuustekijöitä, ja eri mallien välillä on eroja.

– Ilmastomallit vaativat paljon laskentatehoa ja tallennuskapasiteettia sekä suuren joukon asiantuntijoita. Ensimmäisiä tietokoneajoja ilmastosta tehtiin 1960-luvulla. Tänään globaaleja malleja kehitetään noin 30 tutkimuslaitoksessa eri puolilla maailmaa, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Malleissa maapallo jaetaan hilaruutuihin, ja ilmakehä kerroksiin sekä laskentapisteisiin. Kun hila- ja laskentaväli oli aikanaan yli 500 kilometriä, mallit ovat nyt tarkentuneet niin, että väli on maailmanlaajuisessa mallissa noin sata kilometriä.

Suomi voi myös hyötyä ilmaston lämpenemisestä. Pitkän lämmityskauden maassa lämmityksen tarve vähenee ja lämpölaskut pienenevät.

Maanviljelijöille kasvukauden piteneminen voi tietää uusia lajikkeita. Kasvukausi voi pidentyä Suomessa jopa kahdella kuukaudella vuoteen 2100 mennessä. Nyt vähän viljellyt lajit, kuten rapsi, tattari, pellava ja hamppu voivat vallata suurempia peltoaloja.

Toisaalta uudet elinolot ovat suotuisia uusille kasvitaudeille ja tuholaisille. 

Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi. Jos päästöjä ei hillitä, vuosisadan loppuun mennessä Lapin kasvukaudet voivat muuttua samanlaiseksi kuin Etelä-Suomessa nyt. Maan keskiosien kasvukausi muuttuu nykyisen Tanskan kaltaiseksi, ja Etelä-Suomessa Belgian kaltaiseksi.

Tulevaisuudessa Suomessa elää yhä useampia lintulajeja, ja esimerkiksi monet perhoslajit ovat jo nyt levittäytyneet pohjoisemmaksi.

Sääennuste 2116

Talvi

- Lämpötilat lauhtuvat.

- Lumipeite ohenee, lumiset jaksot lyhenevät.

- Ankaria pakkasia vähemmän.

- Sade tulee yhä enemmän vetenä kuin lumena.

- Routaa vähemmän.

- Pilvisyys ja pimeys lisääntyvät.

Kevät

- Puiden lehtien puhkeaminen aikaistuu.

- Jäät lähtevätaiemmin.

- Lintujen kevätmuutto aikaistuu.

Kesä

- Poutajaksot pidentyvät.

- Helteet pahenevat.

- Enemmän rankkasateita.

- Kuivuus yleistyy.

- Kasvukausi pitenee.

Syksy

- Syysmyrskyjä hieman enemmän.

- Meret ja järvet jäätyvät myöhemmin.

Lähteet: Ilmasto-opas.fi, Suomalainen sää. Ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt. Lea Saukkonen. Minerva (2008)ja Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset. Timo Suvanto. 2015.

teksti Marjukka Puolakka

kuva Lehtikuva, iStock ja Shutterstock