Tarina on tuttu. Pekka Möttö ja Lauri Helke keksivät aloittaa Suomessa halpabussiyhtiön. Vuonna 2012 firma aloitti liikennöinnin Tampereen ja Porin välillä. Uuden joukkoliikennelain myötä reitti oli poikkeuksellisesti vapautunut kilpailulle. Onnibusin ajatus oli myydä netin kautta halpoja bussilippuja ja vallata sitä kautta bussilinja.
Samalla firman perustajakaksikko katsoi Poria ja Tamperetta pidemmälle: EU:n asetus ja siihen perustuva Suomen uusi joukkoliikennelaki astuu pääosin voimaan runsaan viikon päästä tämän lehden ilmestymisestä, 1.7.2014 ja myllertää Suomen bussiliikennettä. Kaupunkiliikenteessä voidaan puhua kertarysäyksestä, kaukoliikenteessä asteittaisesta kilpailun vapautumisesta.
Onnibusista ja Pekka Mötöstä kertova artikkeli (s. 64) kertoo hurjasta vauhdista. Viimeisinä käänteinä yhtiössä toimineet liikennöitsijät ovat jo ehtineet jakautua kahteen kilpailevaan leiriin, ja nykyisin Onnibus.comissa on pääomistajana skotlantilainen joukkoliikennejätti. Taistelu Suomen joukkoliikenteen herruudesta on käynnissä.
Keväällä suomalaislehdet kirjoittivat innostuneesti Uberista, joka hamuaa myös Suomen markkinoille. Kyseessä on palvelu, jossa kuka tahansa voi – Uberin hyväksymänä – ryhtyä taksikuskiksi.
Uberin matkapuhelinsovellus yhdistää autoilijat ja kyytiä tarvitsevat. Sovellus näyttää, missä auto liikkuu ja montako minuuttia sen saapumiseen on aikaa.
Toistaiseksi Uber ei voi toimia Suomessa. Meillä taksitoiminta on tiukasti säänneltyä. Mutta kuinka kauan sääntely pysyy? Taksilupien määrä ja kyytien hinnat määrittelee viranomainen. Toisaalta kilpailu- ja kuluttajavirasto on jo ehdottanut Liikenne- ja viestintäministeriölle taksilainsäädännön uudistamista.
Kysymys taitaa kuulua, kauanko Taksiliitto onnistuu viivyttämään muutosta. Toinen kysymys on, onnistuuko liitto luomaan jäsenilleen palveluita, jotka auttavat selviämään uudessa kilpailutilanteessa. Monopoleilla kun on tapana tuudittautua vallitsevaan tilaan.
Vaikka Uber kuulostaa mullistavalta, Helsingin taksilla on itse asiassa vastaava palvelu käytössään. Pääkaupunkiseudulla TaksiMobi-sovellus muistuttaa Uberia. Uberin kohdalla kyse ei olekaan mullistavasta teknologiasta, vaan ajatuksesta järjestää koko taksiliikenne uudella tavalla. Tavallisista autoilijoista tulee takseja.
Joukkoliikenteen Uberiksi talouslehti Bloomberg Businessweek nimesi Helsingissä toimivan Kutsuplus-palvelun. Suomalaisen Ajelo-yhtiön luoman sovelluksen avulla bussin voi tilata haluamalleen pysäkille. Ajatus on yksinkertaisen nerokas. Bussi poimii halutulta pysäkiltä ja vie määränpäätä lähimmälle pysäkille. Samaan suuntaan matkalla olevat poimitaan saman pikkubussin kyytiin. Tietokoneohjelma laskee, minkä bussin kannattaa poimia matkustaja kyytiin mistäkin, jotta matka on sujuva. Hinta on hieman kalliimpi kuin bussilipun, mutta paljon halvempi kuin taksin.
Ainakin toistaiseksi Kutsuplus toimii loistavasti eikä häviä Uberille. Mutta siinä missä Uberin kohdalla puhutaan kymmenen miljardin dollarin bisneksestä, Kutsuplus on Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kokeilu. Pikkubusseissa saa istua useimmiten yksin – vaikka sosiaalisen median perusteella palvelun käyttäjät ovat tyytyväisiä ja innokkaita.
Kutsuplus on loistava palvelu, mutta menestykseksi sitä ei voi kutsua. Olisiko toisin, jos Kutsuplus olisi keksitty Piilaaksossa? Mitä amerikkalaiset startup-yrittäjät olisivat tehneet toisin?
Kutsuplus-palvelun matka todelliseksi joukkoliikenteen Uberiksi on pitkä. Loistava teknologinen ratkaisu ei vielä takaa menestystä.
Kuten monta muutakin toimialaa, digitaalinen vallankumous mullistaa nyt liikennettä. Edessä voi olla todellinen uusjako. Ainakin toistaiseksi voittaja on ollut kuluttaja, matkustaja, jolle on tullut lisää valinnanvapautta. ■
