Käytännössä ruokamyrkytystä ei voi itse erottaa mahataudista. Oireisiin kuuluu vatsanväänteitä, ripulia, oksentelua, yleistä sairaudentunnetta ja joskus kuumettakin. Jokin oire, kuten oksentelu tai ripuli, voi olla hallitseva. Oireet alkavat yleensä vuorokauden kuluessa altistuksesta ja rauhoittuvat muutamassa päivässä, usein jo aiemmin. Mahdollisen ulosteviljelyn tulokset valmistuvat 3–5 vuorokaudessa, jolloin potilas on yleensä jo parantunut.

Saastuneesta ruoasta tai vedestä alkaneita epidemioita tai epäilyjä niistä ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain noin 50–100. Yleisin ruokamyrkytyksen aiheuttaja on norovirus, ja sitten tulevat rota-, adeno- ja astrovirukset. Bakteereista syypäitä ovat tavallisesti clostridium-, stafylokokki-, salmonella- ja kampylobakteerit. Ulkomailla ruokamyrkytyksen lähde on useimmiten Escherichia coli -bakteeri.

Vaarallisin ruokamyrkytyksen aiheuttaja on hermomyrkkyä tuottava Clostridium botulinum -bakteeri. Botulismiksi kutsuttu tauti voi johtaa jopa kuolemaan. Taudin itämisaika on 12–36 tuntia, jonka jälkeen alkavat oireet. Niitä ovat voimakas väsymys, pyörrytys ja suun kuivuminen. Myös nielemisvaikeuksia ja näköhäiriöitä voi esiintyä. Ruoansulatuskanavan oireita ei pääsääntöisesti ole, joskin oksentelu on mahdollista.

Botulismia voidaan hoitaa vastamyrkyllä eli antitoksiinilla. Botulismi on onneksi hyvin harvinainen, eivätkä kaikki lääkärit törmää siihen koskaan työurallaan. Tartunnan voi saada tyhjiöpakatusta kalasta, kotitekoisista kala- ja lihasäilykkeistä sekä liha- ja kalatuotteista, jos niiden valmistuksessa tai säilytyksessä on tapahtunut virheitä.

Ruokamyrkytyksessä lisänesteen tarve kasvaa usein huomattavasti, jopa pariin litraan vuorokaudessa. Ripulin mukana poistuu paljon nestettä, ja juodun nesteen imeytyminen kestää aikansa. Koska olo ei varsinaisesti rohkaise juomaan, yleensä nesteytys jää jo alkumetreillä puolitiehen. Siksi nestettä kannattaakin mitata 2,5 litraa päivää kohden – ja huolehtia, että se tulee myös juotua.

Vesi ei yksin pelasta, sillä suolistotulehduksessa menetetään myös elimistön toiminnalle välttämättömiä suoloja, kuten natriumia ja kaliumia. Ripulijuoma syntyy kotonakin. Yksi ohje on laimentaa appelsiinitäysmehua samaan määrään vettä ja lisätä juomaan teelusikallinen suolaa litraa kohti.

Menetettyjä suoloja voi korvata tehokkaasti myös apteekista saatavilla nesteytysporetableteilla tai elektrolyyttijauheilla, jotka sekoitetaan veteen. Ne otetaan muiden nesteiden lisäksi. Aikoinaan mahatautiin suositeltiin keltaista Jaffaa, mutta nykyään ei. Juoman sisältämä sokeri imee nestettä mukaansa ja voimistaa näin vatsanväänteitä ja ripulia.

Ylitsevuotava väsymys johtuu usein juuri nestehukasta. Vanhuksilla, imeväisillä ja pikkulapsilla pienikin nestehukka johtaa merkittävään kuivumiseen. Norovirustartunnan saanut lapsi saattaa mennä jo tunneissa todella huonoon kuntoon. Vanhuksilla munuaiset alkavat usein temppuilla.

Sairastuneen ei pidä koskea elintarvikkeisiin muutoin kuin syödessään. Tartuntoja voi ehkäistä hyvällä hygienialla: pese kädet huolellisesti saippualla aina wc-käynnin jälkeen sekä ennen kuin käsittelet ruokaa tai multaisia juureksia. Hiero saippuaa huolellisesti käsiin ja sormien väleihin ja huuhtele. Jos olet matkalla paikassa, jossa käsienpesu ei onnistu, käsidesi on tyhjää parempi. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa korvaa vettä ja saippuaa, sillä käsidesi ei tuhoa kaikkia taudinaiheuttajia samalla tavoin kuin pesu.

Ruokamyrkytyksen riski kasvaa, kun savukala unohtuu hellepäivänä kauppakassiin tai majoneesisalaatit, äyriäiset, leikkeleet, juustot ja kananmunat marinoituvat huoneenlämmössä. Myrkytyksen voi saada myös huonosti kypsennetystä lihasta tai kalasta. Käsittele raakoja ja kypsiä elintarvikkeita aina erillisillä työvälineillä ja puhdista leikkuulaudat huolellisesti.

Ulkomaiset kasvikset ja marjat voivat saastua jo lähtömaassa, jos niitä kastellaan likaisella vedellä. Siksi esimerkiksi ulkomaiset pakastevadelmat pitäisi kuumentaa ennen syömistä.

Jos oireet ovat kovin rajuja tai ne eivät tunnu hellittävän, on syytä lähteä lääkäriin. Vastaanotolla arvioidaan, kuinka kuivunut potilas on ja riittääkö hoidoksi pelkkä nesteiden juominen. Virtsantulon loppuminen kertoo aina vakavasta kuivumisesta. Nestettä, yleensä fysiologista keittosuolaliuosta, voidaan antaa suonensisäisesti, jolloin vointi kohenee nopeasti. Joskus pitkittyviä bakteeriperäisiä ruokamyrkytyksiä voidaan hoitaa lyhyellä antibioottikuurilla.

Asiantuntija: yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino, Mehiläinen.

Lähteet: ruokavirasto.fi ja terveyskirjasto.fi