Apu

Poikkeusaika sai ihmiset ostamaan leivontatarpeita ja pakasteita – etätyöläiset tekivät ruokansa itse

Poikkeusaika sai ihmiset ostamaan leivontatarpeita ja pakasteita – etätyöläiset tekivät ruokansa itse
Vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja leipää ostettiin koronakaranteenin aikana selvästi aiempaa enemmän. Jauhojen ja pakasteiden suosio kasvoi rajusti, kuten myös ruokaostosten tekeminen verkkokaupassa.

Koronaviruspandemian synnyttämä poikkeusaika on muuttanut suomalaisten ruokaostoksia, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n tilasto. Elintarvikkeiden myynti kasvoi vauhdilla huhti–kesäkuussa. Eniten kasvoi vihannesten, hedelmien, marjojen, pakatun leivän sekä lihan myynti.

– Maaliskuussa korona aiheutti hamstrauspiikin päivittäistavaramyyntiin. Elintarvikkeiden myynti kasvoi, kun iso osa suomalaisista teki töitä ja kävi koulua kotoa, ja ravintolat oli suljettu, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

Viljatuotteiden ja leivän myynnistä kertyi keväällä 494 miljoonaa euroa, maitotuotteita, juustoja ja kananmunia puolestaan myytiin 607 miljoonalla eurolla.

Leivonta-ainekset ja pakasteet käyvät kaupaksi

S-ryhmän ruokaostosten muutoslistan kärjessä maalis–elokuussa ovat leivontajauhot, siirappi ja marjapakasteet, joiden myynti kasvoi kolmanneksella.

Koronakevään leivonta- ja ruoanlaittovillitys on näkynyt myös K-ryhmän myyntipisteissä.

– Meillä on 22 000 suomalaisesta koostuva “Kyläyhteisö”, joiden kanssa käymme vuoropuhelua. Koronakaranteenin alkuvaiheessa jututimme heitä jopa viikottain, K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar kertoo.

Jungarin mukaan asiakkaat harvensivat kaupassakäyntiään heti koronarajoitusten alettua. Ruokaostosten suunnitelmallisuus lisääntyi, kun monessa perheessä piti miettiä kaikkien päivän aterioiden valmistusta.

– Perheellisille muutos oli kaikkein radikaalein, kun lapset eivät syöneet koulussa. Ruokaa laitettiin enemmän itse ja ihmiset leipoivat paljon. Suomi jakautui kahtia. Osa otti tilanteesta ilon irti ja kokeili ruoanlaitossa uusia raaka-aineita, tuotteita ja reseptejä. Toiset taas pitivät jatkuvaa ruoanlaittoa raskaana.

K-ryhmän kyläyhteisön mukaan 38 prosenttia asiakkaista valmisti koronakeväänä enemmän ruokaa alusta asti ja 31 prosenttia osti ruokaa enemmän kuin yleensä, eli useamman päivän tarpeiksi.

Etätyöläiset eivät syö eineksiä

K-ryhmän mukaan etätöihin siirtyneet suomalaiset eivät ole ostaneet erityisesti eineksiä tai valmisaterioita lounastarpeiksi. Yli puolet etätyöläisistä valmisti lounaan itse, ja vajaa puolet söi edellisen päivän tähteitä – varsinkin ruokatalouksissa, joissa oli enemmän kuin yksi henkilö.

– Yhden ja kahden hengen talouksissa oli tyypillisempää valmistaa lounas itse tai tilata se ravintolasta. Välipalojan syöminen lisääntyi, sillä hyvinvointiinsa panostavat ihmiset ovat tietoisia siitä, että verensokerin ei pitäisi laskea liikaa työpäivän aikana, Jungar kertoo.

Pakasteet kokivat renessanssin. Kun kaupassakäyntiä harvennettiin, tuoreet vihannekset piti silti saada ruokavalioon mukaan.

Neljännes K-kauppojen asiakkaista osti kevään koronarajoitusten aikana ruokaa jollekin muulle kuin itselleen, ja varsinkin alkuvaiheessa ruoan verkkokauppamyynti kasvoi jopa 800 prosentin viikkovauhtia. Kasvua on jonkin verran edelleen.

Italialainen lohtusöi suomalaista enemmän

Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen muistuttaa, että Suomessa ruoanosto verkkokaupasta on ollut niin pientä, että vähäinenkin muutos näyttäytyy suurena kasvuna.

– Vaikka myyntimäärä tuplaantuisi verkossa, emme sittenkään puhu kovin suuresta kokonaismyynnistä. Mutta on vielä liian aikaista tehdä pidempiaikaisia johtopäätöksiä. Suomessa ostokäyttäytyminen oli hyvin samanlaista kuin muualla maailmassa, paitsi meillä oli karanteenin alkuvaiheessa vähemmän lohtusyömistä kuin esimerkiksi Italiassa, Kulonen kertoo.

Olut ostettiin kaupasta

Päivittäistavarakauppa ry:n tilastojen mukaan olutta myytiin huhti–kesäkuussa 380 miljoonalla eurolla, mikä on liki viidenneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että koronakevät alkoholisoi suomalaiset.

– Oluissa eniten kasvaa alkoholittomien oluiden kulutus, joskin niiden suhteellinen osuus on edelleen vaatimaton. Alkoholijuomien myynnin kasvua arvioitaessa on hyvä muistaa, että alkoholin ravintolakulutus ja matkustajatuonti olivat huhti–toukokuussa koronan takia lähes nollassa, Kulonen muistuttaa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston alkoholitilastojen mukaan alkoholin kokonaismyynti itse asiassa laski hiukkasen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

K-ruokakaupoissa on huomattu poikkeusaikana kaksi kiinnostavaa muutosta ostoskäytöksessä: ruokaostosten tekeminen epätyypilliseen päivänaikaan ja ravintolatasoisten aterioiden suosio.

– Koronasulun aikaan ihmisten kynnys asioida kaupassa epätavalliseen aikaan madaltui, ja etätyökin mahdollisti kaupassakäynnin esimerkiksi aamuviideltä. Meillä oli jo ennen pandemiaa ravintolatasoisia aterioita myynnissä, mutta nyt niitä kehitettiin lisää, Heidi Jungar kertoo.

Julkaistu: 16.9.2020
Kommentoi »