Apu

Hannu Lauerma: Rokotevastaisuutta on monta lajia – pilkallinen ja alentuva sävy keskustelussa vain pahentaa tilannetta

Hannu Lauerma: Rokotevastaisuutta on monta lajia – pilkallinen ja alentuva sävy keskustelussa vain pahentaa tilannetta
Psykiatri Hannu Lauerma kirjoittaa kolumnissaan rokotevastaisuudesta. Sen yksi, joskin harvinainen äärimuoto on paranoidinen suhtautuminen: rokotteissa on huhujen mukaan mikrosiruja tai taudinaiheuttajia.
Julkaistu: 27.1.2021

Rokotus on toimenpide, joka syystäkin vaatii tarkkaa analyysiä ja näyttöä hyötyjen ja haittojen edullisista suhteista, koska rokotukset kohdistuvat lähtökohtaisesti terveeseen väestöön. Rokotevastaisuudella onkin hyvin pitkät perinteet, jotka ulottuvat aina menetelmän laajamittaisen käytön varhaisvaiheeseen 1800-luvun alkupuolella.

Vaikka nykyisten rokotusten esiasteiden on epäilty olleen jo muinoin käytössä esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Turkissa, pidetään menetelmän keksijänä yleisesti englantilaista Edward Jenneriä. Hän julkaisi havaintonsa 1798: karjanhoitajat sairastuivat hyvin harvoin isorokkoon. Jenner arveli, että heidän usein saamansa paljon lievempi lehmärokkotartunta suojeli heitä isorokolta. Oletus osoittautui oikeaksi, ja toiminta laajeni globaalisti.

Suomen Talousseuran aloittama rokotustoiminta siirtyi vuonna 1825 lääkintäviranomaisille. Vielä 1800-luvun alussa noin joka kymmenes suomalainen kuoli isorokkoon, mutta vuonna 1980 WHO saattoi jo raportoida, että usein tappava tai pysyvästi invalidisoiva isorokko oli jo hävitetty maailmasta.

Tutkijat ovat todenneet rokotekeskustelun olevan kiinnostava muun muassa siksi, että siinä näkyvät niin selkeästi yhteiskunnan asettamien vaatimusten ja omaa terveyttä koskevan itsemääräämisoikeuden väliset ristiriidat.

Monen muun terveyteen liittyvän keskusteluaiheen tavoin valtoimenaan netissä roihuavan argumentoinnin ääripäät ovat pahimmillaan jopa raivokkaita tai uhkailevia. Rauhanomaisemmassakin polemisoinnissa on usein ainakin syyttelevä sävy.

Se on valitettavaa ja turhaa, ja yritykset ymmärtää eri tavoin ajattelevia eivät juuri saa näkyvyyttä. Eritoten Suomessa rokotusten mainetta rasittavat narkolepsiatapaukset, joiden arvellaan liittyneen sikainfluenssarokote Pandemrixiin, joskaan näyttöä ei kaikkialla pidetä sitovana.

"Uskomusten vastustaminen huumorilla ja järkiargumenteilla voi aluksi tehota, mutta yksilön poteroiduttua pilkallinen sävy vain pahentaa asiaa."

Ongelma on, että taudin, jonka ilmaantuminen on yhden suhde sataantuhanteen, lisääntymisen havaitsemiseen olisi tarvittu noin 300 000 tutkittavaa.

Vaarallisten pandemioiden uhatessa lukemat ennen käyttöönottoa jäävät yleensä korkeintaan kolmannekseen tuosta. Hyvin vaikean komplikaation riski ymmärrettävästi pelottaa, vaikka riski olisi pienikin.

WTC:hen ja Pentagoniin 11.9.2001 kohdistuneiden iskujen on arvioitu johtaneen niin laajaan siirtymään lentomatkustamisesta suhteellisesti vaarallisempaan maantieliikenteeseen, että seuraavana vuonna Yhdysvalloissa kuoli sen vuoksi enemmän ihmisiä kuin itse iskuissa.

Koronapandemiassa ongelma on, ettei kukaan ole voinut varmasti ennustaa uuden viruksen käyttäytymistä ja pandemian etenemistä.

Yksi, joskin harvinainen äärimuoto rokotevastaisuutta on paranoidinen suhtautuminen: rokotteissa on huhujen mukaan mikrosiruja tai taudinaiheuttajia.

On todettu, että outojen uskomusten vastustaminen järkiperäisellä argumentoinnilla ja huumorilla voi alkuvaiheessa olla tehokasta, mutta yksilön poteroiduttua uskomusjärjestelmäänsä pilkallinen tai alentuva sävy vain pahentaa tilannetta. Jo siksikin kaikkea loukkaavaa käyttäytymistä keskustelussa tulisi välttää.

7 kommenttia