Image

Riikka Suominen: Matkustamisen tarpeesta puhutaan paljon, mutta oikeasti kyse on halusta matkustaa

Riikka Suominen: Matkustamisen tarpeesta puhutaan paljon, mutta oikeasti kyse on halusta matkustaa
Kun sanotaan, että matkaillessa saa arvokkaita henkilökohtaisia kohtaamisia vieraiden kulttuurien kanssa, unohtuu että monessa paikassa paikalliset ovat loputtoman väsyneitä näihin kohtaamisiin, kirjoittaa Riikka Suominen kolumnissaan.
Julkaistu: 2.3.2022

Etelän lämpö houkuttaa. Iltapäivälehti luetteli tammikuussa liudan julkkiksia, jotka olivat lähteneet muun muassa Thaimaahan, Yhdysvaltoihin ja Kap Verdelle ”pakoon pimeää talvea ja Suomen alati pahenevia koronalukuja”.

Jutussa Dubaihin suunnannut missi oli onnellinen lomasta pitkän aherruksen jälkeen.

Arabiemiraateissa onkin näppärä rentoutua, kun aherruksen hoitavat riistetyt vierastyöläiset.

Ehkä turismi tosiaan on silmiä avaavaa. Pääsee omin silmin todistamaan, että rahalla voi ostaa mitä vain.
Riikka Suominen

”Matkailu tuo ihmisiä yhteen”, kertoo Finnair. Esimerkiksi Thaimaan Khao Lakissa yhteen tuodaan ruotsalaiset lomailijat ja myanmarilaiset paperittomat hotellityöntekijät. Expressen-lehti kirjoittaa tammikuussa, miten ala-arvoisesti ruotsalaisturistit kohtelevat alipalkattua henkilökuntaa.

Mutta matkailijaa ei hätkäytä, vaikka kattoterassin alapuolella olisi äärimmäisen köyhää tai epädemokraattista. Hänen katseensa on hotellin kuohkeissa pyyhkeissä, grillatuissa äyriäisissä ja sukelluskurssissa.

Jos paheksuu matkailun eriarvoisuutta, saa kuulla turismin luovan työpaikkoja. Työolot ovat ehkä epäinhimillisiä, mutta ovathan matkailijalta valuvat roposet tyhjää parempi.

Rikas pohjoinen ojentaa kätensä. Ei lahjoittaakseen rahaa vaan kurottaakseen kohti drinkkiään.

Ehkä turismi tosiaan on silmiä avaavaa. Pääsee omin silmin todistamaan, että rahalla voi ostaa mitä vain. Oikeuden auringonottoon diktatuurissa samalla kun riistetty ruskea ihminen passaa.

Suomessa kiinnostivat vain hätälainan takuut, ei se ettei kreikkalaisilla ollut rahaa lääkkeisiin, lapsikuolleisuus kasvoi, ihmisiä jäi kodittomiksi ja teki itsemurhan.
Riikka Suominen

Ilmastokriisi on lisännyt kritiikkiä matkailua ja siihen yllyttävää journalismia kohtaan.

”Ihminen, joka matkustaa, pystyy näkemään paremmin esimerkiksi ongelmia muissa kulttuureissa tai ihmisoikeuksiin liittyviä asioita”, puolustautuu matkalehden päätoimittaja.

”Kun näemme miten muualla elellään, ymmärrämme toisiamme paremmin”, perustelee matkatoimittaja.

Tutkimuslaitoksen johtaja selittää, että jos matkailu lakkaa, sen tilalle tulee kertakäyttökulutusta.

Kaipaisin näille väitteille jotain tutkimusnäyttöä. Onko esimerkiksi osoitettu, että empatia lisääntyisi matkailemalla muissa kulttuureissa? Arjessa tämä ei ainakaan näy. Alkoihan suomalaisten huoleton seuramatkailu Espanjassa silloin kun maa oli Francon hirmuhalllinnossa.

Nykyisiä (ennen koronaa) suosikkikohteita ovat Espanjan lisäksi Thaimaa, Israel, Gambia, Egypti, Dominikaaninen tasavalta ja Meksiko. Ilmankos kotiin palanneet matkailijat ovatkin niin näkyvästi nostaneet esiin Meksikon ja Espanjan tapettujen naisten kohtaloita, puolustaneet Egyptin oppositiota ja tukeneet thaimaalaisten vaatimuksia demokratiasta. Ei kun.

Selvin osoitus siitä, ettei turismi lisää pätkääkään kiinnostusta matkakohteita kohtaan, on Kreikka. Siellä on vuosikausia lomaillut satojatuhansia suomalaisia joka vuosi. Siinä vaiheessa, kun maa runsas kymmenen vuotta sitten kärsi talouskriisistä, ei myötätuntoa silti herunut. Suomessa kiinnostivat vain hätälainan takuut, ei se ettei kreikkalaisilla ollut rahaa lääkkeisiin, lapsikuolleisuus kasvoi, ihmisiä jäi kodittomiksi ja teki itsemurhan. Hiukan myöhemmin kreikkalaiset jätettiin yksin kädet ruvella auttamaan Välimeren yli pakenevia pakolaisia.

Kun sanotaan, että matkaillessa saa arvokkaita henkilökohtaisia kohtaamisia vieraiden kulttuurien kanssa, unohtuu että monessa paikassa paikalliset ovat loputtoman väsyneitä näihin kohtaamisiin. Barcelona, Pariisi, Palma, Dubrovnik, Amsterdam, Venetsia… Lista on pitkä paikoista, joissa ihmiset ovat kyllästyneet väistelemään turistimassoja, jotka pitävät heidän kotikaupunkejaan elämyspuistoina.

Voitaisiinkin myöntää, että valtaosassa lomamatkoja kyse on siitä, että saa kohtuuhintaan herkutella ravintolassa ja lapset pääsevät uimaan.
Riikka Suominen

Ja kyllä, minustakin ulkomailla on ihanaa. Tunnistan erittäin hyvin lämmön, valtameren, auringonvalossa kylpevän vuorenseinän, kypsien hedelmien ja 150 vuotta vanhojen kahviloiden tenhon.

Siksi minäkin matkustin vuodenvaihteessa junalla Espanjaan, vaikka pandemian vuoksi matkustaminen oli riski. Ihmeekseni viranomaiset eivät ennen joulua suositelleet matkojen perumista, vaikka korona paheni ja ravintoloita, kuntoilupaikkoja ja teattereita jouduttiin sulkemaan. Oikeus lomamatkaan tuntuu olevan koskematon.

Puhutaan tarpeesta matkustaa. Oikeasti kyse on halusta matkustaa.

Voitaisiinkin myöntää, että valtaosassa lomamatkoja kyse on siitä, että saa kohtuuhintaan herkutella ravintolassa ja lapset pääsevät uimaan. Matkailun ongelmat eivät nimittäin hurskastelemalla lopu.

Riikka Suominen on helsinkiläinen toimittaja ja ilmastoaktivisti.

Kommentoi »