Image

Riikka Suomisen kolumni: 80-vuotiset synnytystalkoot

Riikka Suomisen kolumni: 80-vuotiset synnytystalkoot
Kun syntyvyys on laskenut niin monissa olosuhteissa, mieleen tulee se, mikä yhteiskuntia yhdistää: talousmalli, jossa ruuvi jatkuvasti kiristyy. Kun ihmiset pannaan työmarkkinoilla juoksemaan kilpaa toisia vastaan, aika nopeasti hoksaa, että nopeammin juoksee ilman lapsia, kirjoittaa Riikka Suominen.
Julkaistu: 2.9.2021

"Pieni lapsiluku on Suomen iso huoli. Miten saataisiin beibibuumi?” Törmäsin Anna-lehdessä tutunkuuloiseen huoleen. Tätähän on nähty viime vuosina, kun Suomeen on syntynyt ennätyksellisen vähän vauvoja.

Mutta otsikko olikin vuodelta 1988. Jo silloin kannettiin murhetta liian alhaisesta syntyvyydestä. Itse asiassa päättäjien mielestä suomalaiset ovat lisääntyneet liian laiskasti jo 80 vuotta! 1940-luvulla perustettiin Väestöliitto suomalaisten määrää lisäämään. (Alun perin järjestön agendalla oli myös väestön laatu, eli rodunjalostus.) Liiton perustamisen aikoihin kuutta lasta pidettiin ihanteellisena määränä. Nykyään lapsia syntyy keskimäärin 1,4 kappaletta per nainen.

Heikko syntyvyys on Suomen synkin luku, sanotaan. Aika synkkä luku on myös se 102, joka kertoo, kuinka monta vauvaa syntyy vuodessa matkalla sairaalaan. Muun muassa synnytysosastojen lakkautusten vuoksi matkasynnytykset ovat tuplaantuneet. Kätilöopiston historiasta tietokirjan kirjoittaneen kätilö Laura Kososen mukaan paras aika synnyttäjille oli Suomessa vuosituhannen vaihde. Silloin tehokkuus ei vielä ollut jyrännyt yksilöllisen synnytyskohtelun yli.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa vauvat kelpaisivat, mutta lähineuvoloita suljetaan, synnytysvalmennus vedetään verkkokurssina, synnytyssaliin ei ensin mahdu ja kun sinne päästään, niin henkilökunnalla on niin kiire että hirvittää. Kätilön ammatti on ollut hoitoalan unelmatyö, jossa pitkät urat kartuttivat kokemusta. Nyt kätilöt pakenevat muihin töihin.

Ja niin pakenevat synnyttäjätkin. Joka kolmas naisista ja neljännes miehistä on jättänyt hankimatta lapsia, koska synnytyskokemus oli niin huono. Tämä selvisi, kun Väestöliitto kysyi vuonna 2015 yhden lapsen vanhemmilta, miksi he eivät halua lisää lapsia.

"Missään jälkiteollisessa maassa väestö ei enää uusiudu, eli naiset saavat keskimäärin vähemmän kuin 2,1 lasta. Yhdysvalloissa koronan arvellaan laskevan lukua entisestään."

Lisääntymisestä käytävä keskustelu on nurkkakuntaista. Suomessa tosiaan synnytetään vähemmän kuin naapurimaissa, mutta vauvojen vähyys on kansainvälinen ilmiö. Vaikka perhepolitiikat vaihtelevat maittain, alhainen syntyvyys askarruttaa monessa maassa.

Missään jälkiteollisessa maassa väestö ei enää uusiudu, eli naiset saavat keskimäärin vähemmän kuin 2,1 lasta. Yhdysvalloissa koronan arvellaan laskevan lukua entisestään. Jopa Kiina murehtii alhaisesta väestönkasvusta ja on siksi sallinut perheille kolmannen lapsen. Globaalisti syntyvyyden arvioidaan laskevan alle uusiutumisluvun kenties jo vuonna 2050.

Kun syntyvyys on laskenut niin monissa olosuhteissa, mieleen tulee se, mikä yhteiskuntia yhdistää: talousmalli, jossa ruuvi jatkuvasti kiristyy. Kun ihmiset pannaan työmarkkinoilla juoksemaan kilpaa toisia vastaan, aika nopeasti hoksaa, että nopeammin juoksee ilman lapsia. STTK:n tuoreen tutkimuksen mukaan huoli toimeentulosta näkyi lasten hankinnan lykkäämisenä. Huoli toimeentulosta on karu syy yhdessä maailman rikkaimmista maista.

"Jokainen uusi syntyvä ihminen kilpailee tilasta ja ravinnosta muiden elollisten olentojen kanssa. Suomessa asuva kuluttaa vielä henkilöä kohden harvinaisen paljon resursseja."

80 vuotta päättäjät ovat väännelleet käsiään siitä, ettei lapsia synny tarpeeksi. Sinä aikana ei ole laadittu suunnitelma B:tä pienenevän väestön varalle. Meillä ja maailmalla on fiksauduttu siihen, että talousjärjestelmä vaatii 2,1 lasta naista kohti.

Huoli ei ole helpottanut, vaikka tehokkuus ja luonnonvarojen käyttö ovat moninkertaistaneet vaurauden, koneet tehneet ylimääräiset käsiparit tarpeettomiksi ja maapallon kantokyky romahtamassa.

Nykyään osa väestötutkijoista kyseenalaistaa patistelun kohti 2,1 lasta. Esimerkiksi Wienin yliopiston väestötieteen ja kestävän kehityksen professori Eric Striessnigin mukaan yhteiskunnan kannattaa sen sijaan satsata jo syntyneisiin. Silloin koulutus, tuottavuus ja teknologia antavat vetoapua ja alhaisempikin syntyvyys, 1,5 lasta naista kohden, riittää hoitamaan iäkkäät.

Säännöllisesti väitetään, että vaikka globaali väestönkasvu on ongelma, Suomen väestön pieneneminen ei auttaisi ekokriisiin. (Näin kirjoitti esimerkiksi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 22.11.2020.)

Totta kai auttaa. Jokainen uusi syntyvä ihminen kilpailee tilasta ja ravinnosta muiden elollisten olentojen kanssa. Suomessa asuva kuluttaa vielä henkilöä kohden harvinaisen paljon resursseja. Tiedostavana vanhempana toivon itsekin, että juuri minun lapsestani tulee seuraava Äänettömän kevään kirjoittaja tai vetyenergian keksijä.

Silti tosiasia on, että osasta nyt syntyviä lapsia tulee myös formulakuskeja tai lentopisteharrastajia.

Riikka Suominen on helsinkiläinen toimittaja ja ilmastoaktivisti.

Korjaus 2.9. klo 15.26: Korjattu tekstiin Äänettömän kevään teosnimi.

Kommentoi »