Apu

Nyt kannattaa pitää silmät auki muuttolintujen vuoksi – Rami-sääksi antaa arvokasta tietoa tuulivoimapuiston suunnitteluun

Nyt kannattaa pitää silmät auki muuttolintujen vuoksi – Rami-sääksi antaa arvokasta tietoa tuulivoimapuiston suunnitteluun
Satelliittilähetintä kantava Rami-sääksi lensi syysmuutollaan 6800 kilometriä Torniosta Nigeriaan.
Julkaistu: 24.4.2022

Viime kesän heinäkuussa torniolaista sääkseä jymäytettiin.

Pesälle palaava koiras huomasi maakotkan aivan pesän vieressä. Se syöksyi kohti uhkaavaa kuokkavierasta. Ja jäi kiinni lintuverkkoon.

Kotka oli nimittäin täytetty, houkutin. Kiinni otetulle sääkselle kiinnitettiin satelliittilähetin repunkaltaisilla valjailla. Lähettimen asensivat Matti Suopajärvi ja Raimo Koskenkorva, kokeneita rengastajia ja lintumiehiä molemmat. Pesä oli Tornion pohjoislaidalla. Lähettimen asennus on osa tutkimusta, jossa selvitetään, miten sääkset eli kalasääsket saalistavat alueella, jonne suunnitellaan tuulivoimapoistoa.Tuulivoimalat voivat olla suurille petolinnuille vaarallisia.

Toisen pesän koiras, joka oli saanut ihmisiltä nimen Olli, oli varustettu lähettimellä edellisenä kesänä. Nyt oli toisen koiraan, Ramin, vuoro.

– Lähettimet laitettiin koiraille, sillä ne saalistavat, Suopajärvi selittää.

Selvisi, että sääkset kävivät kalassa melko kaukana pesältä ja hyvin usein toistuvasti samoilla apajilla.

Rami kalasti kesällä 2021 melkein pelkästään Tornionjoesta. Mielipaikkaan oli yli kymmenen kilometriä pesältä. Saalistuspaikka oli ihmisen silmään hurja: pieni suvannontapainen kosken kuohujen vieressä.

Satelliittilähettimen avulla oli mahdollista selvittää sääksen saalistusalue aivan eri tarkkuudella kuin millään toisella keinolla. Lähetin jäi sääksen selkään myös kesän jälkeen, joten bonuksena Suopajärvi pääsi seuraamaan sen avulla Ramin syysmuuttoa.

Rami lähti liikkeelle aamupäivällä 20. syyskuuta. Ensimmäisenä päivänä se lensi Oulun eteläpuolelle. Kolmantena matkapäivänä Rami nousi tasaisesti Suomenlahden puoliväliin saakka. Sieltä se lähti liukumaan alas puolestatoista kilometristä.

Lokakuun alussa Rami pysähtyi muutamaksi päiväksi Ukrainaan, Zaslavin pieneen kaupunkiin, jossa se kalasteli Horyn-joen patoaltaasta aivan kaupungin keskustasta.

Varhain lokakuun 19. päivän aamulla Rami otti korkeutta ja lähti ylittämään Välimerta Kreikan ja Turkin rajan tienoilta. Välimeren jälkeen edessä oli vielä pelottavampi este. Sahara, maailman suurin autiomaa.

– Se Sahara oli ilmeisesti hankala.

Joitakin öitä Rami näytti viettäneen karusti hiekkadyynillä huilaten, vaikkei maassa istuminen varmastikaan ole suuresta petolinnusta luontevalta tuntunut. Ruokaakaan kalansyöjä tuskin autiomaasta juuri löysi.

Marraskuun lopulla Rami asettui talvehtimaan Nigeriaan, Nigerjoen varteen. Talvi on sääksen lomaa. Ei ole poikasia ruokittavana.

Grafiikka: Timo Tervoja

Lintujen seurannasta teknisillä paikannusvälineillä on Suomessakin jo pitkä kokemus. Erilaisia lähettimiä on laitettu sääksien lisäksi esimerkiksi merikotkille, huuhkajille, kuikille, arosuohaukoille ja peltosirkuille.

Kun tämä lehti ilmestyy, Rami on jo ehkä muuttomatkalla kohti Suomea ja Tornionjoen vesiä.

Satelliittilähettimen avulla Ramin matkaa voi taas seurata parhaimmillaan muutaman metrin tarkkuudella, viiden minuutin aikavälillä.

Ramin lähettimessä on aurinkokenno, joka antaa sille virtaa. Hyvällä tuurilla se toimii vuosia. Jossain vaiheessa repun kantohihnat kuitenkin pettävät ja lähetinvaljaat irtoavat.

Jo nyt lähettimen avulla sääksen liikkeistä on saatu tietoa, jota millään muulla keinolla ei olisi saanut.

Tarkkaile kevätmuuttoa

Arktikan alla

Arktisten vesilintujen muutto on Suomen loppukevään suuria luonnonnäytelmiä. Ehkäpä paras paikka sen seuraamiseen on Virolahti Kymenlaakson kaakkoiskulmassa, Suomenlahden rannalla ja Venäjän rajalla. Muuton aikaan järjestetään Arktika-päivät, joilla on muun muassa opastettuja retkiä.

Liminganlahti

Kansainvälisesti tunnettu kosteikko ja ranta-alue. Huhtikuusta lähtien mainio paikka vesilintujen, kahlaajien ja petolintujen muuton seuraamiseen. Myös tärkeä pesimäalue.

Yyteri

Suomen parhaita paikkoja kahlaajien havainnointiin. Yyteri on toki vielä kuuluisampi hiekkarannoistaan. Niillä ja retkeilyreiteillä voi vierailla samalla reissulla. Yyterin lintusesonki alkaa heti kun jäät sulavat. Kahlaajien pääjoukot saapuvat toukokuussa ja vielä kesäkuun puolellakin. Joidenkin lajien, kuten töyhtö­hyypän, paluumuutto alkaa samoihin aikoihin.

Tunnista paluumuuttajat

Huhtikuussa muuttolintuja tulee hyvällä säällä joka päivä lisää. Tässä neljä tunnistettavaa.

Punarinnan laulu on kevään riemukkaita ääniä. Jos punarintoja haluaa bongata, laulu kannattaa opetella tunnistamaan. Pieni lintu on huomattavasti helpompi paikantaa äänen avulla. Kun sen silmiinsä tai kiikariin löytää, näkee myös, miten tyylikäs sen höyhenpeite on.

Piekanan voi havaita myös eteläisen Suomen taivaalla muuttoaikaan. Hiirihaukkaa hieman suurempi ja yleensä vaaleampi petolintu muuttaa pohjoiseen maalis–huhtikuussa. Toisinaan muuttava lintu jää tankkaamaan jyrsijöitä, jolloin sitä voi tarkkailla useina päivinä.

Kalatiirat voivat puolustaa poikasiaan ärhäkästi, joten moni on voinut kohdata sellaisen turhankin läheltä, kun tiira on koukannut päälaen ohi. Tiirat saapuvat melko myöhään, yleensä toukokuussa. Saapumisen huomaa usein järveltä kajahtavasta käreästä tiir-rää-huudosta.

Tervapääsky ei nimestään huolimatta ole oikeastaan pääsky, vaan kiitäjä. Se on myös räystäs-, haara- ja törmäpääskyjä selvästi isompi: siipien kärkiväli voi olla jopa 45 senttiä. Tämä mestarilentäjä on todellinen kesän merkki, sillä monin paikoin se palaa pesäpaikoilleen vasta kesäkuussa.

Juttua muokattu 25.4.2022 kello 9:01: Poistettu kuvia.

Kommentoi »