Apu

Rajavartiolaitoksen johtaja, kenraaliluutnantti Kaukanen: "Ennustettavuus itärajalla on heikentynyt"



Rajavartiolaitoksen johtaja, kenraaliluutnantti Kaukanen: "Ennustettavuus itärajalla on heikentynyt"

Suomi ja Venäjä sopivat helmikuussa toimista itärajan rauhoittamiseksi. Sen jälkeen turvapaikanhakijatulva on tyrehtynyt. Tilanne Suomen itärajalla on kuitenkin jo vuosien ajan muuttunut suuntaan, jossa naapurin ennustettavuus on heikentynyt. Rajavartiolaitoksella on jo luotu valmiuksia reservien käyttöön.
Teksti Apu-toimitus

Itäraja on ollut viime aikoina koetuksella. Rajavartiolaitoksen johtaja, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen kuvaa talven tilannetta "poikkeukselliseksi". Vastaavaa ei ole nähty sodan jälkeisenä aikana.

Paine alkoi Norjan rajalle tulleesta turvapaikanhakijoiden virrasta syyskuussa. Norjan rajan tapahtumaketju laukesi marraskuussa. Sitten itärajan Sallan ja Raja-Joosepin kautta tuli yhden talven 1 700 laitonta maahantulijaa. Tilanne helpottui helmikuun lopussa.

– Nyt tilanne itärajalla on normalisoitunut. Suomi on kuitenkin Venäjän kanssa noottien kautta sopinut, että Raja-Joosepilla ja Sallassa on nyt voimassa 180 päivän ajan rajoitus. Sen aikana näitä ylityspaikkoja saavat käyttää vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset perheenjäsenineen, Kaukanen kertoo.

– Tällä tavalla tuetaan Venäjän turvallisuuspalvelun toimenpiteitä tilanteen hillitsemiksi ja liikehdintään liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden taltuttamiseksi. Tiedämme, että raja-alueilla liikkuu ihmisiä, jotka pyrkivät rajan yli länteen.

Itärajan tilanteiden ennustettavuus on ylipäänsä heikentynyt.

– Eikä se muutos tapahtunut talvella, vaan jo pari vuotta sitten. Ennustettavuus on nyt heikompi, ja siihen vaikuttavat paljon suuremmat asiat kuin Suomen toiminta tai Suomen ja Venäjän väliset suhteet, Kaukanen kertoo.

Tilanteeseen vaikuttaa ennen kaikkea lännen ja Venäjän välien merkittävä kylmeneminen. Rajaa kohti tulevaan paineeseen vaikuttaa myös Venäjän negatiivinen talouskehitys.

– Perinteisesti Venäjän rajat ovat hyvin erilaiset kuin muualla. On hyvin pitkiä rajanosia, joita ei valvota ollenkaan. Neuvostoliiton perinteenä on syntynyt hyvin hengittäviä rajoja erityisesti Keski-Aasian suunnassa, Kaukanen sanoo.

Se voi lisätä painetta Suomen ja Venäjänkin rajalle.

– Sen lisäksi että Venäjä on monikansallinen valtio, siellä on paljon laittomasti oleskelevia ihmisiä. Puhutaan miljoonista ihmisistä, jotka eivät ole Venäjällä kotonaan.

– Jos talous lähtee menemään huonoon suuntaan, on potentiaalia, että ihmiset lähtevät vaeltamaan, kuten on nähty Euroopan eteläisillä rajoilla.

Itärajan tilanne  on  jo pakottanut Suomen reagoimaan ja kasvattamaan käytössä olevaa reserviä. Apuun on kutsuttu jo eläkeläisiäkin.

– Olemme kevään aikana muodostaneet lisäreservin jo eläköityneistä rajamiehistä, Rajavartiolaitoksen johtaja kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen kertoo.

– Meillä on sotilaseläkejärjestelmä, joten meiltä löytyy kohtuullisessa kunnossa olevia eläkeläisiä. Näistä alle kuusikymppisistä eläkeläisistä on muodostettu pieni reservi.

Reservissä on myös Imatran Raja- ja merivartiokoulun oppilaita sekä varusmiehiä. Rajatehtäviin koulutetaan varusmiehiä Imatralla,

Joensuun kupeessa Onttolassa ja Ivalossa.

– Heitä käytämme tarvittaessa rajavartioiden tukena. Mutta vain avustavassa roolissa, Kaukanen sanoo.

– Kyse on aina merkittävän julkisen vallan käytöstä, ja siinä emme voi koskaan ulkoistaa omaa toimintaamme. Eli olemme samassa tilanteessa kuin poliisi – tehtävässä pitää olla virallinen rajavartiomies.

Suomen rajavartiotoiminnassa on kolme kehää. Tärkein työ tehdään jo ennaltaehkäisyssä.

Uloimmalla kehällä on rajavartiohenkilöstö Suomen edustajistoissa sellaisissa kaukaisissakin maissa, joissa haetaan paljon viisumeita Suomeen.

Toisen kehän muodostaa yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa.

– Se on ihan keskeinen asia. Jos ei ole tai se ei toimi, olemme aina rajalla vaikeuksissa, Kaukanen kertoo.

– Meillä on kontakteja kaikilla tasoilla. Meillä on 300–400 tapaamista vuodessa.

Yhteistyö on pitänyt rajan stabiililla tasolla.

– Lukuun ottamatta tätä episodia, joka Lapissa alkoi ja loppui.

Mutta merkittävimmät paineet rajalle syntyvät isommista maailman mullistuksista, ei Suomen ja Venäjän keskinäisistä suhteista.

Suomen rajavartiolaitos on henkilöstöltään yksi Euroopan pienimmistä. Henkilöstöä on vain 2 800.

Rajavartiolaitoksen liikkuvuutta ja erilaisia valvontajärjestelmiä Kaukanen kuvaa huippuluokkaiseksi, mutta viimeaikainen kehitys on pakottanut Rajavartiolaitoksen miettimään kysymyksiä toimivasta reservistä.

EU-lainsäädännössä on paraikaa esitys EU-maiden yhteisistä eurooppalaisista rajajoukoista. 2 000 henkilön rajajoukkoja voitaisiin siirtää alueilla, jossa on poikkeuksellista rajapainetta.

Ensisijaisesti yksittäisille Suomen raja-asemille ja rajavartiostoihin kohdistuva paine pyritään kuitenkin purkamaan rajavartiohenkilöstön sisäisellä siirtelyllä alueelta toiselle.

– Lähdemme siitä, että käytämme omia voimiamme erityistilanteissa. Luonnollisesti, jos olemme tilanteessa, jossa koko itärajalla on vaikeuksia, tämä siirtely ei auta enää yhtään mitään.

Toimivaa reserviä on rakennettu eläkkeellä olevista rajavartijoista, varusmiehistä sekä Raja- ja merivartiokoulun oppilaista.

Suomessa on myös paljon vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä. On ehdotettu, että myös heitä voitaisiin ottaa mukaan toimintaan – ei suoranaisiin rajatehtäviin, mutta osaksi laajaa suomalaista tukiverkostoa.

– Suomessahan on tietysti monenlaisia vapaaehtoisorganisaatioita, jotka ovat valmiita auttamaan tilanteessa. Se kertoo ihmisten halusta olla tukemassa yhteiskunnan normaalia hyvää toimintaa. Suomen naisten valmiusliitto esimerkiksi – ja maakuntajoukot, Kaukanen sanoo.

– Noin yleisesti erilaisissa kriiseissä, jos kriisit irrotetaan rajasta, meillä saattaa olla suuronnettomuuksia ja muita vastavia juttuja, joissa vapaaehtoisjärjestöjä ehdottomasti tarvitaan.

Mutta tilanteista, joissa reservejä saatettaisiin joutua ottamaan käyttöön, ollaan ylipäänsä vielä hyvin kaukana.

Siitäkin huolimatta, että itärajan tilanteiden ennustettavuus on kokonaisuudessaan heikentynyt.

Kuvaavaa on se, että edes talven tapahtumat pohjoisilla rajanylityspaikoilla eivät vielä aiheuttaneet poikkeusjärjestelyjä.

– Sallan ja Raja-Joosepin tilanteessa emme liikuttaneet yhtään reserviä muilta alueilta, vaan ne hoidettiin Lapin rajavartiolaitoksen omin voimin, Kaukanen kertoo. *

Teksti Topias Kauhala

Kuva Joonas Vuorinen

Juttu on julkaistu Avun numerossa 15/2016.

Julkaistu: 12.4.2016