Rajavartiolaitoksen pitkään kaupan olleet kolme vartioalusta saattavat päätyä Mosambikiin, mikäli Suomen ulkoministeriön suunnitelmat toteutuvat. Noin kymmenen vuotta vanhoille, tarpeettomiksi käyneille aluksille on etsitty tuloksetta ostajia parin vuoden ajan. Yhteydenottoja on Rajavartiolaitoksen mukaan tullut toistakymmentä.
Mosambik on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanuusmaa. Ajatus on, että mosambikilaiset rahoittaisivat kaupan luotolla tai toisen avunantajan varojen turvin.
– Kauppaan voitaisiin periaatteessa rakentaa kylkiäiseksi merenkulkuun liittyvää koulutusta, joka voitaisiin kattaa kehitysyhteistyövaroin, ulkoministeriön eteläisen Afrikan yksikön päällikkö Jorma Suvanto kertoo.
Mosambikilla on rantaviivaa liki 3 000 kilometriä, mutta rannikkoa vartioi kaksi alusta – joista toinen on entinen kiinalaisten kalastustroolari.
Muun muassa aasialaiset ja eteläafrikkalaiset kalastusalukset saalistavat Mosambikin alueella etenkin tonnikalaa ja pohjakaloja niin, että jäljet ovat jo nähtävissä meren ekosysteemissä: esimerkiksi Inhambanen alueella merenalaisten lajien määrä oli vuosituhannen vaihteen jälkeen vähentynyt 90 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Ongelma on myös hainpyynti. Mosambikiin rajusti investoivat kiinalaiset ostavat paikallisilta kalastajilta haineviä keittoa varten. Evistä maksetaan jopa 100–200 euroa kilolta. Yhdestä kilosta mosambikilainen kalastaja saa tuplasti kuukausittaisen minimipalkan verran.
Ongelmaa vahvistavat puutteelliset lait. Mosambikissa suojeltuja lajeja ovat vain merikilpikonnat ja dugongit, ja monilla alueilla vain tonnikalan pyynti on säänneltyä. Sekään ei aina riitä.
Rajavartiolaitoksen aluksista voi olla apua.
– Kun tonnikalan pyyntiin tarkoitettu japanilainen alus ratsattiin, sieltä löytyi hain-eviä, mosambikilainen sukeltaja ja aktivisti, entinen kalastaja Carlos Macuacua toteaa.
Macuacuan mukaan pienentyneet kalakannat ovat jo ajaneet lukuisia paikallisia kalastajia työttömäksi. Ryöstökalastuksella voi olla suuri vaikutus maan kasvavalle turismille: Mosambikissa on monia maailman huippuluokan sukelluskohteita, mutta esimerkiksi haikantojen pienentyminen vaikuttaa kohteiden vetovoimaan.
Rajavartiolaitos odottaa kirjallisia tarjouksia huhtikuun puoleenväliin asti. Myynnistä päättää valtioneuvosto.
Teksti Kalle Heino
Kuva Rajavartiolaitos
