Apu

Raija Oranen: ”Rytistä tehtiin sotasyyllinen”

Raija Oranen: ”Rytistä tehtiin sotasyyllinen”
Raija Orasen uusi romaani sota-aikaisesta presidentistä Risto Rytistä antaa kuvan siitä, millainen oli mies, joka joutui uhraamaan itsensä isänmaalle monin tavoin.
Julkaistu: 6.11.2020

Kirjailija Raija Orasen, 72, uusin romaani Toinen mies (Otava) alkaa siitä, mihin Suomen viidennen presidentin Risto Rytin poliittinen ura päättyi. Ryti istuu juhannuksena 1944 tasavallan presidentin virka-asunnossa Helsingin Tamminiemessä ja miettii, miten on tultu siihen, että hänen on allekirjoitettava kirje kansallissosialistisen Saksan valtakunnankansleri Hitlerille luvaten, ettei tee jatkosodassa erillistä rauhansopimusta Neuvostoliiton kanssa.

– Halusin osoittaa, miten Suomi joutui natsi-Saksan rinnakkaissotijaksi. Kesällä 1944 Neuvostoliitto eteni rintamallamme Karjalan Kannasta pitkin, me juoksimme pakoon niin helvetisti, ja Pohjois-Suomessa oli 200 000 saksalaissotilasta. Meillä ei ollut ruokaa, ei aseita, ja venäläiset vaativat ehdotonta antautumista, Raija Oranen selventää.

Tilanne oli Suomelle mahdoton. Ryti ei halunnut, että Suomesta tulee kahden suurvallan viimeinen taistelutanner. Hän toimitti kirjeen Saksan suurlähettiläs von Ribbentropille tietäen, että se oli myös hänen kuolemantuomionsa – mutta Suomen pelastus, jos hyvin kävisi.

– Oli vain yksi ihminen, joka saattoi sopimuksen kirjoittaa, etteivät muut joudu syytteeseen, ja yksi teki sen. Se on aivan uskomaton teko, kun maailmanhistoria on täynnä kaikenlaisia roistoja valtionjohtajina. Rytin luonnetta leimasivat oikeudenmukaisuuden vaatimus ja syvä velvollisuudentunto, Oranen jatkaa.

"Suomi asetettiin täysin valheellisesti samaan riviin natsien kanssa, ja itsensä uhranneesta Rytistä tehtiin sotarikollinen numero yksi ja hänet poistettiin historiasta."
Raija Oranen

Toinen mies on kuudes romaani Orasen niin sanotussa presidenttisarjassa. Orasen mukaan presidentti Mannerheimin, Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston jälkeen kuva Suomen historiasta olisi jäänyt puutteelliseksi, jos hän ei olisi kirjoittanut myös siitä, mistä kansakuntamme vaikeni vuosikymmeniksi Neuvostoliittoa miellyttääkseen: sotarikolliseksi leimatusta presidentti Rytistä.

– Suomi oli sodan jälkeen tosiasiassa miehitetty maa. Porkkalanniemessä olevat 30 000 raskaasti aseistettua puna-armeijan sotilasta olisivat voineet kaapata vallan Suomessa muutamassa tunnissa. Suomi asetettiin täysin valheellisesti samaan riviin natsien kanssa, ja itsensä uhranneesta Rytistä tehtiin sotarikollinen numero yksi ja hänet poistettiin historiasta.

Oraselle kirja on myös tilinteko oman menneisyyden kanssa

Presidenttisarjaa voisi nimittää ”Viideksi valssiksi venäläiseen tapaan”. Orasesta kirjat kuvaavat sitä, millainen Suomen asema Venäjän naapurimaana yhä on.

– Presidentti Kekkonen joutuikin tanssimaan jo ripaskaa neuvostoliittolaisten kanssa. Hän sai toisen maailmansodan vihdoin lopetettua vuoden 1975 ETYK-huippukokoukseen. Viiden valssin läksy on se, että Venäjä yhä määrittelee Suomen olemassaolon.

Raija Oranen kuului 1970-luvun opiskeluvuosinaan taistolaisiin, eli Suomen kommunistisen puolueen stalinistiseen oppositioon. Hänelle Ryti-kirja oli eräänlainen puhdistautuminen, tilinteko oman menneisyyden kanssa.

– Sain sanottua asiat totuudenmukaisesti, ilman propagandaa. Ryti ei ollutkaan natsimielinen kuikuli, kuten nuorena luulin. Jos tällainen romaani olisi ollut olemassa 1970-luvulla, taistolaisliikettä ei olisi syntynyt.

"Totesin, että haen Rytin kuritushuoneesta pois"

Orasen mukaan Rytin kohtelu oli häpeällistä, ja suuren valtiomiehen elämän loppu surullinen, vankeusrangaistuksen armahtamisesta huolimatta.

– Jouduin häpeän ja vihan valtaan, kun luin, mitä oli oli tehty Rytille ja ministeri Väinö Tannerille. Totesin, että haen Rytin kuritushuoneesta pois.

Oranen halusi kuvata niitä ihmisiä, jotka joutuivat tekemään sodan aikana päätökset, heidän hätäänsä ja onneaan. Romaani maalaakin kuvan velvollisuudentuntoisesta valtiomiehestä, joka viihtyi paremmin työssään Suomen Pankissa tai perheensä kanssa kuin maan johdossa. Ryti teki läheistä yhteistyötä armeijan ylipäällikkö Mannerheimin sekä ministeri Tannerin kanssa, ja sodat määrittelivät lopulta koko hänen poliittista uraansa.

En tunne itseäni enää erilliseksi olennoksi, minusta on tullut osa suurempaa toimijaa, kokonaisuutta, ja sen nimi on sota. Ja sodasta on tullut osa minua, se on muuttunut minuksi”, Oranen kirjoittaa.

Kommentoi »