Mauri Pekkarinen ei sittenkään pyri keskustan puheenjohtajaksi. Paavo Väyrynen pyrkii – nyt ja ikuisesti, aamen. Profetoiminen, kielillä puhuminen ja tieto katoavat, mutta Paavo Väyrynen ei koskaan häviä.
Pekkarinen ja Väyrynen asettuivat puheenjohtajaehdokkaiksi haastaakseen Mari Kiviniemen, mutta hänpä teki heille ilkeän tempun kieltäytymällä kunniasta. Heidän hankkeeltaan meni pohja. Nyt heitä pidetään vain Kiviniemen ulos savustajina. "Heidät nielaisee Kivinimen kokoinen aukko", muuan keskusta-aktiivi arvioi.
Vain yksi keskustan piirijohtajista kannatti Ylen kyselyssä Pekkarista. Tämäkin auttoi häntä ymmärtämään tilanteen ja tekemään johtopäätökset.
Pekkarisen vetäytyminen parantaa hieman Väyrysen edellytyksiä. Todellisia mahdollisuuksia hänellä ei kuitenkaan ole. Myös keskustassa moni on saanut hänestä tarpeekseen.
Ikäkin on este. Näyttäisi liian omituiselta, jos keskusta vaihtaisi yhä melko tuoreen nelikymppisen naisen eläkeikäiseen, ylikypsään mieheen. "Puheenjohtajaksi ei pidä valita Kelan asiakkaita", muuan aktiivi ilmaisee asian.
Näillä mennään
Myös varapuheenjohtaja Timo Kaunisto pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Jäsenäänestykseen hän ei ehtinyt – tarkoituksella, sanovat ilkeämieliset puoluetoverit Arkadianmäeltä. "Ei ole niin paha, jos saa epäluottamuslauseen puoluekokoukselta kuin se, että sen saa jäsenistöltä."
Kauniston mahdollisuudet ovatkin heikot. Hän putosi vuosi sitten eduskunnasta – oman arvionsa mukaan "sydämensä valinnan" vuoksi eli siksi, että vaihtoi vaimonsa vihreiden Kirsi Ojansuuhun.
Ehdokasjoukko lienee nyt koossa: Paavo Väyrynen, Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Timo Kaunisto.
Puumala ei oikein sytytä ketään. Sipilän kokemukset poliitikkona ovat vähäisiä. Mutta heistä keskustan on tehtävä sydämensä valinta.
Mainetta ja kunniaa
Aina kun puolue ajautuu kriisiin, se syyttää mediaa.
Nyt rakentavat Perussuomalaiset Salpalinjaa mediaa vastaan. Se on hölmöintä, mitä puolue voi tehdä. Siitä koituu puolueelle itselleen pelkkää vahinkoa. Yksikään puolue ei ole näitä taisteluita voittanut eikä voita.
Kenraali Timo Soinin kannattaisi panna sotaisat luutnanttinsa järjestykseen heti.
Perussuomalaisten ei tarvitse palauttaa mainettaan – sitä on tullut liikaakin. Kunnian palautus taas alkaa siitä, että puolueen edustajat lopettavat kunniattoman käytöksen. Niin helppoa se on.
Heikko oppositio
Jyrki Kataisen hallitus on joutunut ratkomaan vaikeita asioita. Silti se on päässyt helpolla.
Perussuomalaiset kiehuvat omissa liemissään. Keskustan orastava nousu katkesi valtataisteluun.
Opposition järein ase, välikysymys, on menettänyt kaiken teränsä. Oppositio on tehnyt niitä liikaa ja liian heppoisin perustein. Keskusta kyseli huhupuheiden vuoksi kotihoidon tuesta. Perussuomalaiset kyselivät Suomen vastuista euron pelastustalkoissa. Aihe on vakava mutta se on jo tuhanteen kertaan eduskunnassa käsitelty.
Hallitus voi kompastua vain sisäisiin kiistoihinsa, eikä niitäkään ole tähän hätään näkyvissä.
Timo Kaunisto ilmoittautui viimeisenä keskustan puheenjohtajakisaan. Eduskunnasta pudonnut varapuheenjohtaja pitää näin huolen, ettei häntä unohdeta aivan kokonaan. Kuva: Jussi Nukari/ Lehtikuva
HEITTOLAUKAUKSIA
Ruotsalaisten konstit ovat monet: syöttivät Jenni Haukiolle surströmmingiä, jotta tämä ei päässyt Viroon.
Urheimmat heittelivät viisi päivää putkeen Molotovin cocktaileja, ja niin kesti Salpalinja tämänkin vappusodan.
Sisäinen sähköposti pääsi vahingossa julkisuuteen. Edellinen suurempi vahinko tapahtui 17.4.2011.
Julkisen sanan neuvosto JSN vaihtaa nimeään. Siitä tulee Perussuomalaisen sanan neuvosto, PSN.
Kun PSN on tehnyt tehtävänsä, perustetaan Vaiennetun sanan neuvosto VSN.
Väyrynen ei ole riidanhaastaja. Parempi uskoa tai tulee turpiin.
