Apu

Puutarhatöitä vaanii ikävä vieras – ilmastokriisi voi johtaa tartuntojen lisääntymiseen


Kotoisesta multapenkistäkin löytyvä legionellabakteeri voi lisääntyä ilmaston lämmetessä. Bakteeri aiheuttaa pahimmillaan tappavaa keuhkokuumetta.
Kuvat Pirjo Sillanpää

Multa- ja kompostitöissä on syytä olla varuillaan. Mullassa on legionellabakteereita, jotka voivat aiheuttaa jopa keuhkokuumetta.

Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus osoittaa, että yli 90 prosenttia maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä sisälsi legionellabakteereja, osa runsaamminkin.

Legionellabakteeri ei sinänsä ole tavaton vieras. Sitä on pieniä määriä luonnonvesissä ja maaperässä.

Kotoinen multa on tuoreempi havainto. Siitä saatuja tartuntoja tunnetaan toistaiseksi kaksi, vuonna 2016 nurmikkomullasta ja 2018 kukkamullasta. Ruotsissa niitä raportoitiin viime vuonna nelisenkymmentä.

– Pitää ymmärtää, että multatuotteet eivät ole ihan steriilejä. Siellä voi olla legionellaa ja muita mikrobeja, joita ei ole ehditty tutkia. Legionella on vakava infektio, kun kohdalle sattuu, sanoo THL:n erikoistutkija Jaana Kusnetsov.

Legionellabakteeri lisääntyy ja leviää vesijärjestelmissä. Kulkeutuessaan aerosolien mukana hengitysilmaan se voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Terve ihminen sitä harvoin saa, suurin riski on ikääntyneillä ja niillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Lisäriskiä aiheuttavat tupakointi ja keuhkosairaudet.

Viime vuonna legionellaan menehtyi kaksi

Suomessa legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta todetaan vuosittain parikymmentä. Puolet on saanut tartunnan ulkomaanreissulla. Viime vuonna niihin menehtyi kaksi ihmistä.

Infektioiden vähäistä määrää selittänee osaltaan alidiagnosointi.

– Keuhkokuumeen taudin aiheuttajia ei selvitetä läheskään aina, kokeillaan vain antibiootteja, että tepsiikö. Varsinkin, jos kyseessä on kotimainen ja ikääntyneen ihmisen infektio, niin aiheuttajasta on hankala saada kiinni, Kusnetsov sanoo.

Euroopassa oli viime vuonna noin 9000 tapausta. Määrä on ollut tasaisessa nousussa, eikä vain parantuneen diagnostiikan takia. Ilmastolliset olosuhteetkin vaikuttavat eli ilmastokriisin vaikutus voi näkyä myös legionellatartuntojen lisääntymisessä.

– Semmoinen teoria on ilmassa, että legionella saattaa pystyä hyötymään lisääntyneestä lämmöstä, lähinnä veden kautta. Kun talousvesi on lämpimämpää, legionellalla on paremmat olosuhteet kasvaa, Kusnetsov sanoo.

Riittävän kylmä vesi (alle 20 astetta) ja riittävän kuuma (yli 50 astetta) yleensä riittävät torjumaan legionellan.

Pitää ottaa työskentelyssä huomioon

Tutkimus korostaa viljelijöiden ja kotipuutarhurien omavastuuta multa- ja kompostitöissä, koska bakteeria ei maasta saa hävitettyä.

– Tärkeintä on ottaa se työskentelyssä huomioon ja välttää pölyttämistä ja pölyn hengittämistä. Jos haluaa varman päälle pelata, niin kaupasta saa halvalla suojaimia, jotka estävät tartunnan, Kusnetsov toteaa.

Multapussi kannattaa avata poispäin kasvoista ja säilyttää poissa auringosta, koska bakteeri viihtyy 20–40 asteen sisälämpötilassa.

Multaa ja kompostia on tarvittaessa kostutettava esimerkiksi vesikannulla, jotta se ei pölise. Käsien, varsinkin haavojen ja rikkinäisen ihon, suojaaminen on tärkeää.

Lue myös: Tuulilasinpesuneste osoittautui tartuntalähteeksi

Apu käyttää jatkossa ilmastonmuutoksesta termiä ilmastokriisi.

Julkaistu: 24.5.2019