Kaikki haluavat nyt punalaputettua – Asenne alennusruokaan on muuttunut mutta menevätkö aletuotteet oikeille ihmisille?
Puheenaiheet
Kaikki haluavat nyt punalaputettua – Asenne alennusruokaan on muuttunut mutta menevätkö aletuotteet oikeille ihmisille?
Kaupat vähentävät punalaputusalennuksilla hävikkiään ja kuluttajat saavat ruokaa hieman halvemmalla. Hävikkiruoan viimeiselle pysäkille, ruoka-apuun, jaettavaa riittää koko ajan vähemmän.
Julkaistu 15.11.2022
Apu

Lokakuisena, pimeänä keskiviikkoiltana Pirkkalan Citymarketissa valot palavat kirkkaina, ja kotimainen pop soi. Kaksi kassaa on auki yöasiakkaita varten. Ruokaostoksilla liikkuu kourallinen asiakkaita. Siivoojat siistivät hyllyvälejä lattianpesukoneilla.

Myymäläpäällikön sijainen Mika Sivonen on juuri aloittanut yövuoron ja käyttää valtaosan siitä tuotteiden päiväysten tarkistamiseen. Hän aloittaa leikkelehyllystä. Kädessään hänellä on kone, joka suoltaa punaisia alennushintalappuja. Hän punalaputtaa viimeistä käyttöpäivää lähestyvät tuotteet 30 prosentin alennukseen.

Samalla Sivonen noukkii hyllystä sellaiset jo punalaputetut tuotteet, jotka eivät ole käyneet kaupaksi. Leikkelehyllyssä on jäljellä vain yksi edellisenä päivänä laputettu tuote.

Pirkkalan Citymarketin Mika Sivonen punalaputtaa yövuorossaan leipätuotteita alennukseen.

Tamperelainen Timo Vataja on töissä Pirkkalassa. Hän on poikennut Cittariin matkalla yövuorosta kotiin ja valinnut ostoskoriinsa Sivosen laputtaman leikkeleen. Hän sanoo valitsevansa hintojen nousun vuoksi punalaputettuja hieman useammin kuin ennen.

– Ei ole niin justiinsa, minkä tyyppinen leikkele se on. Otan mieluummin edullisemman.

Tamperelainen Kristiina Koski on myös saapunut ohikulkumatkalla ruokakauppaan. Hän on ostanut rasian punalaputettua sushia.

– En usko, että olisin muuten tätä ottanut, mutta kun sain edullisemmalla hinnalla.

Koski ostaa punalaputettuja tuotteita usein, koska hän on tarkka hinnoista. Sekä Vataja että Koski tuumaavat, että punalaputettujen tuotteiden valinta tuntuu järkevältä myös siksi, että siten ruoka ei mene roskiin.

– Mielestäni punalaputus on hyvä juttu niin kaupoille kuin asiakkaille, Koski sanoo.

Kristiina Koski osti sushia, koska se oli punalaputettuna halvempaa.

Syötäväksi kelpaavaa biojätteeseen yhä vähemmän

Vielä 2000-luvun alkupuolella kauppojen biojätteeseen päätyi paljon syötäväksi kelpaavaa ruokaa ennen kuin hävikin torjumisesta tuli valtavirtaa. Taustalla vaikutti tieto elintarvikejätteen ilmastovaikutuksista sekä viranomaisten edellyttämä sääntely.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan päivittäistavarakaupassa hävikki on viime vuosina pienentynyt. Hävikiksi päätyi vuonna 2020 keskimäärin 1,3 prosenttia elintarvikkeista, kun vuonna 2019 määrä oli 1,5 ja vuonna 2018 1,6 prosenttia.

Kauppaketjujen hävikkitavoitteet ovat kunnianhimoisia. Sekä K- että S-ryhmä pyrkivät puolittamaan hävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Lidlin tavoite on pitää hävikki alle 1,5 prosentissa elintarvikkeiden kokonaisvolyymistä.

Kaupoilla on monia keinoja hävikin torjumiseksi. Tilausjärjestelmät ennustavat, kuinka paljon tavaraa hyllyyn kannattaa tilata. Myös tavaran pakkaamista, käsittelyä ja kuljettamista on kehitetty, ja henkilökuntaa on koulutettu hävikin torjuntaan.

”Teki huonoa, kun piti heittää niin paljon hyvää ruokaa biojätteeseen. Sitten kaupoissa alettiin ymmärtää, että jäte vaikuttaa planeetan lämpenemiseen.”

Dinah Saresvaara, S-Market Kaukajärvi

Hävikin välttäminen hellii lompakkoa ja ilmastoa

Punalaputus on yksi tapa vähentää hävikkiä. Alennuskampanjat otettiin käyttöön S-ryhmässä noin 30 vuotta ja K-ryhmän kaupoissa runsas kymmenen vuotta sitten. Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg kertoo, että Lidlillä punalaput otettiin käyttöön vuonna 2002. Yleisin aleprosentti Lidlillä on 30.

– Alennamme tuotteet hyvissä ajoin ennen päiväystä, jotta hävikki ei siirtyisi kaupasta kotiin. Hävikin välttäminen on fiksu ja helppo teko kaupalle ja kuluttajalle – niin lompakon kuin ilmaston kannalta, Kvissberg sanoo.

K-ryhmän kaupoissa punalaputus on yleisesti käytössä, mutta kauppiasyrittäjät päättävät itsenäisesti toteutuksesta, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske. Pirkkalan Citymarketin kauppias Petri Putila kertoo, että heillä käytetään 30:n ja 50:n prosentin alennuksia sen mukaan, kuinka paljon päiväystä on jäljellä.

– Olemme vuosien varrella korostaneet, että punalaputettu ruoka on ”vieläkin hyvää”, jota kannattaa ostaa. Tuotteista myydään valtaosa, joten viesti on mennyt läpi, Putila sanoo.

Dinah Saresvaaran työpaikalla Kaukajärven S-marketissa punalapputuotteiden ilta-ale on asiakkaiden suosiossa.

Ilta-alesta tuli hitti

Lokakuisena perjantaiaamupäivänä Tampereen Kaukajärven asukkaat hakevat lounastarpeita ja välipalaa lähikaupastaan S-marketista. Apulaismyymäläpäällikkö Dinah Saresvaara nostelee tuoreita leipiä hyllyihin.

Sinne tänne on asetettu kylttejä, jotka kertovat asiakkaille 60 prosentin ilta-alesta. Se tarkoittaa, että 30 prosentin aletuotteista saa klo 20 jälkeen 60 prosentin alennuksen. Käytäntö ulottuu kaikkiin S-ryhmän kauppoihin, kellonajat vaihtelevat.

– Idea ilta-alesta saatiin henkilöstöltä. Siitä tuli hitti, ja myymälöihin muodostui aluksi jonoja, kun ilta-ale käynnistyi. Nyt siitä on tullut rutiinia asiakkaille ja kaupoille, S-ryhmän vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki kertoo

Saresvaaran mukaan S-marketin edellisen illan alesta jäi jäljelle vain yksi punalaputettu vegejuustopaketti ja yksi tuoresalaatti.

– Monet tulevat jo iltaseitsemän maissa katselemaan, mitä punalaputettuja tuotteita on tarjolla ja menevät sitten ostoksineen kassalle kahdeksan aikaan.

Saresvaara on työskennellyt Kaukajärven kaupassa vuodesta 2008 saakka. Vielä tuolloin hävikkiä kertyi runsaasti.

– Teki huonoa, kun piti heittää niin paljon hyvää ruokaa biojätteeseen. Sitten kaupoissa alettiin ymmärtää, että jäte vaikuttaa planeetan lämpenemiseen.

Kauppaketjuissa on huomattu, että asiakkaiden suhtautuminen punalaputettuun ruokaan on muuttunut viime vuosina. Aikaisemmin alennustuotteiden ostamiseen liittyi häveliäisyyttä.

– Joskus asiakkaat yrittivät piilottaa kassahihnalla punalaputetun tuotteen muiden joukkoon, etteivät toiset asiakkaat huomaisi sitä. Nyt laputetun ruoan ostamisesta on tullut arkista ja avointa, Saresvaara sanoo.

”Ajattelen, että alennushinta on ele asiakkaan suuntaan, sillä 60 prosenttia tuntuu jo hinnassa. Ne, joilla rahat ovat tiukassa, voivat sitä hyödyntää.”

Dinah Saresvaara, S-Market Kaukajärvi

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisännyt kysyntää

Punalaputettujen tuotteen ostaminen on myös tapa osallistua ilmastotalkoisiin omilla kulutusvalinnoilla. Kvissbergin mukaan Lidlin muutaman vuoden takaisessa kyselyssä asiakkaat pitivät hävikin vähentämistä yhtenä kaupan tärkeimmistä vastuullisuustehtävistä. K-ryhmän elokuussa toteuttaman kyselyn mukaan kiinnostus punalapputuotteisiin on ollut kasvussa: 69 prosenttia vastaajista kertoi ostavansa niitä.

– Tietoisuus hävikin vaikutuksesta ilmastonmuutokseen näkyy suosion nousussa, arvioi Timo Jäske.

Kaupat korostavat hävikin vähentämistä, mutta asiakkaille punalapputuotteet ovat mahdollisuus säästää ruokamenoissa.

S-ryhmä teki viime vuonna kyselyn, johon vastasi noin 6 000 asiakasomistajaa. Vastanneista vain viisi prosenttia kertoi, että ei osta aletuotteita lainkaan. Vaikka 60 prosenttia vastanneista kertoi ostavansa punalapputuotteita ekologisista syistä ja osallistuakseen hävikin hillitsemiseen, 81 prosenttia kertoi ostavansa niitä hinnan takia.

Loppukesästä S-ryhmä selvitti, että myös viimeaikainen ruoan hinnan nousu lisää punalapun suosiota.

– Vastaajista 43 prosenttia aikoo ostaa enemmän punalapputuotteita ruoan hinnan nousun vuoksi, S-ryhmän Iida Lehtimäki sanoo.

Myös kauppaketjujen työntekijät ymmärtävät, että halvempi hinta on tärkeä seikka asiakkaille.

– Ajattelen, että alennushinta on ele asiakkaan suuntaan, sillä 60 prosenttia tuntuu jo hinnassa. Ne, joilla rahat ovat tiukassa, voivat sitä hyödyntää, Dinah Saresvaara miettii.

Ne parasta ennen -tuotteet, jotka jäävät myymättä, annetaan kaupoista ruoka-apuun.

Hävikin vähentämistä edellyttää myös viime vuonna uudistunut jätelaki. Se velvoittaa kaupat luovuttamaan käyttämättömät syömäkelpoiset elintarvikkeet uudelleenjakeluun. Kaikki kauppaketjut pitävät järjestelmää hyvänä.

– Koska hävikkiä on hankalaa poistaa kokonaan, on tärkeää, että ruoka menee ihmisten käyttöön ja hyvään tarkoitukseen, Lidlin Laura Kvissberg sanoo.

– On hyvä, että voimme auttaa vähävaraisia ihmisiä. Tunnen, että meillä on siihen velvollisuus, kun ruokaa on jäänyt jäljelle, Pirkkalan Citymarketin kauppias Petri Putila sanoo.

Ruokapankin vapaaehtoistyöntekijät Janne Ojanen ja Marko Hämäläinen noutavat hävikkiruokaa Pirkkalan Citymarketista samana päivänä jaettavaksi. He käyvät kierroksellaan myös Kaukajärven S-marketissa.

Ruoka-apu on ketjun viimeinen lenkki

Tampereen seudulla myymättä jääneet punalaputetut elintarvikkeet noutaa kaupoista seurakuntayhtymän hallinnoima Ruokapankki. Se toimittaa keskitetysti ruokaa noin 50 jakelijayhteisölle. Suurin on SPR, se järjestää kaksi kertaa viikossa ruokajaon Tampereen keskustassa.

Tampereella hävikkiä lahjoittaa 30–40 kauppaa. Ruokapankin toimintaa johtavan Marja Palkosen mukaan yhteistyö kauppojen kanssa sujuu hyvin. Ruokapankin vapaaehtoiset marssivat sovittuina aikoina kauppaan ja noutavat rullakkoon tai kylmähuoneeseen esille jätetyt tuotteet.

Ihmisiä toi lisää jonoihin ensin korona, nyt elinkustannusten kasvu. Myös ukrainalaiset pakolaisperheet käyvät ruokajonoissa.

– Pandemiavuonna 2020 jaettiin 163 335 avustusta, viime vuonna 112 000. Tänä vuonna määrä noussee lähelle pandemiavuotta. Avustus tarkoittaa kahta ruokakassia.

Kasvanut tarve on johtanut siihen, että hävikkiruoka ei riitä täyttämään ruokakasseja. Viime vuonna Palkonen osti lahjoitusvarojen turvin 300 000 eurolla ruokaa. Tänäkin syksynä hän on ostanut täydentävää ruokaa.

– Esimerkiksi SPR:n jonossa käy 400–500 ihmistä kaksi kertaa viikossa. Hävikki ei riitä kattamaan edes heidän tarpeitaan. Rahat ovat lopussa.

Palkosen mukaan yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa sujuu. Ruokapankki saa kaupungilta tukea yleiskuluihin sekä vuosittain 100 000 euroa ruokaostoihin.

Kaupat ovat kehittäneet leipä-, hedelmä- ja vihanneshävikistä kasseja ja laatikoita, joista on tullut suosittuja.

Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Tuomo Laihiala on seurannut ruoka-apuun liittyvää keskustelua 1990-luvulta asti.

– Hävikin vähentämisestä punalaputuksen keinoin hyötyvät niin kaupat, ympäristö ja ilmasto kuin edullisempaa ruokaa valitsevat kuluttajat, Laihiala sanoo.

Ruoka-aputoimijoilta ruokaa hakevat ovat hävikinvähentämisketjun viimeinen lenkki. Hävikin ja ruoka-avun keskinäisriippuvainen järjestelmä on kuitenkin haavoittuvainen. Viime vuosikymmenen alussa hävikki vaikutti olevan lähestulkoon ehtymätön luonnonvara, mutta näin ei ole enää.

– Hävikkiruoka vähenee, mutta ruoka-avun tarve kasvaa. Kroonistunut köyhyys ja taloudellinen kriisi näkyvät ruoka-aputoimijoiden luukulla. He tarvitsevat lisää resursseja toiminnan pyörittämiseen ja enemmän jaettavaa ruokaa.

Kaupoista punalapputuotteita eivät osta pelkästään vähävaraiset ihmiset, Ruokapankin Palkonen muistuttaa.

– Toivon, että ne, joilla on varaa ostaa ruokaa täydellä hinnalla, eivät ostaisi punalaputettuja. Vaikka syy ostaa niitä olisi ympäristötietoisuus, vähempiosainen tarvitsisi sitä ruokaa enemmän, Palkonen sanoo.

Kommentoi »