Kiinassa ei tarvitse olla sairas mennäkseen lääkäriin, sillä täällä ihmisiä hoidetaan myös ennaltaehkäisevästi, kertoo tulkkini Rachel Guo.

Kuulostaa hyvältä. Olen terve, mutta myös utelias selvittämään, kuinka perinnelääkintää harjoittava tohtori kohtaa potilaansa.

Marssimme arkiaamuna pekingiläiseen apteekkiin, josta löydämme lääkärin vastaanoton. Maksan kassaneidille sata yuania, noin 14 euroa, ja istun odottamaan.

Liikkeessä myydään lääkepakkausten lisäksi pyörätuoleja, keskellä apteekkia seisoo sairaalasänky.

Pitäisin tuotesijoittelua omituisena, ellemme olisi Kiinassa. Täällä monet asiat tehdään hieman eri logiikalla kuin kotona.

Eri logiikka pätee myös terveydenhoitoon. Kiinan perinteinen lääketiede pohjautuu yli 2 000 vuotta vanhaan teoriaan ja käytäntöön. Lähtökohta terveyteen on toinen kuin meillä.

Yksinkertaistaen: länsimainen lääkäri keskittyy hoitamaan yhtä aistein havaittavaa ongelmaa kerrallaan, kun taas kiinalainen katsoo kokonaisuutta, johon kuuluvat myös näkymättömät energiat. Kiinalaisen lääketieteen mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja vuodenajallakin on väliä.

Länsimaisuus valtaa yhä enemmän alaa traditioilta, mutta lukemani kirjan eli Traditional Chinese Medicinen kirjoittaja, professori Liao Yuqun, puhuu silti kiinalaisen lääketieteen renessanssista. Yuqunin mielestä länsimaisen lääketieteen tuleminen Kiinaan on saanut myös perinteisen lääketieteen skarppaamaan ja kukoistamaan.

Lempeän tohtorin katse tutkii minut päästä varpaisiin. Istun, ja naislääkäri kirjoittaa nimeni potilaslistaan. Etunimi riittää. Bái Héng Líng aloittaa kysymyslistansa.

Ikä?

– 34.

– Tunnetko, että elimistössäsi olisi mitään vikaa, tohtori kysyy.

Kerron kaksi vuotta kestäneistä alaselkäkivuista.

– Oletko naimisissa?

Miten se nyt mihinkään liittyy?

– En, mutta asun poikaystäväni kanssa.

– Onko sinulle koskaan tehty aborttia?

– Ei.

Omituisille kysymyksille on syynsä. Kiinalaisessa perinteessä kehon tasapaino on terveyden lähtökohta, ja hyvinvointiin vaikuttavat sekä fyysinen, psyykkinen että energeettinen puoli. Yksinäisyys ja järkytys voivat tehdä ihmisen sairaaksi joko fyysisesti tai henkisesti, joten tohtorin pitää myös tietää, miten elän.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan kehojemme sisällä, kuten koko universumissa, kulkee elämän energia, qi. Meissä qi virtaa meridiaaneja eli kehon energiakanavia pitkin. Qin pitää toimia oikein, eli kehon energisten vastavoimien, yangin ja yinin, tulee olla tasapainossa keskenään.

Länsimainen lääketiede ei ole todistanut meridiaanien olemassaoloa, mutta kiinalaisen akupunktuurin on todettu tehoavan  moniin vaivoihin. Akupisteet sijaitsevat yleensä kehon meridiaaneilla, ja kiinalaisessa lääketieteessä meridiaanit ovat yhteydessä kehon elimiin.

Kun lääkäri on kysellyt kuukautisteni yksityiskohdat, hän tarttuu käteeni.

Tohtori kuuntelee oikean ranteeni pulssia hetken ja kysyy, ovatko käteni yleensäkin kylmät. Hän pyytää minua näyttämään kieltäni. Se on normaali, hän sanoo ja vaihtaa rannetta.

Mainitsen, että leukani iho on näppyyntynyt viime aikoina. Tohtori nyökyttelee. Hän kiinnittikin huomiota elottomaan ihooni.

Lääkärin mukaan pulssi on yhteydessä kaikkiin elimiini. Kireästä pulssistani päätellen maksani ja pernani eivät toimi hyvin yhdessä. Ruoansulatuksessa on ongelmaa.

Mistä hän tiesi? Vatsani on mennyt matkustamisesta sekaisin, ja olen nukkunut viime yönä neljä tai viisi tuntia.

Minua tosin häiritsee tieto siitä, että länsimaisen lääketieteen mukaan perna ei liity ruoansulatukseen vaan immuunipuolustukseen.

Sitten tohtori sanoo jotain, mitä länsimainen lääkäri tuskin sanoisi.

– Olet ehkä henkilö, jolla on kiivas temperamentti. Huolestut helposti, mikä kertoo pernan energian heikkoudesta. Maksasi taas tulee helposti tuliseksi, mikä häiritsee pernaa eli ruuansulatusta. Siksi sinulle tulee näppylöitäkin. Alaselkäkipusi liittyvät siihen, että jäähdytät munuaistesi yangia.

Jaa? Luulin, että olen lauhkea lammas, selkäkivut johtuvat rankani rakenteesta ja iho-ongelmissa on kyse hormoniepätasapainosta.

– Kiinalaisessa lääketieteessä emme puhu hormoneista vaan kehon kokonaisuudesta, läpinäkyvästä energiasta.

Lääkärin mukaan luon kehooni kylmyyttä, koska juon vääriä juomia enkä pukeudu tarpeeksi lämpimästi. Minun pitäisi syödä vähemmän kylmää ja raakaa ruokaa. Kielletylle listalle joutuvat kahvi ja musta tee, mausteet, lammas, sokeri ja maitotuotteet.

Tilanne ei ole vakava, mutta lääkäri kirjoittaa reseptivihkoon juuri minulle räätälöidyn, viikon mittaisen lääkekuurin.

Mietin lääkärikäyntiäni kriittisesti. Ensin lääkäri kyseli terveysongelmistani. Sitten hän neuvoi minua välttämään muun muassa kahvia ja pitämään itseni lämpimänä keskellä talvea. Tuohon pystyisi kuka tahansa valelääkärikin.

Mutta tohtori myös tajusi ruoansulatusongelmani pulssistani. Sitä en osaa selittää.

Eikä hän ole ainoa. Olen litkinyt karmeaa ruskeaa lääkelitkua kaksi päivää, kun päädyn turistiryhmän kanssa Pekingin Tiibetiläiseen sairaalaan hierottavaksi.

Opiskelija Li Bing läpyttää, napsuttelee ja kiertää öljyttyjä jalkateriäni. Nuori poikakin huomaa, että vatsani toiminnassa on pientä häikkää.

Pojan opettaja, professori, kuuntelee pulssiani ja kysyy, onko päätäni särkenyt.

– On, siitä lähtien kun tulin Pekingiin.

Professori selittää, että matalan verenpaineeni takia veri pääsee huonosti aivoihini. Myös hän äkkää ruuansulatusongemani pulssistani. Hän lisää, että kärsin hormonaalisesta epätasapainosta, joka vaikuttaa aineenvaihduntaani, estää myrkkyjä pääsemästä ulos kehostani ja luo kehooni kylmyyttä.

Hetkinen – eihän kiinalaisessa lääketieteessä pitänyt puhua hormoneista.

– Jokaisella tohtorilla on omat käsityksensä asiasta. Sinun ongelmasi johtuvat hormoniepätasapainosta, professori sanoo.

Kiinalaislääkärit antavat hormoneista eri lausuntoja, sillä osa heistä yhdistelee länsimaista lääketiedettä kiinalaiseen. Eurooppalaisena ajattelen, että tiede on täsmällistä ja asiat voivat olla vain yhdellä tavalla kerrallaan, joko ykkösiä tai nollia.

Tuntuu omituiselta, että kiinalainen perinne ja länsimainen lääketiede elävät Pekingissä rinta rinnan. Ja diagnoosiin vaikuttaa se, kuinka länsimaistuneen tohtorin vastaanotolle potilas sattuu menemään.

Lopuksi Yhteenvetoa. Naislääkärin kiireettömällä vastaanotolla tunsin, että minua kuunnellaan. Suomessa se on joskus liian harvinaista.

Kiinalainen lääkekuuri sen sijaan ei vaikuttanut olooni. Ihoni parani vasta myöhemmin suomalaisen kosmetologin käsissä. Selkäkipuni hellitti, kun aloin roikkua tangolla.

Yksittäisen tapauksen perusteella en voi päätellä kiinalaisen lääketieteen toimivuudesta mitään, mutta sen lähtökohdassa on maalaisjärkinen sanoma.

Tasapaino edistää terveyttä.

*****

Migreeni:

Suomalainen hoito

Syy: Johtuu aivojen hermosolujen toimintahäiriöstä.

Hoito: Lievä migreeni hoidetaan

aspiriinilla, parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, vaikeat tapaukset

triptaaneilla (täsmälääkkeitä).

Hoitoina myös pimeä huone, kylmä kääre, hieronta ja akupunktio. Joskus botuliinitoksiinihoito.

Kiinalainen perinnehoito

Syy: Taustalla on usein maksan kiihtynyt tila ja sen yang-energian liian voimakas nousu. Usein mukana patologista limaa ja kosteutta.

Hoito: Migreeniä voi hoitaa akupunktiolla ja yrteillä. Potilaan tulee välttää

alkoholia, kahvia sekä kuumia ja kirpeitä ruokia, kuten vahvoja mausteita ja valkosipulia.

Astma:

Suomalainen hoito

Syy: Johtuu keuhkoputken limakalvon astmaattisesta tulehduksesta. Närästys eli refluksitauti voi vaikuttaa sairauteen.

Hoito: Lääkehoidossa käytetään hoitavaa astmalääkettä (ennaltaehkäisevä hoito; inhalaatiosteroidi eli hengitettävä kortisoni) ja avaavaa lääkettä eli niin sanottua kohtauslääkettä, joka laajentaa keuhkoputkea. Lääkkeetöntä hoitoa on yleiskunnosta huolehtiminen, ylipainon tai anoreksian välttäminen, tupakoinnin lopettaminen sekä rentoutustekniikat rintakehän alueelle.

Kiinalainen perinnehoito

Syy: Usein keuhkojen qi-energian vähyys ja lima, joka aiheuttaa helposti tulehduksia.

Hoito: Keuhkoja ja pernaa voi vahvistaa poistamalla ruokavaliosta maitotuotteet. Kiinalaisessa lääketieteessä on yhtä tärkeää välttää tiettyjä ruokia kuin suosia toisia. Hoitovaihtoehtoja akupunktio, yrtit ja Gua sha -hoito, jossa ihoa kaavitaan luisella lastalla. Gua shan tarkoitus on laittaa kuona-aineet liikkeelle, mutta pintaverisuoniston mustelmat saattavat yllättää potilaan.

Unettomuus:

Suomalainen hoito

Syy: Yleensä toiminnallista unettomuutta eli nukahtamisvaikeuksia. Neurologisissa häiriöissä heikko uni katkeilee. Toiminnallinen unettomuus johtuu usein stressitilasta.

Hoito: Lääkehoitona bentsodiatsepiinijohdannaiset tai niiden kaltaiset nukahtamislääkkeet. Yhä enemmän suositellaan kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, kuten unikoulua, jossa määrätään säännölliset nukkumaanmenoajat, opitaan tunnistamaan omia tunteita ja elämäntapoja sekä rajoitetaan ravinnosta kofeiinia ja nopeita hiilihydraatteja.

Kiinalainen perinnehoito

Syy: Moninaisia syitä, mutta johtuu yleensä

yinin vähyydestä tai patologista kuumuutta

ja limaa aiheuttavasta elämänmenosta.

Hoito: Elämäntapojen ja ravinnon korjaus, akupunktuuri ja yrtit. Vältetään kylmiä ja

raakoja ruokia, sokeria, maitoa ja valkoisia jauhoja. Vältetään myös kuumentavia ruokia. Kuumuus voi lisätä maksan tulta ja sydämen patologista tulta ja aiheuttaa siten unettomuutta.

Teksti Saara Pakarinen

Kuvat Miisa Kaartinen

Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 14/13.