Apu

Psykologiliitto varoittaa: Koulupsykologeja ei pidä siirtää pois kouluista – Riski hoidon onnistumiselle

Valtionhallinto suunnittelee koulupsykologien ja kuraattorien siirtoa oppilaitoksista osaksi tulevien sote-maakuntien palveluja. Psykologiliiton mukaan ongelmien syy on alimitoitus – ei hallintojärjestelmä.
Kuvat All Over Press

Valtionhallinto suunnittelee koulupsykologien ja kuraattorien siirtoa tulevien sote-maakuntien palveluihin, pois oppilaitoksista ja kuntien sivistystoimesta.

Siirto on osa suurta sote-uudistusta ja sen perusteeksi on esitetty pienten kuntien vaikeuksia palkata tarvittavaa henkilöstöä. Epäilemättä siirrolta odotetaan myös kustannussäästöjä, mikäli esimerkiksi työnantaja vaihtuisi kunnallisesta yksityiseksi ja palvelut voitaisiin kilpailuttaa.

Koulupsykologin työhön kuuluvat muun muassa oppilaiden tilanteen arviointi ja hoito, ohjaus ja neuvonta, tutkimukset, konsultointi sekä yhteistyö eri ryhmien ja kouluyhteisön kanssa.

Kolme vuotta sitten uudistetun oppilashuoltolain mukaan psykologin ja kuraattorin palvelut on oltava tarjolla niin esikoululaisille, peruskoululaisille kuin toisen asteen opiskelijoille.

Psykologiliiton mukaan ongelman ydin ei ole hallintojärjestelmässä vaan siinä, että kouluista ja toisen asteen oppilaitoksista puuttuu nyt noin 500 psykologia.

Nyt koulupsykologeja on eri arvioiden mukaan 400–500, vaikka lain mukaan vakansseja pitäisi olla toista tuhatta.

– Tätä työtä ei voi tehdä erillään koulun arjesta. Psykologien ja kuraattorien paikka on oppilaitoksissa, lähellä oppilaita ja muuta henkilöstöä. Siirto sote-maakuntiin on riski varhaisen tuen ja hoidon onnistumisen kannalta. Nykyiset palvelut pitäisi myös resursoida kunnolla ennen kuin aletaan puhua uusien ammattiryhmien kuten psykiatristen sairaanhoitajien tuomisesta kouluun, kommentoi Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Stressiä, motivaation puutetta ja ihmissuhdeongelmia

Ahtolan mukaan moni ongelma ratkeaisi, jos kunnat täyttäisivät lakisääteiset oppilashuollon vakanssit, henkilöstöä olisi riittävästi ja myös kuraattorit sekä terveydenhoitajat saisivat koulutusta ja työnohjausta lyhytkestoiseen hoitoon.

Koulupsykologien mukaan lukionuoria huolestuttaa eniten stressi. Kaikissa oppilaitoksissa vastaanotolle tullaan esimerkiksi ahdistuksen, mielialan heittelyiden, motivaation puutteen ja ihmissuhdeongelmien vuoksi.

Aina kyse ei ole hoitoa vaativista tilanteista, vaan nuoruuteen kuuluvista kriiseistä. Kynnys hakea apua on myös madaltunut takavuosista, mikä on sinänsä positiivinen asia.

– Jo muutama keskustelukerta voi auttaa. Koulupsykologit ja kuraattorit ovat avainasemassa, kun puhutaan matalan kynnyksen palveluista ja nuorten mielenterveyden edistämisestä, Ahtola muistuttaa.

”Lisää psykologeja, ei hallintomuutoksia”

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään koulupsykologipalvelut kaikille opiskelijoille. Vastaanotolle on päästävä seitsemän oppilaitoksen työpäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa saman tai viimeistään seuraavan päivän aikana.

Psykologiliiton mukaan lakia kuitenkin rikotaan jatkuvasti, koska henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja tilanteet sekä palvelujen tarjonta vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Liitto ehdottaa kaikille kouluasteille sitovaa mitoitussuositusta, jossa yhtä psykologia kohden saisi olla enintään 600–800 oppilasta.

– Nyt mitoitus ei ole sitova, vaan se ylittyy monissa kunnissa ja oppilaitoksissa jopa moninkertaisesti, eikä asiasta tule kunnille sanktioita. Psykologit tarjoavat varhaisen vaiheen hoitoa oppilaille ja opiskelijoille. Jos tätä halutaan lisätä, tarvitaan lisää koulupsykologeja, ei hallintokunnan siirtoa, puheenjohtaja Ahtola painottaa.

Liitto esittää kannanotossaan, että psykososiaalisen opiskeluhuollon järjestämisvastuu säilyisi koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla, ja kunta tuottaisi palvelut itse. Mikäli kaikki sote-maakunnan kunnat yhdessä niin päättävät, ne voisivat liiton mukaan ostaa koulupsykologin ja kuraattorin palvelut maakunnan tuottamana.

Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on linjannut, että opiskeluhuoltolain edellyttämät palvelut voidaan tulevaisuudessakin toteuttaa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Julkaistu: 10.12.2019
Kommentoi »