Mitä jos voisi käydä terapiaistunnossa, silloin kun haluaa ja siellä missä haluaa? Vaikkapa junassa tai keskellä yötä, kun on rauhallinen hetki? Nettiterapiassa voi.

Se on terapiaa, jota käydään internetissä. Nettiterapia on osittain automatisoitua, eli terapiasessioita käydään läpi itsenäisesti, ilman terapeutin tapaamista. Terapiasessiot koostuvat videoiden katselemisesta, tekstin lukemisesta sekä ajatus- ja kirjoitustyötä vaativien tehtävien tekemisestä. Terapeutti seuraa potilaan etenemistä taustalla ja neuvoo tarvittaessa. Terapeutille voi myös jättää kirjallisia kysymyksiä, joihin tämä vastaa melko nopeasti.

Nettiterapia soveltuu lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden ongelmiin. Suomessa on tehty omat terapiaohjelmansa masennukseen, paniikkihäiriöön, yleistyneeseen ahdistuneisuuteen, alkoholin liikakäyttöön ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

‒ Ne ovat Suomessa yleisimpien mielenterveyden häiriöiden joukossa, kertoo HUSin kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) oma asiantuntijaryhmä on kehittänyt terapiaohjelmat yhteistyössä kokeneiden klinikoiden kanssa.

‒ Ohjelmissa on käytetty alan parhaita psykologisia malleja, jotka perustuvat kognitiiviseen terapiaan.

Miten terapiajaksot toimivat? Otetaan esimerkiksi paniikkihäiriön hoito-ohjelma. Se soveltuu lievästä tai keskivaikeasta paniikkihäiriöstä kärsivälle.

Potilas voi mennä Suomessa mihin tahansa lääkäriin, vaikkapa omassa kunnassaan terveyskeskuslääkärille, kertomaan paniikki- tai ahdistusoireistaan.

‒ Aiemmin terveyskeskuslääkärillä ei ole välttämättä ollut työkaluja auttaa potilasta eteenpäin. Nyt hän voi tehdä kahdessa minuutissa lähetteen nettiterapiaan.

Nettiterapiaa tuottaa HUS, mutta kuka tahansa voi päästä potilaaksi, asui sitten Lapissa tai Kuopiossa. Kyseessä on erikoissairaanhoidon konsultaatio, jota HUS tarjoaa.

Kun HUS on saanut lähetteen, potilas voi kirjautua tunnuksillaan hoito-ohjelmaan. Tätä varten tarvitaan pankkitunnukset, joten terapiaistunnoissa on vahva tietoturva.

Paniikkihäiriön hoidossa on seitsemän tasoa, eli potilas käy läpi seitsemän noin 45 minuutin terapiaistuntoa suunnitellussa järjestyksessä.

Aluksi psykologi kertoo videolla tietoa paniikkihäi-riöstä. Terapian edetessä hän opettaa potilasta hahmottamaan erilaisia paniikkikohtaustyyppejä ja tunnistamaan niin sanottuja ajatusansoja niiden taustalla. Ohjelmassa kerrotaan myös muiden paniikkihäiriöstä kärsivien kokemuksista avatar-potilaiden eli kuvallisten hahmojen avulla.

Käyttäjä voi itse valita, mikä on hänelle paras ajankohta sessiota varten. Noin 45 minuutin istunnon voi tehdä kerralla tai vaikka parinkymmenen minuutin jaksoissa.

Hoito kestää kolmisen kuukautta, minkä jälkeen potilas voi käydä vielä puolen vuoden ajan kertailemassa tietoja omilla tunnuksillaan. Kolmen kuukauden kuluttua hoitojakson loppumisesta potilaan vointia selvitetään seurantakyselyllä.

‒ Kolme neljästä potilaasta on parantunut merkittävästi oireistaan terapian jälkeen.

Potilaiden palaute on ollut Stenbergin mukaan erinomaista. Terapiajakson tekeminen netissä omalta koneelta saattaa tuntua joistakin helpommalta kuin psykologin vastaanotolla käyminen.

Nettiterapia on potilaalle ilmaista. Kotikunnalle se maksaa 640 euroa, mutta hinta tuntuu pieneltä monen kuukauden terapiasta.

Nettiterapia ei sovellu vakavaan masennukseen, psykoottisiin häiriöihin tai vakavaan persoonallisuushäi-riöön. Myös Stenberg pitää tavallista terapiavastaanottoa, jossa hän tapaa potilaita kasvokkain.

‒ En lähettäisi ihmistä nettiterapiaan, jos hänellä olisi vaikkapa identiteettiongelma tai akuutti elämänmuutos, kuten avioero meneillään. Vaikka iso osa masentuneista tai ahdistuneista saa apua nettiterapiasta, monet ihmiset tarvitsevat edelleen laaja-alaista tukea ja toisen ihmisen kohtaamista.

Noin viidesosa suomalaisista kärsii elämänsä aikana jonkinlaisesta mielenterveysongelmasta, ja nettiterapia pyrkii vastaamaan mielenterveyden yleisimpiin häiriöihin.

‒ Ideana on, että ihmiset saisivat apua mahdollisimman aikaisin, jolloin häiriön voi hoitaa helpommin.

Ulkomailla nettiterapiasta on ollut hyviä kokemuksia. Isossa-Britanniassa se on jo suuressa roolissa mielenterveystyössä. Suomessa nettiterapiaa on tarjottu vasta muutaman vuoden.

Suurin osa lääkäreistä ei vielä tunne nettiterapiaa. Potilas voi kuitenkin kysyä lääkäriltä sen mahdollisuudesta.

‒ Nettiterapiaan pääsee heti, ja meillä on vielä runsaasti kapasiteettia ottaa lisää potilaita. Tehokkaaksi havaittua hoitoa ei vielä osata hyödyntää kunnolla. Vie aina aikansa, ennen kuin uudet hoitomuodot tulevat osaksi lääkäreiden vastaanottokäytäntöjä, Stenberg summaa.

◉ Nettiterapiassa potilas työskentelee itsenäisesti eri hoito-ohjelmien sisällä.

◉ Käyttäjän tukena toimii psykologi, joka seuraa edistymistä ja vastaa kysymyksiin.

◉ Suomessa nettiterapiaa järjestää HUS, ja hoitoon pääsee lähetteellä kaikkialta Suomesta.

◉ Suomessa järjestetään myös mielenterveydellistä etäkonsultaatiota eli terapiaistuntoja videopuheluiden avulla. Ne ovat eri asia kuin nettiterapia.

Lisätietoa ja ohjeita: Mielenterveystalo.fi, nettiterapiat.fi.

Teksti Julia Thurén