ProAgrian asiantuntija kommentoi hellekesän vaikutuksia: "Satomenetyksiä on koko maassa"



ProAgrian asiantuntija kommentoi hellekesän vaikutuksia: "Satomenetyksiä on koko maassa"

Kuivan ja kuuman kevään vaikutukset näkyvät eniten Etelä-Suomen rannikko-osissa, mutta Luonnonvarakeskuksen ennakkosatoarviosta ilmenee, että satomenetyksiä on muuallakin.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat All Over Press

Helteet jatkuvat vielä pitkälle elokuuhun, ja suomalaiset maanviljelijät valmistautuvat kehnoon satoon. Apu-lehti kertoi aiemmin niinisalolaisen Tuomo Rainingon kommenteista tilanteeseen, mutta ongelma ulottuu Länsi-Suomea laajemmallekin – vaikkakin tilanteen vakavuus on osittain sijainnista riippuvaista.

Maatalousalan neuvonta- ja kehittämisorganisaatio ProAgrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori kertoo, että tilannetta voi tulkita Luonnonvarakeskuksen ennakkosatoarviosta.

– Arviossa otetaan huomioon pinta-alat ja satotasot ja sitä kautta lasketaan kokonaissatoa. Satomenetyksiä on koko maassa, Taulavuori kertoo.

Hän kuitenkin lisää, että tilaston oikea tulkitseminen vaatii kattavampaa asiayhteyden tuntemusta. Esimerkiksi ruista on tilaston mukaan tulossa puolet vähemmän kuin viime vuonna, mutta kuuma ja kuiva kevät ei ole ainoa selitys asialle.

– Viime vuonna ei päästy kylvämään ruista, joten pinta-alat jäivät pieniksi. Kylväminen pitäisi päästä tekemään elokuun paikkeilla, mutta koska edellinen kasvusto ei valmistunut, ei ollut peltoa, johon kylvää.

Viime vuoden myöhästyneestä syysviljan kylvämisestä huolimatta kuivuudellakin on osansa tilanteessa. Tietyissä osissa Suomea sen vaikutus on ollut suorastaan hurja.

– Etelä-Suomen rannikko, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta – niissä alkukaudesta oli todellakin kuivaa. Kasvuunlähtövaiheessa ja orastamisvaiheessa vedellä on erittäin suuri merkitys.

Pohjoisempana on saatu paremmin vettä. On myös olemassa erilaisia menetelmiä, joilla tilannetta voidaan helpottaa – esimerkiksi erilaisia keinotekoisia kastelujärjestelmiä, mutta sellaiseen sijoittaminen poikkeustilanteessa ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Ja kun veden saanti on myöhästynyt riittävästi, vahinkoja on ehtinyt jo tapahtua.

– Juhannuksen jälkeen hieman helpotti, kun vettä saatiin, mutta eihän se niitä satomenetyksiä enää pelasta.

Pitkällä tähtäimellä kehnoon maanviljelysäähän voi varautua pitämällä huolta maan kasvukunnosta. Luomuviljelmillä ja tavallisillakin tiloilla, joissa maan kasvukunto on hyvä, tilanne on ollut keskivertoa parempi. Taulavuori pohtii myös, että harvinaisen kuivan kevätkauden tappioita paikatakseen maanviljelijän kannattaa tutkia, voiko syyskylvöisten viljojen kuten rukiin ja syysvehnän pinta-alaa kasvattaa.

Mitkään luvut eivät ole kuitenkaan vielä varmoja. Taulavuori kertoo, että ProAgrian kasvutilannekatsaus valmistuu 7. elokuuta. Tarkemmat satotilanteet ilmenevät vasta sieltä.

Julkaistu: 27.7.2018