Apu

Presidentti pennilinjalla

Presidentti pennilinjalla

Yrjö Rautio: "Niinistöltä kysyttiin, onko kukaan seurannut esimerkkiä. "Näyttää niitä joitakin olevan", hän vastasi. Olisi mukava tietää nimeltä edes yksi, joka olisi todella alentanut palkkaansa."
Teksti Yrjö Rautio
Mainos

Mikä tässä oli uutinen? kyselivät politiikan toimittajat toisiltaan, kun presidentti Sauli Niinistö oli ollut puolitoista tuntia heidän tentattavanaan viime torstaina.

Ehkä se oli pennilinja. Niinistö sanoi nimittäin kannattavansa pennilinjaa tulevissa työehtosopimusratkaisuissa. Se oli hänen epäsuora tukensa keskitetylle, solidaariselle tuloratkaisulle.

Melkoista pennilinjaa oli Niinistön tapa vastata kysymyksiin yleensäkin – ei siinä satasia pöytään lätkitty. Näistä vastauksista ei suuria otsikoita revitty.

Niinistö varoi tarkasti astumasta hallituksen varpaille. Hän ei suostunut kritisoimaan sen enempää hallituksen talouspolitiikkaa kuin EU:n tapaa hoitaa talouskriisiään. Se on viisasta, vaikka olikin pettymys niin toimittajille kuin kansalaisille, jotka ovat odottaneet presidentin ratkaisevan kaikki pulmat.

Millä ratkaiset, kun ei ole valtaa? Muiden valtaelinten reviirin loukkaus taas ei muuta tuottaisi kuin sotkua ja konflikteja.

On itse asiassa sitä parempi, mitä vähemmän presidentillä on sanottavaa asioista, jotka eivät hänelle kuulu. Arvokeskustelu on eri asia, mutta se liikkuukin niin yleisellä tasolla, ettei siinä kenenkään reviirirajojen yli hyökätä.

Kanan lento

Niinistö ilmoitti uudenvuodenpuheessaan, että hän esittää palkkionsa alentamista. Se oli hänen tapansa osallistua arvokeskusteluun ja ottaa kantaa ahneuden ilmapiiriä vastaan.

Seurasi kiihkeä mutta lyhyt keskustelun ryöpsähdys. Esitys tulkittiin heti väärin. Presidentin esimerkillä yritettiin perustella yleistä palkkojen alentamista. Yritysjohtajilta ja muilta suurituloisilta kärtettiin lupauksia seurata Niinistön esimerkkiä. Puhemies Eero Heinäluoma (sd) lupasi hätäpäissään, että kansanedustajatkin alentavat palkkioitaan.

Keskustelu loppui kuin kanan lento, kun Niinistö itse sanoi, ettei ollut suinkaan tarkoittanut yleistä palkkojen alennusta eikä tarjoutunut edes kenellekään esimerkiksi. Talousviisaat taas sanoivat, ettei yleisestä palkkojen alentamisesta koituisi muuta kuin vahinkoa.

Sen jälkeen ei olekaan asiasta mitään kuultu. Nyt Niinistöltä kysyttiin, onko kukaan seurannut esimerkkiä. "Näyttää niitä joitakin olevan", hän vastasi.

Olisi mukava tietää nimeltä edes yksi, joka olisi todella alentanut palkkaansa.

Mitä jäi mylläkästä käteen? Eipä jäänyt yhtään mitään.

Ehdollista luottamusta

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) erosi suuren valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta, vaikka seitsemän kahdeksasta eduskuntaryhmästä olisi sallinut hänen jatkaa.

Se on viisas ratkaisu ja kasvaa vielä korkoa.

Ratkaisu on myös looginen. Kaikkosen vaalirahasotkuista saama tuomio on viisi kuukautta ehdollista vankeutta. Niinpä ryhmätkin luottavat häneen vain ehdollisesti. Ehdottomasti ne luottaisivat, jos tuomiokin olisi ehdoton.

Jussi Halla-aho (ps) joutui väistymään hallintovaliokunnan johdosta, kun oli saanut sakot rasistisesta kolumnistaan. Kaikkosen tapaus on erilainen. Kaikkonen sai tuomion luottamusaseman väärinkäyttämisestä, Halla-aho tietokoneen näppäimistön väärinkäytöstä.

*****

Heittolaukauksia

1 Kunta- ja sote-uudistus on kuin tippaleipä: sekava vyyhti, joka hajoaa käsiin ja tippuu murusina syliin.

2 Positiivista luottorekisteriä ei tule, koska Suomessa vallitsee negatiivinen ilmapiiri, sanoo pääministeri.

3 Eduskunta lupaa arvokkaan käsittelyn kansalaisaloitteelle eduskunnan lakkauttamisesta.

4 Miksi nuo tuolla antavat rekkojen ajaa ylitseen? Perussuomalaiset siinä vain kasvattavat itseään hallitusvastuuseen.

5 Moni vappua estoitta juhlinut on nyt tuomittu ehdottomaan ankeuteen.

6 Minä uskon ruumiiden poiskorjaamiseen ja vapunjälkeiseen elämään.

Julkaistu: 2.5.2013