Apu

Presidentti Koiviston muistomerkki paljastettiin: kivessä hienoa symboliikkaa


Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkki paljastettiin sunnuntaina Helsingin Hietaniemessä. Tilaisuus alkoi ja loppui Jean Sibeliuksen sävelin.
Kuvat Pekka Sipola / All Over Press

Historiankirjat eivät kerro, millainen sää oli presidentti Mauno Henrik Koiviston (25.11.1923–12.5.2017) syntyessä 95 vuotta sitten. Kun rakastetun presidentin hautamuistomerkki paljastettiin sunnuntaina 25.11. Helsingin Hietaniemessä, sää oli talven odotukseen pysähtynyt, kirkkaan kuulas ja pakkasta muutama aste.

Juhlallisessa, suomalaisittain vaatimattomassa tilaisuudessa olivat läsnä tärkeimpinä Koiviston läheiset, leski Tellervo Koivisto (s. 1929), tytär Assi Koivisto ja hänen puolisonsa Heikki Allonen sekä Allosen pojat puolisoineen.

Assi-tytär tuki haurasta, mutta henkisesti vahvaa äitiään silläkin hetkellä, kun äiti horjahti adjutantin irrottaessa otteensa hänen käsivarrestaan. Äidin ja tyttären keskinäisestä suhteesta näkyy välittäminen ja rakkaus.

Koivistojen lähimmistä ystävistä paikalla olivat muun muassa talousmies, entinen poliitikko ja pankinjohtaja Seppo Lindblom (sd) ja hänen vaimonsa Anneli. Koivistojen ja Lindblomien ystävyys alkoi puoli vuosisataa sitten.

Perttu Saksa kertoo saaneensa idean muistomerkkiin lapsuudenmuistostaan. Hän näki artikkelin, jossa Koivisto halkaisi isoa kiveä ja porasi siihen reikiä.

Valtiojohtoa edustivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, entiset presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen puolisoineen, eduskunnan puhemiehistö Paula Risikko (kok), Tuula Haatainen (sd) ja Mauri Pekkarinen (kesk) ja hallituksesta muun muassa ulkoministeri Timo Soini (sin). Pääministeri Juha Sipilä (kesk), jonka alun perin piti olla paikalla, oli Brexit-neuvottelujen takia EU-huippukokouksessa Brysselissä.

Hetki Hietaniemessä alkoi koskettavasti Kaartin soittokunnan soittaessa Jean Sibeliuksen Isänmaalle, ja parinkymmenen minuutin mittainen tilaisuus loppui Sibeliukseen yhteislauluna laulettuun Finlandia-hymniin.

Finlandian tutut sanat ovat runoilija V.A. Koskenniemen: ”Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois, ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa, kuin itse taivahan kansi sois.”

Teos symboloi Koiviston elämää

Taiteilija, valokuvaaja Perttu Saksan Kartta-niminen kivipaasi symboloi hienosti Mauno Koiviston elämää, jokaisen ihmisen elämää.

– Elämään kuuluvat säröt ja uurteet, matkallamme tulleet jäljet, ja ne muokkaavat meistä sen keitä me olemme, Perttu Saksa sanoo.

Koostaan huolimatta hautamuistomerkki ei vaikuta raskaalta. Sen etuseinä ja kultaisia halkeamia sisältävä kansi heijastavat valoa ja varjoja.

Kun Tellervo Koivisto laski tulipunaisen ruusun hautapaaden päälle, hän nyökkäsi hyväksyvästi tyttärelleen Assille.

Taidetta tunteva ja rakastava Tellervo Koivisto näytti selvästi pitävän Perttu Saksan symboliikasta. Ja olihan hänen vävynsä Heikki Allonen mukana toimikunnassa, joka valitsi voittajan yli sadasta ehdotuksesta.

Mauno Koiviston läheiset, Tellervo Koivisto, tytär Assi Koivisto ja vävy Heikki Allonen laskivat ensimmäisinä haudalle punaisen ruusun.

Tilaisuudessa puhunut presidentti Sauli Niinistö totesi, että presidentti Mauno Koivisto jätti pysyvän jäljen kansakuntamme historiaan.

– Hänen elämäntyöstään täydentyi kartta, joka vahvisti kansanvaltaista Suomea ja johdatti kohti uutta vuosituhatta. Presidentti Koiviston kartan keskeiset reitit –eheys, luottamus, oikeudentunto, demokratia ja parlamentarismi – ovat suuntia, joihin meidän on jatkossakin hyvä kulkea.

Niinistö viittasi omintakeisella kielellään myös nykyhetken kaaokseen ja sanoi, että elämme aikaa, jota kutsutaan totuudenjälkeiseksi.

– Sellaista menoa on, että jo sanotaan ennen kuin yhtään fundeerataan. Ei Mauno Koiviston karttakaan linnuntietä johtanut, matkalla on ollut kivisiä kulkuja ja pahoja mutkia.

Mutta ei koskaan umpikujaa.

Kansalaiset toivat ruusuja

Ennen Niinistöä puhunut ulkoministeri Timo Soini totesi, että muistomerkit Hietaniemen hautausmaalla ovat symboleita eri aikakausista ja niiden päättymisestä.

– Hitaasi ja rauhallisesti vaikka läpi harmaan kiven. Mauno Koivisto rohkaisi meitä luottamaan tulevaan ja rakentamaan sitä määrätietoisesti yhdessä. Hän jätti meihin jäljen, jota Kartta-teos nyt omallla osuvalla tavallaan kuvaa.

Kun presidentti Sauli Niinistö totesi, että Suomen kansa tunsi presidenttinsä ja luotti häneen, se kävi toteen heti hautamuistomerkin paljastustilaisuuden loputtua. Virallista tilaisuutta kauempana hautausmaalla seuranneet kansalaiset saapuivat sankoin joukoin katsomaan muistomerkkiä.

Monilla oli kädessään yksi tulipunainen ruusu.

Kartta-hautamuistomerkki

Valtioneuvoston kanslia käynnisti presidentti Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun tämän vuoden alussa.

Kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksan teos valittiin yksimielisesti voittajaksi 138 työn joukosta.

Paasi on mustaa Varpaisjärven diabaasia ja painaa 9 000 kiloa. Se on 250 cm leveä, 160 cm syvä ja 75 cm korkea.

Koiviston nimi ja vuosiluvut on kirjattu kiven etuseinään taiteilijan patinoimilla pronssikirjaimilla.

Muistomerkin valmistamiseen ovat osallistuneet Perttu Saksan kanssa Loimaan Kivi Oy ja Kultaus Snellman Oy.

Julkaistu: 26.11.2018