Image

Politiikan isojako



Politiikan isojako

Suuri railo menee nyt arvoliberaalien ja konservatiivien välillä, ei oikeiston ja vasemmiston, kirjoittaa Imagen päätoimittaja Heikki Valkama.
Teksti Heikki Valkama

Suuri railo menee nyt arvoliberaalien ja konservatiivien välillä, ei oikeiston ja vasemmiston. Tasa-arvoisen avioliittolain käsittely toi sen ilmi. Politiikassa kiistellään yhä useammin asioista, joissa vastakkain ovat vapaamieliset ja konservatiivit.

Puolueista selkeimmin arvoliberaaleja ovat vihreät ja rkp. Konservatiiveja taas ovat kristilliset ja perussuomalaiset. Muissa puolueissa jakaudutaan myös puolueiden sisällä: kokoomuksen arvoliberaalit ja vasemmiston vapaamieliset painoivat samaa nappia avioliittolakiäänestyksessä.

Kuinka paljon persujen neljän vuoden takaiseen jytkyyn vaikutti se, että arvokonservatiiviset vasemmistolaiset, etenkin demarien kannattajat, siirtyivät äänestämään puoluetta? Keskustassa saattoi käydä samoin. Kiviniemen aikana valtaa pitivät liberaalit. Jytkyssä oli miehistä uhoa: maassa oli presidenttinä ja pääministerinä nainen, puolueiden johdossa naisia. Nyt keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on vienyt puoluetta takaisin konservatiivisemmalle linjalle. Hän ponnistaa lestadiolaisesta arvomaailmasta.

Arvopolitiikka on tullut peruuttamattomasti osaksi päivänpolitiikkaa. Puolueita tutkinut Rauli Mickelsson Turun yliopiston valtio-opin laitokselta sanoo, että Suomessa arvopolitiikka nousi esiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kun usko siihen, että maailma vain paranee, hiipui, demarit etunenässä ottivat tavoitteiden sijaan käyttöönsä arvot.

”Kun maailma on ennustamaton ja kaoottinen, emme voi suunnitella tulevaisuutta. Siksi tulevaisuuteen varustaudutaan arvoilla, ei suunnitelmilla. Tällä tavalla ne tulivat politiikkaan. Ei ole isoja kollektiiviyhteisöjä, ei ole asioita, kuten sosialismi tai kommunismi, joita voitaisiin laajasti ajaa. Suurten kysymysten sijaan asetutaan pienten arvokysymysten äärelle. Jatkuvasti otetaan kantaa siihen, mikä eteen sattuu”, Mickelsson arvioi.

Vastaava arvojen jakolinja on Tuttu yhdysvalloista demokraattien ja republikaanien väliltä. Useimmat keskeiset kiistanaiheet ovat vasen-oikea -akselin sijaan arvoliberaali-konservatiivi -akselilla. New York Universityn tutkijan Jonathan Haidtin mukaan konservatiivit ja liberaalit erottaa Yhdysvalloissa se, mihin arvopohja rakentuu. Haidtin ala on moraalinen psykologia. Hän on listannut viisi universaalia ominaisuutta arvoissa: (1) välittäminen ja hoiva, (2) reiluus tai tasapuolisuus, (3) uskollisuus omalle ryhmälle tai heimolle, (4) auktoriteettien kunnioittaminen sekä (5) puhtaus ja pyhyys, joka usein liittyy esimerkiksi seksuaalisuuteen.

Arvoliberaalit korostavat yhteisvastuuta, reiluutta ja välittämistä. Konservatiiveille auktoriteetit, ”oma väki” ja pyhät arvot ovat keskeisempiä. Siis koti, uskonto ja isänmaa. Myös välittäminen ja reiluus ovat tärkeitä, joskin vähemmän tärkeitä kuin muut kolme arvoa. Sitä vastoin liberaaleille auktoriteetit, oma ryhmä tai puhtaus/pyhyys eivät ole keskeisiä. Näillä alueilla syntyvät moraaliset jännitteet. Liberaalit haluavat uutta ja jännää, muutosta, konservatiivit tuttua ja turvallista, pysyvyyttä.

Toissa vuonna The New York Timesiin kirjoittamassaan artikkelissa Haidt toteaa, että vastakkainasettelu kasvaa kasvamistaan. Repeämä alkoi 1960- ja 1970-luvuilla, kun republikaanit asettuivat uskonnollisen oikeiston rinnalle ja demokraatit samaistuivat kansalaisoikeusliikkeeseen. Haidt osoittaa, kuinka vuosikymmenten saatossa puolueiden kannattajien arvostus toisiaan kohtaan on romahtanut. Vastapuolta ei enää arvosteta vaan inhotaan.

Äkkiseltään vaikuttaa siltä, että vastakkainasettelu kasvaa myös Suomessa. Tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksen aikaan oli selvää, kuinka vaikeaa eri puolten oli ymmärtää toistensa arvoperustaa. Arvoliberaalit ja konservatiivit elävät molemmat omassa kuplassaan, josta on helppo kyylätä vastapuolta. Väärin ajattelevat ovat tyhmiä tai harhaanjohdettuja.

Sotien jälkeen virinnyt konsensus-Suomi on hajonnut. Mutta viekö yhtenäiskulttuurin hajoaminen kohti entistä vahvempaa arvojen vastakkainasettelua? Luokkasota on hiipunut, arvosodassa kaivaudutaan yhä syvemmälle poteroihin.

Toisaalta nykyäänestäjä on liikkuva. Eduskuntavaalien alla voidaan olla seuraavan arvokysymyksen äärellä, ja uudessa leirissä. ■

Twitter @heikkivalkama

Julkaistu: 18.12.2014