Kesän poliittinen keskustelu oli pahimmillaan ma­sentavaa ja luokatonta. Rasististen kirjoitusten käsittely oli tarpeen ja aiheellista, mutta miten kummassa homma käännettiin median syyksi? Älkää nyt viitsikö. Se joka kirjoittaa asiattomia, vastaa siitä ihan itse.

Median tehtävä on valvoa vallankäyttäjiä ja nostaa esiin epäkohtia, ja sitähän media on tehnyt. Nykyään kohut toki kasvavat massiivisiin mittoihin, mutta perusasioita se ei muuta. Poliitikoilla on vain yksi vaihtoehto: opetella elämään median kanssa ja sietämään toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä.

Myös mediaa saa arvostella, samoin yksittäisen toimittajan työtä. Jos jutussa on asiavirheitä, tulee ottaa yhteys toimittajaan tai pää­toimittajaan ja pyytää oikaisua. Myös Julkisen sanan neuvostoon voi tehdä kantelun, mikäli tiedotusväline ei esimerkiksi suostu korjaamaan virhettä. Kukaan meistä ei ehdoin tahdoin halua JSN:n langettavaa päätöstä, joten virheet kyllä korjataan ja oikaisut tehdään, mikäli niihin on asiallinen peruste.

Henkilöön menevä arvostelu ei ole asiallista kenenkään kohdalla. Niin poliitikkoja kuin journalistejakin tulee kritisoida toiminnan perusteella, ei henkilökohtaisiin ominaisuuksiin puuttuen.

Nähtäväksi jää, mihin rasismikeskustelu vielä johtaa, mutta valoa tähän syksyyn tuo alkava presidentinvaalikamppailu. Poliittisen keskustelun taso saattaa sen ansiosta nousta. Ainakin tiedossa oleva ehdokasasettelu ennustaa hyvää.