Apu

Pohjoisnapa voi olla jäätön jo vuonna 2030

Pohjoisnapa voi olla jäätön jo vuonna 2030
Arktinen merijää on polaaripyörteen vuoksi laajempi kuin vuosiin, mutta suunta on selvä.
Julkaistu: 12.3.2020

Eteläisessä Suomessa on ennätysleuto talvi. Tammikuu oli mittaushistorian lämpimin koko maailmassa. Siitä huolimatta uutisoitiin hiljattain, että pohjoinen jääalue on laajimmillaan vuosiin. Mistä on kyse?

– Jäämeren tammikuinen jääpeite oli suurin kahdeksaan tai yhdeksään vuoteen. Jos katsotaan vuodesta 1979 – siitä meillä on hyvää mittausmateriaalia – olemme selvästi keskimääräisen tilanteen alapuolella, merentutkimuksen yksikön päällikkö tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Pitkän ajan suuntaus on selvä: arktinen merijää kutistuu. Se johtuu ilmastonmuutoksesta. Etenkin paksu, monivuotinen jää vähenee.

Yhden vuoden aikana merijää voi kasvaa enintään puolentoista metrin paksuiseksi. Monivuotinen jää taas voi olla viisikin metriä paksua. Yli kymmenen vuoden ikäistä merijäätä ei juuri ole. Kaikki jää on liikkeessä ja kulkeutuu jossakin vaiheessa merivirtojen mukana Atlantin lämpimämpiin oloihin ja sulaa.

– Moni kansalainen ajattelee, että ilmastonmuutos etenee koko ajan yhdensuuntaisesti. Luontainen vaihtelu on kuitenkin suurta, harpotaan eteen ja taakse.

Pohjoisen pallonpuoliskon talvisäihin vaikuttaa polaaripyörre. Sillä tarkoitetaan pohjoisnapaa kiertäviä tuulia. Jos pyörre pysyy ehjänä – kuten tänä talvena – kylmä ilma ei läikähtele etelämmäs. Siksi eteläisessä Suomessa on ollut lämmintä. Toisaalta ehjä polaaripyörre on pitänyt arktisen alueen kylmänä ja kasvattanut jääpeitettä.

Laskeva käyrä. Vaikka jäätä onkin nyt enemmän kuin muutamaan vuoteen, Jäämeren jääpeite on kutistunut selvästi viime vuosikymmenistä

Ilmastoa on tarkkailtava riittävän pitkään, jotta muutoksen suunta selviää. Käytännössä se tarkoittaa vähintään 30 vuoden seurantaa.

– Kun katsotaan esimerkiksi jää- ja lumipeitettä, ikiroutaa ja jäätiköitä, nähdään, että ne kaikki ovat vähenemässä. Trendi on selvä, Haapala sanoo.

Haapalan mukaan on hyvin todennäköistä, että jossakin vaiheessa Jäämeri on kesäisin käytännössä jäätön. Pohjoisnavalla voi lainehtia syyskuussa avovesi jo kymmenen–kahdenkymmenen vuoden päästä. Silloinkin Grönlannin pohjoispuolella on jäätä. Pisimpään jääpeitteensä säilyttää kesäisinkin Lincolninmeri Grönlannin luoteisrannikon ja Ellesmerensaaren koillisrannikon muodostamassa suppilossa. Napajää pakkautuu sinne kuin pussinperälle.

Vaikka Jäämeren kesäinen jääpeite kutistuu ja häviää, talvella arktisilla alueilla on edelleen jäätä ja ankarat olot.

– Jää vain on niin ohutta, että se sulaa pois kesän aikana.

Merijää on jo valmiiksi meressä, joten sen sulaminen ei kohota merenpintaa. Mutta kun Jäämeri lämpenee, myös jäätiköt sen rannikoilla, Grönlannissa, Novaja Zemljalla ja Huippuvuorilla, ovat suuremmassa sulamisvaarassa. Samoin Siperian ikirouta.

Haapala muistuttaa, että arktinen meri on ekosysteemi, johon jään sulaminen ja lämpeneminen vaikuttaa. Monet arktiset kalalajit ovat jo taantuneet ja jotkin lajit levinneet Atlantilta kohti pohjoista.

Mistä on kyse?

Jäämeren jään laajuus on suurempi kuin vuosiin. Pitkän ajan suuntaus on silti selvä: jää vähenee. Varsinkin paksu, monivuotinen jää hupenee. Lähivuosikymmeninä pohjoisnapa on kesäisin sula.

5 kommenttia