Apu

Pohjoismaiden neuvoston suomalaisedustajat: "Ruotsalaisten on turha kiukutella matkarajoituksista"

Pohjoismaiden neuvoston suomalaisedustajat: "Ruotsalaisten on turha kiukutella matkarajoituksista"
Ruotsi kuuluu yhä maihin, jotka ovat koronaepidemian vuoksi Suomen ja lähes kaikkien EU-maiden matkustuskieltolistalla. Maassa on lähes 64 000 tartunnan saanutta ja yli 5200 kuollutta. Ruotsalaiset pitävät silti kohteluaan epäreiluna; julkisuudessa on puhuttu matkustusrajoituksista jopa ruotsalaisten kiusaamisena ja sanottu niiden vahingoittavan pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Lulu Ranne (ps) ja Mikko Kärnä (kesk.) muistuttavat, että tilanne on seurausta Ruotsin omista valinnoista koronaepidemiassa.

Ruotsi loukkaantui matkustusrajoituksista, jotka hiertävät etenkin rajaseutujen arjessa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Lulu Ranne (ps) on itsekin asunut Pohjois-Ruotsin Haaparannalla ja ymmärtää tunnelmat.

– Läheisiäni elää yhä molemmin puolin rajaa. Asukkaat eivät ole koskaan kokeneet, että Tornion ja Haaparannan välissä olisi oikea maaraja. Se ylitetään normaalisti useita kertoja päivässä. Koronan vuoksi jopa pariskuntien toinen osapuoli saattoi jäädä rajan taakse. Rajoitukset ovat olleet rankkoja erityisesti sosiaalisesti, ja molempien kaupunkien yrityselämä on kärsinyt pahasti, Ranne sanoo.

Toisessa maassa työskentely ja rajalla tehty etätyö on aiheuttanut jonkin verran epäselvyyksiä ja byrokratiaa sosiaaliturvassa ja verotuksessa. Rajanylitys on sallittu vain nimetyistä paikoista. Tornion ja Haaparannan rajaliikenne on ajoneuvo- ja kevyen liikenteen osalta keskitetty yhdelle tielle.

"Ruotsissa ei myönnetä, että strategia on väärä"

Yleisemmällä tasolla Ruotsin viranomaiset ja kansalaiset ovat näreissään siitä, että perinteisesti keskinäisen passivapauden nimeen vannovat ja monin tavoin Ruotsin kaltaiset Suomi, Norja ja Tanska ”eristävät” ruotsalaiset joukostaan. Kriittisimmät pitävät tilannetta vahingollisena koko pohjoismaiselle yhteistyölle.

– Vaikuttaa siltä, että Ruotsi on näreissään koko maailmalle. Ruotsissa ei myönnetä, että heidän koronastrategiansa on ollut kuolemantapausten, sairastuneiden ja tartuntamäärien perusteella väärä. Ruotsalaiset eivät ymmärrä maailman reaktioita vaan vaikuttaa siltä, että heidän mielestään Ruotsin maine on kärsinyt täysin syyttä, Lulu Ranne lataa.

"Voi kestää jonkin aikaa ennen kuin yhteistyö on samalla tasolla kuin ennen koronaa."
PN:n Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Lulu Ranne (ps)

Ranne uskoo kuitenkin, että koronakriisin aiheuttama särö jää väliaikaiseksi.

– Muut Pohjoismaat ovat varmasti valmiita rakentamaan ja tiivistämään yhteistyötä Ruotsin kanssa, ja myös varautumaan tuleviin kriiseihin yhteisessä rintamassa. Ruotsin asenne sekä epidemian tilanne ratkaisevat sen, milloin suhteiden palauttaminen ennalleen tai jopa läheisemmiksi voidaan aloittaa tosissaan. Voi kuitenkin kestää jonkin aikaa ennen kuin yhteistyö on samalla tasolla kuin ennen koronaa.

"Puhutaan kaikkien Pohjoismaiden turvallisuudesta"

Räyhäkkäästä esiintymisestään tunnettu kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen Ruotsin hallitukselle koronaepidemiasta. Kärnä kysyy muun muassa, miten Ruotsi aikoo saattaa viruksen torjunnan samalle tasolle kuin muut Pohjoismaat ja mihin erityistoimenpiteisiin hallitus ryhtyy ruotsinsuomalaisten suojelemiseksi.

Myös Kärnä on PN:n Suomen valtuuskunnan jäsen. Neuvoston jäsenillä on oikeus esittää kirjallisia kysymyksiä kaikkien Pohjoismaiden hallituksille ja niihin on velvollisuus vastata.

– Toivon, että saamme seuraavassa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa tästä ainakin keskustelun aikaan ja että Ruotsi ymmärtää ottaa tilanteen vakavasti. Nyt puhutaan koko Pohjoismaiden turvallisuudesta, Kärnä kommentoi.

Pohjoismaiden neuvosto on vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumi. Neuvostolla ei ole itsessään muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä. PN:ssä on solmittu muun muassa maiden yhteinen työmarkkina- ja sosiaaliturvasopimus sekä passivapaussopimus.

Julkaistu: 26.6.2020
Kommentoi »