Apu

PN-kokous Islannissa: "Turha haikailla Pohjoismaiden Yhdysvaltoja"



PN-kokous Islannissa: "Turha haikailla Pohjoismaiden Yhdysvaltoja"

Ajanhukkaa, hidasta byrokratiaa vai hyödyllistä yhteistyötä? Pohjoismaiden neuvoston teemakokous Islannissa joka tapauksessa käsitteli Suomellekin tärkeitä asioita: Ukrainan kriisiä, kaivosteollisuutta ja kalastuskiistoja.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Audunn Nielsson/norden.org

Mitä tulee mieleen Pohjoismaiden neuvostosta? Aika monelle ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) enemmän tai vähemmän puberteettinen, mutta lentäväksi muodostunut lause VMP.

Sitä tuskin allekirjoittivat puheenjohtajamaa Islannin Akureyrissä teemaistuntoon kokoontuneet viiden maan edustajat. Istunnossa käsiteltiin muun muassa kaivosteollisuuden kestävyyskriteereitä, Pohjoismaiden ja EU:n kalastuskiistoja sekä Ukrainan tilannetta. Kaikki aiheita, jotka koskettavat mitä suurimmassa määrin myös Suomea.

- Niin, tämä on viiden maan harvoin kokoontuva yhteistyömuoto, ei Pohjoismaiden Yhdysvallat tai Unioni. Tarvitaan kärsivällisyyttä syventävään yhteistyöhön, heitti PN:n elinkeinovaliokunnan puheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.)

Pirttilahti muistutti, että kaiken vaikuttamisen tapaan paljon riippuu edustajan omasta toiminnasta ja verkostoista, mutta toivoi neuvostolta "lisää dynaamisuutta". Vain kahdesti vuodessa kokoontuva elin, jonka edustajat ovat työllistettyjä omissa maissaan, ei voi olla erityisen jämäkkä päätöksentekijä.

Kaivosteollisuuden kestävyyskriteeriäkin moitittiin konkretian puutteesta. Siinä painotettiin muun muassa ympäristötekijöiden, työntekijöiden ja paikallisten oikeuksien sekä kansainvälisen lainsäädännön huomioimisen tarvetta, mutta käsitteiden sisältö jäi monen mielestä määrittelemättä.

Alan kansainvälisissä tutkimuksissa Ruotsi ja Suomi on rankattu maailman houkuttelevimmiksi maiksi investoida kaivosteollisuuteen. Ruotsin kaivosmäärän arvioidaan nousevan 16:sta 47:ään vuoteen 2030 mennessä. Molemmissa maissa ympäristöongelmat ja ristiriidat asukkaiden, alkuperäiskansojen, muiden elinkeinojen ja kansainvälisten yhtiöiden vastuun kanssa ovat kärjistyneet viime aikoina.

Sillin ja makrillin kalastuskiistoissa taas muutamat islantilaisedustajat syyttivät muita tahoja - etenkin Norjaa  - "Somalian merirosvojen kaltaisesta käytöksestä ja sanelusta" (Islanti ei ollut mukana sopimuksesta ja kiintiöistä päätettäessä).  Neuvostolta perättiin toisaalta kykyä sietää rajujakin konflikteja ja pyrkiä ratkaisemaan niitä omissa eikä vain muiden asioissa.

PN:n päätösten hitaudesta Arto Pirttilahti mainitsi esimerkiksi jo pari vuotta sitten hyväksytyn ehdotuksen pohjoismaisesta älysähköverkosta, joka tuli vasta nyt käsittelyyn neuvostossa.

- Periaatteessa tämäkin on yksinkertaista: älykäs sähköverkko tai -mittari kertoo kuluttajalle, milloin kannattaa laittaa vaikka pesukone päälle sekä omia kustannuksia että energiaa säästäen.

- Ehdotusten vieminen eteenpäin, saati käytännön toimiviksi ratkaisuiksi markkinoille, vaatii kuitenkin nopeampaa työtä - ja usein vetoapua EU:lta. Vaikka kaikki maat eivät ole Unionin jäseniä, ne noudattavat pitkälti samanlaista lainsäädäntöä ja suosituksia. Pohjoismaiden pitäisi olla proaktiivisia eli tuoda enemmän ehdotuksia ja ratkaisumalleja pöytään, Pirttilahti sanoi.

PN:n lausuma Ukrainan kriisistä tuomitsi odotetusti Venäjän toimet, mutta diplomaattisin sanakääntein.

"Krimin niemimaan liittäminen Venäjän federaatioon Krimillä asiasta järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena ei ole hyväksyttävää eikä Ukrainan perustuslain mukaista. Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Venäjän federaatiota ryhtymään toimiin jännittyneen tilanteen rauhoittamiseksi. Pohjoismaiden tulee toimia tässä kysymyksessä yhdessä muun Euroopan kanssa: kun huomio siirtyy Kiovaan, Ukraina tarvitsee vahvaa tukea demokratiaprosessissaan", lausumassa todettiin.

PN on pitänyt kolme kokousta Baltian maiden ja Puolan ulkoasiainvaliokuntien edustajien kanssa. Neuvoston mukaan "näiden maiden parlamentit osoittivat suurta kiinnostusta tiiviimpää Itämeren maiden yhteistyötä kohtaan".

- On helppo heittää, että mitä väliä näillä kokouksilla ja kannanotoilla on. Vastaus on sama kuin PN:n perustamisen aikaan, yli 50 vuotta sitten. Pyrimme toimimaan avoimen demokratian, rauhanomaisten ratkaisujen ja keskusteluyhteyden edistäjinä lähialueillamme. Kun se onnistui kylmän sodan puristuksissa, miksi nyt ei kannattaisi yrittää? PN:n presidentti Karin Åström kysyi.

Toisaalta Åström - muutamien muiden ruotsalais- ja tanskalaisten tapaan - vaati kaiken kanssakäymisen Venäjän maaperällä välttämistä, koska "se olisi väärä signaali ja antaisi (Vladimir) Putinille hallintoineen mahdollisuuden käyttää neuvostoa propagandansa käsikassaroina".

- Ei sellaista keskustelua ja välitystä voi olla olemassa, josta vastapuoli puuttuu kokonaan. On itsestään selvää, että Ukrainan ja sen kansalaisten itsenäisyyden väkivaltainen loukkaus on tuomittava, mutta Venäjä eristämällä ei saavuteta mitään. Pakotteiden lisäksi on pyrittävä ratkaisuihin, vastasi konservatiiviryhmän ja kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo.

"Arvoyhteisö" oli sana, joka toistui useita kertoja edustajien puheissa. Kuitenkin yksi osa kritisoitua tehottomuutta ja konkreettisten päätösten puutetta tulee väistämättä siitä, että Pohjoismaat pitävät sisällään niin maantieteeltään, elinkeinoiltaan kuin liittoutumiltaan erilaisia maita.

- Totta kai vaikka kalastuslait merkitsevät Islannille ja Venäjä-suhde Suomelle eri asiaa kuin Tanskalle. Yhteinen arvo- ja intressipohja on silti olemassa. En usko, että dynamiikka lisääntyy sillä, että olisimme täällä toistemme kurkussa - vaikka parempia otsikoita takuulla irtoaisi, Arto Pirttilahti naurahti.

Laajempi artikkeli kaivosteollisuudesta, kalastuksesta, turismista ja muista pohjoisten alueiden kuumista kysymyksistä ilmestyy kesäkuussa Vihreä Apu -teemanumerossa.

Julkaistu: 8.4.2014