Apu

Pinnalla ja pinnan alla

Pinnalla ja pinnan alla

Suomalaisuimarit ovat jääneet Lontoossa alkueriin. Hanna-Maria Seppälän päämatkalta odotettiin enemmän, mutta ovatko lajin ongelmat syvemmällä?
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Timo Pyykkö
Mainos

Uinnin asenneilmapiiri on jo pitkään ollut sellainen, että keskustelu aiheuttaa maallikolle ja muillekin äkkiä "joo joo, kerro jotain uutta" -tyyppisen torjuntareaktion.

Tilanne on vuosikymmenen ollut pahemmin kärjistämättä se, että johto vetää esiin nuoret, (ihan kohta, tai ainakin sitten joskus) tulevaisuudessa menestyvät lupaukset ja lyhyen radan EM-mitalit. Vastapuolelta kaivetaan kerta toisensa jälkeen naftaliinista ex-päävalmentaja Kari Ormo ja Sievisten klaani muistuttamaan, kuinka perustyö on lyöty laimin, nykyuimarit vain leikkivät uimista, lyhyen radan kisat eivät ole oikeita kisoja ja ennen paskannettiin altaaseenkin kettinkiä. Tai jotain.

Olisi mukavaa kuulla joskus muitakin kuin samoihin (allas)juoksuhautoihin juuttuneita puheenvuoroja, mutta Lontoon tulokset näyttävät taas karusti, missä kansainvälinen kärki oikeasti menee suomalaisiin nähden. Päämatkallaan 100 metrin vapaauinnissa välieristä tänään karsiutunut Hanna-Maria Seppälä on taantunut, ja

nuoren Matti Mattssonin SE:n kaltaiset valopilkut eivät riitä äärimmäisen kilpailuissa lajissa.

- Takana on puolikas kausi ja paljon loukkaantumisia. Eivät vain rahkeet riittäneet pidemmälle, Seppälä kommentoi.

- En ole päättänyt vielä mitään Rion 2016 olympialaisten osalta, mutta eivät uinnit tähän lopu. Tahdon näyttää, että kropasta lähtee enemmän irti.

Suomen joukkueen nuoruuskaan ei aina käy selitykseksi. Teinit ovat kahmineet mitaleja olympia-altaassa, huippuna naisten 100 metrin rintauinnin olympiakultaa voittanut Liettuan 15-vuotias Ruta Meilutyte.

Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta tarve harjoitusmäärien ja -tehojen pitkäjänteiselle, järkevästi suunnittelulle ja toteutetulle nostamiselle alkaa olla ilmeinen. Mikäli uintiväki todella harrastaa kollektiivista itsepetosta menestysmahdollisuuksien, harjoittelumäärien ja kritiikin vaientamisen kanssa, laji tekee karhunpalveluksen kaikille - ja pahiten itselleen.

Sen sijaan reaalimaailmasta toiseen suuntaan irrallaan olevat möläytykset 3-vuotiaiden (sic) tehovalmennuksen tarpeellisuudesta eivät tuota kuin julkista vahinkoa.   

Briteille uinti on iso asia, ja se näkyy BBC:n panostuksissa lähetysaikaan ja studioihin (joissa ex-mestari Ian Thorpe on ollut erinomainen asiantuntija ja esiintyjä). Iltakilpailut ovat niin sanottuja high demand tapahtumia, joihin mediankin pitää hakea erikseen maakohtaisia lippuja.

Ennätyksiäkin on paukuteltu. Viimeksi Daniel Gyurta ui myöhään tänä iltana ME-ajan miesten 200 metrin rintauinnissa. Hän voitti olympiakultaa ajalla 2.07,28.

Julkaistu: 1.8.2012