Apu

Ukrainan sota heikentää vehnän ja lannoitteiden saatavuutta – WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas: Suomen oltava omavarainen ravinnon tuotannossa

Ukrainan sota heikentää vehnän ja lannoitteiden saatavuutta – WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas: Suomen oltava omavarainen ravinnon tuotannossa
Ukrainan sota vaikuttaa ilmastopolitiikkaan niin energian kuin ravinnontuotannon kannalta, ilmastoasiantuntija Petteri Taalas arvioi.
Julkaistu: 17.3.2022

Suomi on monella tapaa ilmastonmuutoksen torjunnan mallioppilas, arvioi ilmastotieteiden ja -politiikan asiantuntija Petteri Taalas. Hän työskentelee pääsihteerinä YK:n alaisessa Maailman ilmatieteen järjestössä (WMO).

Genevessä Sveitsissä toimiva järjestö vastaa maailman säähavaintojärjestelmästä, vesivarojen seurannasta, ilmaston tilan seurannasta sekä siihen liittyvästä tieteestä. WMO on ollut perustamassa myös hallitustenvälistä ilmastonmuutospaneelia (IPCC), joka tutkii ja arvioi ilmastonmuutosta.

– Suomi on yksi maailman aktiivisimmin ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhtyneitä maita. Vain Tanska ja Iso-Britannia ovat vähentäneet päästöjä enemmän kuin Suomi, Taalas sanoo.

"Ydinvoimaa tarvitaan osana ratkaisua. Kun Olkiluoto 3 Eurajoella saadaan toimintaan, on se merkittävä askel oikeaan suuntaan Suomen aiheuttamien päästöjen kannalta."
Petteri Taalas

Suomen hallituksen asettama tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on maailman tiukin. Se on Taalaksen mukaan haastava tavoite. IPCC:n ajama globaali tavoite on vuosi 2050. Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan jo saavutettu edistystä, vaikkemme ole vielä Pariisin sopimuksen alle kahden asteen polulla.

– Siirtymisessä fossiilisesta energiasta uusiutuvaan on tehty lupaavaa työtä, ja tuuli- ja aurinkoenergiaan on satsattu. Myös ydinvoimaa tarvitaan osana ratkaisua. Kun Olkiluoto 3 Eurajoella saadaan toimintaan, on se merkittävä askel oikeaan suuntaan Suomen aiheuttamien päästöjen kannalta. Myös hyvällä metsänhoidolla on kasvatettu hiilinieluja, joihin sitoutuu päästöjä, Taalas listaa.

Liikenteessä Suomella on Taalaksen mukaan vielä tekemistä.

– Lähivuosina ja -vuosikymmeninä liikenne sähköistyy ja fossiilisten polttoaineiden tilalle kehitetään uusia polttoaineita esimerkiksi vetyä ja kaasua hyödyntämällä. Myös asumisen hiilikuormassa, eli siinä miten taloja lämmitetään ja eristetään, on Suomella vielä saavutettavaa.

Toukotöitä Pohjanmaalla. Kuva Ismo Pekkarinen / AOP.

Ravinnon tuotannon olosuhteet muuttuneet

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maiden kykyyn tuottaa ravintoa. Monilla alueilla kuivuminen ja maaperän kosteuden haihtuminen vaikeuttavat maanviljelyä. Suomessa taas maatalouden olosuhteen muuttuvat lievästi paremmiksi, kun sää on lämpimämpi ja sateisempi.

– Olemme voineet jo huomata, että kasvukausi on pidentynyt.

Ukrainan sota vaikuttaa monella tapaa myös ilmastoa koskeviin kysymyksiin, myös ruoantuotantoon.

– Ukrainan sodan vuoksi Venäjän ja Ukrainan tuottaman vehnän ja lannoitteiden saatavuus häiriintyy. Se voi aiheuttaa ongelmia ruokaturvan kannalta etenkin vähemmän kehittyneissä maissa.

"Nukkuisin yöni paremmin, jos ruokaturva säilyisi. Olisin myös valmis maksamaan kotimaisista tuotteista lisää ruokaturvaa edistääkseni."
Petteri Taalas

Taalas korostaakin Suomen omavaraisuutta.

– On tärkeää tuottaa sellainen määrä ruokaa, että voimme ruokkia kaikki suomalaiset. Vaikka arktisessa maassa tuotettu elintarvike maksaa enemmän kuin lämpimillä alueilla tuotettu, nukkuisin yöni paremmin, jos ruokaturva säilyisi. Olisin myös valmis maksamaan kotimaisista tuotteista lisää ruokaturvaa edistääkseni.

Hän pyrkii tarkastelemaan ilmastonmuutosta kokonaisuutena, jossa monet seikat vaikuttavat toisiinsa.

– Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään ilmastopolitiikalla vaan miettien laajempaa kokonaisuutta. On varmistettava myös se, että talous pyörii, ruokaturva on kunnossa ja että työpaikkoja voidaan säilyttää.

– EU ostaa nyt noin 250 miljardilla eurolla fossiilienergiaa EU:n ulkopuolelta, kuten Venäjältä. Se rahavirta voitaisiin käyttää järkevämminkin, Petteri Taalas sanoo.

Ukrainan sota jouduttaa fossiilienergiasta luopumista

Myös ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen tekijä, energia, kietoutuu Ukrainan sotaan. EU haluaa pitemmällä tähtäimellä eroon fossiilienergiasta, kuten öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta. Venäjän aloittama sota nopeuttaa maakaasusta ja öljystä luomista, Taalas arvioi.

– EU ostaa nyt noin 250 miljardilla eurolla fossiilienergiaa EU:n ulkopuolelta, kuten Venäjältä. Se rahavirta voitaisiin käyttää järkevämminkin.

Ilmastonmuutos kytkeytyy myös lihantuotantoon. Taalaksen mukaan maailman mittakaavassa se on yksi suuri ilmastohaaste, kun suurin on fossiilienergiasta luopuminen.

– Kasvava määrä sademetsää uhrataan pelloille, joilla tuotetaan soijaa karjan ravinnoksi. Sademetsien hävittäminen on ongelma etenkin Brasiliassa, Indonesiassa ja Afrikassa. Kun sademetsä kerran hävitetään, se ei kasva uudestaan ja ekosysteemi katoaa.

"Suomalainen karja kannattaa ruokkia mieluummin savolaisella nurmirehulla kuin brasilialaisella tuontisoijalla."
Petteri Taalas

Taalas pitää lihan syömisen vähentämistä järkevänä ilmastotekona.

– Vierastan syyttelyä ja absolutismia ilmastokeskustelussa. Lihan käytön vähentäminen on kuitenkin sekä terveyden että ilmaston kannalta viisasta. Suomalainen karja kannattaa ruokkia mieluummin savolaisella nurmirehulla kuin brasilialaisella tuontisoijalla.

Viime vuonna Elokapina-liike järjesti useita protesteja suomalaisissa kaupungeissa. Aktivistit valtasivat katuja ja muistuttivat ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä. Elokapina kohtasi niin kannustusta kuin paheksuntaa.

– On tärkeää, että monet toimijat ovat mukana, ja Elokapinan kaltaisia herättelijöitä tarvitaan. Lisäksi on olennaista saada myös maltilliset mukaan. Syyllistäminen ja vastakkainasettelu eivät tuo kaikkia ihmisiä mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen laajaan rintamaan.

– Biopolttoaineet ovat onnistuneita esimerkkejä ilmaston kannalta myönteisistä kotimaisista innovaatioista, Petteri Taalas sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta tulee valtavirtaa

Hän jatkaa, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee suurella todennäköisyydellä olemaan valtavirtaa. Suomen kunnianhimoinen ilmastotavoite on parhaimmillaan mahdollisuus uudelle bisnekselle, kun kysyntä ilmastomyönteisille tuotteille ja palveluille kasvaa.

– Ravintoratkaisut kasviproteiineista, nämä härkikset ja nyhtikset, SSAB:n Raahen terästehtaalla suunniteltu hiiletön terästuotanto sekä Nesteen jätteistä valmistetut biopolttoaineet ovat onnistuneita esimerkkejä ilmaston kannalta myönteisistä kotimaisista innovaatioista.

Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on merkittävä, nouseva ala. Esimerkiksi sääpalveluille ja säähavaintolaitteille tulee olemaan kasvavaa kysyntää. Suomessa on alan johtavaa osaamista sekä Ilmatieteen laitoksella että laitevalmistaja Vaisalassa, Taalas sanoo.

– Tämän vuoden ilmastokokouksessa Egyptissä ollaan ohjaamassa iso tukipaketti tällaisten tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, hän lisää.

Kuka?

Kuva: Fabrice Coffrini / Lehtikuva.

  • Petteri Taalas
  • Meteorologi, filosofian tohtori.
  • YK:n Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri.
  • Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja.
  • Sai juuri Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön 40 000 euron tunnustuspalkinnon.

Kommentoi »