Apu

Petteri Orpo – kiitelty ministeri

Petteri Orpo – kiitelty ministeri

Kokoomuksen puheenjohtajakilpaan ilmoittautunut sisäministeri Petteri Orpo on halunnut maahanmuuttopolitiikasta jämptiä ja oikeudenmukaista. Sen ansiosta hän nousi hallituksen kiitellyimmäksi.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Timo Villanen
Mainos

Julkaistu Avussa 12/2016 (24.3.2016). Petteri Orpo ilmoitti 4.5. ryhtyvänsä kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi.

Viime elokuussa Petteri Orpo sai työpuhelun, jonka sisältö oli epätodellinen: Haaparannasta Tornioon vyöryy satamäärin turvapaikanhakijoita.

Mitä ihmettä tapahtuu, Orpo mietti. Ruotsin läpi?

– Tulijoita oli satoja päivässä, ja he levisivät ympäri Suomea. Tämä piti saada poikki. Siksi yksittäisiä parhaita ratkaisujamme oli järjestelykeskuksen perustaminen Tornioon ja ulkomaalaisvalvonnan tehostaminen rajan tuntumassa, Orpo tiivistää lähtötilanteen.

Hän perusti kriisiryhmän, jossa poliisi, rajavartiolaitos, maahanmuuttovirasto, suojelupoliisi ja Suomen Punainen Risti alkoivat istua päivittäin koolle. Muitakin toimijoita kutsuttiin mukaan. Tapa jatkuu yhä.

– Ensimmäiseksi sanoin, että meillä pitää olla tilannekuva. Aloimme saada vuorokausiraportin, josta selvisi, montako oli tullut, mistä ja ketä, mikä oli vastaanottokeskusten tilanne ja mitkä poliisien huomiot. Mietimme ratkaisuja kerran päivässä. Pöydässä oli lisäksi aina iso kuva, mitä tapahtuu eurooppalaisittain, pohjoismaissa ja Suomessa sekä mitä tapahtuu seuraavaksi, Orpo kertoo.

Hän kaivaa kännykästään aamuisen vuorokausiraportin. Toissa viikolla, kun tätä haastattelua tehtiin, turvapaikkahakemuksia oli jätetty edellisen viikon aikana 108 ja edellisenä päivänä 15 kappaletta.  Venäjältä, Raja-Joosepin ja Sallan kautta, ei ollut tullut yli viikkoon ketään.

Enimmillään viime vuonna jätettiin 4 000 hakemusta viikossa, päivässä 650. Kuukausiennätys syntyi syyskuussa: 11 000 hakemusta.

Nyt luvut ovat aivan eri tasolla. Orpon mielestä Suomen kannalta oli ratkaisevinta, että Ruotsi aloitti marraskuussa sisärajatarkistukset. Vaikuttavimpia omia toimia oli se, että irakilaisten turvapaikkakriteereitä tiukennettiin.

– Edellisten hallitusten päätösten ja käytäntöjen perusteella ne olivat meillä löysemmät kuin muilla pohjoismailla. Siksi irakilaisia tuli Suomeen niin paljon, Orpo selvittää.

Hänen mukaansa alkusyksystä ja alkuvuodesta tiukennettiin paljon maahanmuuttopolitiikan linjaa, jossa hallituksen oli melko helppoa löytää yhteinen sävel.Suomen vetovoima pieneni, kun sitä pienennettiin.

Venäjä puolestaan aiheutti sydämentykytystä päästämällä Suomen rajalle väkeä, jolla ei ollut asiallisia matkustusasiakirjoja. Tulppaajaksi tarvittiin presidentti Vladimir Putin. Tämä oli Orpon mielestä pikemminkin Suomen aloittamien neuvottelujen seuraus.

– Tämä on meillä Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (Utva) kysymys, koska tässä on kyse Suomi–Venäjä-suhteista. Neuvottelemme laittoman maahantulon estämiseksi pysyviä ratkaisuja, Orpo kertoo.

Hän on osallistunut Utvan kokouksiin tänä vuonna säännöllisesti, vaikka sisäministeri ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan varsinainen jäsen.

Jos EU:n ja Turkin välinen sopimus onnistuu (se syntyi viime perjantaina), Orpon mielestä on syytä pelätä uutta turvapaikanhakijoiden reittiä, esimerkiksi Venäjän kautta. Sitä hän on maalaillut kollegoilleen ministerineuvostossa.

Mikä olisi Orpon malli, jos hänellä oli valtaa hoitaa koko kriisi?

Orpon mielestä tärkeintä on saada Euroopan ulkorajat pitämään, muuten seuraa kaaos. Se vaatii Turkki-sopimusta ja uusien reittien estämistä.

– Ei voi olla niin, että Eurooppaan vain kävellään. Turvapaikkajärjestelmän pitää olla sellainen Suomessa ja Euroopassa, että suurimman suojelun tarpeessa olevat saavat turvaa, ministeri sanoo.

– Omaan ajatusmaailmaani kuuluu, että ihmisiä pitää auttaa. Jos ulkorajat pitävät, voimme ottaa suoraan leireiltä ihmisiä, jotka avun todella tarvitsevat: lapsia ja perheitä.

Kun Suomi on ottanut viime vuosina noin tuhat kiintiöpakolaista vuodessa, Orpo ottaisi leireiltä jatkossa 5 000–10 000 pakolaista vuodessa.

– Ei ole paluuta ihanaan koto-Suomeen, jossa ollaan vain keskenään. Jos suomalaiset näkevät, että homma toimii, järjestelmä on oikeudenmukainen ja jämpti, kyllä se ymmärretään ja hyväksytään, Petteri Orpo uskoo.

Orpon taannoisia päätöksiä oli, että poliisi alkoi kertoa maahanmuuttajien tekemistä rikoksista.

– Linjaukseni oli, että mennään maksimaaliseen avoimuuteen näissä kysymyksissä. Nyt niistä on puhuttu, ja minusta tilanne Suomessa on rauhallisempi.

Viime vuonna Suomeen tulleista 32 000 turvapaikanhakijasta noin 10 000–15 000 saa myönteisen päätöksen syksyyn mennessä. Miten Suomi kotouttaa heidät?

Orpo haluaa puhua ensin kielteisen päätöksen saaneiden kotiuttamisesta. Heille tarjotaan maksettua kotiinpaluuta. Helmikuusta lähtien, kerran viikossa, charter-lennolla on lennätetty Bagdadiin noin sata henkilöä kerralla. Yksi lento maksaa toistasataatuhatta euroa.

– Maksaahan se, mutta summa vastaa sadan turvapaikanhakijan noin 20 päivän jaksoa vastaanottokeskuksessa. Pohjoismaiden kanssa on aloitettu yhteistyö, jotta saamme minimoitua kuluja yhteislennoilla, Orpo selvittää.

– Suomesta turvapaikan saavien kotouttaminen on meille kaikki kaikessa. Heidät täytyy saada mahdollisimman nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa, oppimaan kieltä, kulttuuria, ammattia. Olen ihan varma, että hekin haluavat ammatin ja omat tulot.

Orpo haluaisi, että kotoutettaville – kuten myös suomalaisille työttömille – kehitetään erilaisia palkkatukimalleja, työharjoitteluja ja oppisopimuskoulutuksia.

– Olen koko ajan sanonut hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä, että ”teidän pitää kyseenalaistaa tähän asti tehty”. 

– Kotouttaminen ei ole onnistunut, ja nyt kun määrä on kymmenkertaistunut, tämä on pakko ajatella uudestaan.

Toimenpiteitä on tehty, ja kotouttamisohjelma esitellään ministerin mukaan kevään mittaan.

Orpo toivoi taannoin, että turvapaikanhakijat saisivat suomalaisista kummeja kotoutumiseensa.

– Miten se ärsyttikään ihmisiä! Sain hirvittävän ryöpyn sähköpostiin. Edelleen kysellään, missä on oma kummipoikani, Orpo ihmettelee ja vastaa, ettei hänellä ole siihen tarpeeksi aikaa.

– On ollut hienoa nähdä, miten suomalaiset järjestöt ovat lähteneet tähän: otetaan mukaan, opetetaan suomalaisia tapoja, tutustutaan ihmisiin. Sitä samaa oli kummiajatukseni.

Monissa arvioinneissa ja listauksissa Orpo on valittu hallituksen ykkösministeriksi. Tätä hänen on silminnähden vaikea kommentoida. Hän kierrättää kiitosta poliisille, rajavartiolaitokselle, maahanmuuttoviranomaisille sekä yhteistyölle.

– Yhdessä näitä on tehty. Tietenkin olen kiitollinen positiivisesta palautteesta.

Häntä saattaa nolottaa myös siksi, että muut hallitustoverit keräävät lähinnä haukkuja.

Haastateltavanakin Orpo on jämpti: hän saattaa puhuessaan peruuttaa sanoja liian kulmikkaina tai pohtii, ärsyttääkö hymyily kameralle vakavassa asiassa. Muuten hän vitsailee silmäpusseistaan ja uusista silmälaseistaan, joita kutsuu kiikareiksi.

Sisäministeriys on ollut täyttä työtä – aamusta iltaan ja yöhönkin. Orpo sanoo nukkuvansa hyvin – mutta ei ehdi.

Hän on unelmatyössään, mutta paljon poissa kotoa.

– Jollakin erikoisella tavalla nautin tästä. Minulle sopii, että tilanne on päällä ja tehdään ratkaisuja. Ei tarvitse pohtia avustajien kanssa, tehtäisiinkö jokin poliittinen avaus, hän hymähtää.

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ei saa Orposta haastajaa kesän puoluekokouksessa.

– Nyt haluan keskittyä tähän ja hoitaa tämän työn hyvin. Tykkään tästä.

– Jos katsotaan pidemmällä aikavälillä, en ollenkaan sulje puheenjohtajan tehtävää pois, mutta se riippuu taas tilanteista.

Vahvin lenkki on juuri oikea henkilö kertomaan, miten hallitus pystyisi tekemään päätöksiä.

Orpo myöntää, että päättämättömyys on pahinta. Hän kysyy itsekin, paljonko kyse on valtaan tai rakenteisiin takertumisesta – paljonko siitä, ettei uskalleta uudistua?

– Jos pöydällä on päätösesitys, kaikki ovat keskittyneet etsimään syitä, miksi sitä ei voi tehdä. Pitää sietää sitä, että tehdään myös epätäydellisiä päätöksiä. 

teksti Eija Kallioniemi

- Koputan puuhun tällä hetkellä: meillä on nyt aika rauhallista. Toivottavasti tämä olotila jatkuu, Orpo sanoo pakolaiskriisistä.

Julkaistu: 4.5.2016