Apu

Pete Parkkonen majoittaa kotiinsa rescue-koiria: ”Koirat eivät pääse Suomeen, ellei heillä ole ensin kotihoitajia”

Pete Parkkonen majoittaa kotiinsa rescue-koiria: ”Koirat eivät pääse Suomeen, ellei heillä ole ensin kotihoitajia”
Pete Parkkosen lauluissa pohditaan parisuhteita ja eroja. Kadonneen muusikkoisoisän löytymisen ansiosta Petelle on ilmaantunut uusia sukulaisia. Hän toimii myös vapaaehtoisena kotihoitajana Hard Luck Paws -järjestön koirille, joita tuodaan maahan adoptiota varten.
Julkaistu: 14.8.2021

Pete Parkkonen, 31, on laulanut ja esiintynyt itsensä suomalaisten sydämiin. Muusikko löysi tv-ohjelman kautta tuntemattoman, nyt jo edesmenneen isoisänsä. Sen kautta Petelle on ilmaantunut uusia sukulaisia.

Täytit viime vuonna juuri ennen koronaa 30 vuotta. Millaiset juhlat pidit?

Teimme silloin All Together Now -musiikkiohjelmaa ja aloitimme kuvaukset aamuseitsemältä. Kun ne loppuivat, menin suoraan Emma-gaalaan jakamaan palkinnon.

Eli kolmekymppiseni olivat varsin työntäyteiset. Gaalasta menin parille oluelle kaverin kanssa ja yhden aikaan menin kotiin vaihtamaan vaatteita, mutta nukahdin sille reissulle. Rakastan juhlia, mutta nämä menivät ohi.

Tänä vuonna pidin helmikuussa pienimuotoiset 31-vuotisjuhlat. Meitä oli 12 henkeä eli taisimme vähän rikkoa lakia.

Olen ehkä alkanut löytää itseäni enemmän vasta näin kolmekymppisenä. Olen sellainen tyyppi, että teen kaiken, mistä kiinnostun. Monesti kalenteri menee sen vuoksi tukkoon aika pitkälle, enkä muista vaikka pitää lomaa tai vierailla vanhemmillani. Terapiassakin olen käynyt, tosin nyt en enää hetkeen. Ystävien kanssa oleminen ja urheilu ovat mentaalista treeniä.

”Suunnittelemme matkaa Ranskaan, sieltä löytyi isäni sisko. Olen myös jutellut Instagramissa tytön kanssa, joka kertoi olevansa isän siskon lapsenlapsenlapsi.”

Toimit rescue-koirien väliaikaisena majoittajana. Mistä sait idean?

Olen kotihoitopaikka Hard Luck Paws -järjestön koirille, joita tuodaan maahan adoptiota varten. Koirat eivät pääse Suomeen, ellei heillä ole ensin kotihoitajia. Tänä vuonna luonani on ollut pari koiraa, aina parista päivästä viiteen viikkoon ennen kuin he lähtevät pysyviin koteihinsa. En pysty itse ottamaan koiraa, mutta näin pystyn auttamaan ja olemaan koirien kanssa.

Olit mukana Sukuni salat -sarjassa, jossa jäljitettiin perheellenne tuntemattomaksi jäänyttä isoisää ympäri maailmaa. Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun vaarisi henkilöllisyys ohjelmassa selvisi?

Olemme alkaneet suunnitella matkaa Ranskaan, sieltä löytyi isäni sisko. Lisäksi olen jutellut Instagramissa tytön kanssa, joka kertoi olevansa isän siskon lapsenlapsenlapsi. Hän asuu Espanjassa, joten pikkuhiljaa tässä alkaa valjeta, mitä kaikkea tämä löytö tulevaisuudessa tarkoittaa. Tiedossa on varmasti ihania tapaamisia ja sukulaissuhteiden aukeamisia.

Uusin singlesi Täysikuu kertoo erosta. Mistä sait inspiraation sanoituksiin?

Teemme biisini pienellä porukalla läheisten ystävieni kera, joiden kanssa ehdin vain kahvitella silloin tällöin Helsingissä arjen kiireissä. Kun pääsemme biisileireille, sukellamme pintaa syvemmälle ja keskustelemme menneistä. Täysikuussa pohdimme suhteita ja eroja, mitä ne ovat tarkoittaneet ja miten meitä kasvattaneet. Erot ovat usein sellaisia, että vaikka pelottaa, usein se myös helpottaa. Mutta kun jotakin loppuu, alkaa jotain uutta.

Toinen kappaleesi Portaat puolestaan kuvaa kauniisti vanhenemista yhdessä parisuhteessa. Uskotko siihen oikeaan?

Rakkaustarinat ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana radikaalisti. Kun ennen läheteltiin kirjeitä, nyt swaippaillaan vasemmalle tai oikealle.

En silti lynkkaisi pois pitkiä parisuhteita, sillä kaikki on aina mahdollista. Joku löytää elämänkumppaninsa 15-vuotiaana, toinen 50-vuotiaana. Toki ihminen on vaihtelunhaluinen. On vaikeaa löytää joku, joka kelpaa. Kunhan ei toivoaan menetä.

Omat vanhempani ovat tavanneet 17-vuotiaina, joten he ovat elävä esimerkki suuresta työstä, jota parisuhteen eteen on tehty. Siinä ei ihan peruskeinot riitä. Julkisuus tuo omat haasteensa. Sanoi­sin, että on tärkeää, miten energiaa vaihtuu, kun tapaa ihmisen kasvotusten. Silloin huomaa, että Instagramin perusteella ei kovin monta syvällistä ihmissuhdetta löydy.

"Totta kai minäkin haaveilen isoista lavoista, että pääsisi tekemään ensi kesänä esimerkiksi jättimäisen festivaalikiertueen."

Olet jo nyt yksi Suomen suosituimpia artisteja. Mistä haaveilet vielä musiikintekijänä?

Olen ollut pitkään bändin kanssa keikkatauolla, joten tällä hetkellä syksyn klubikiertueesta. Teen myös koko ajan biisejä uutta levyä varten. Hiteistä ja kappaleista tulee paineita, mutta ilman niitä en olisi tässä ammatissa.

Muusikolla on pakko olla nälkä kasvaa koko ajan isommaksi.

Totta kai minäkin haaveilen isoista lavoista, että pääsisi tekemään ensi kesänä esimerkiksi jättimäisen festivaalikiertueen. Että ei olisi juhannusmökkireissua, vaan voisin lentää vaikka helikopterilla bändin kanssa keikalta keikalle.

Olet kertonut vuosia takaperin, että paheesi ovat herkuttelu ja tupakointi. Vieläkö sinulla on samat paheet?

Kyllä! Olen viikonloppusauhuttelija, mutta olen myös sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla paheita.

Olet myös kertonut kerääväsi maita enemmän kuin ikävuosia. Miten projekti etenee?

Aloitin tämän ystäväni kanssa vuonna 2011 ja lopetin sen muutama vuosi sitten, kun olin vieraillut 42 maassa. Nyt on varastossa maita onneksi hetkeksi aikaa, tosin mieleni tekee jo jälleen kerran reissuun. Ja kohteeksi käy tietysti mikä maavaan!

Sinulla on kuusivuotias poika. Onko hän perinyt musikaalisuutesi?

Häntä kiinnostaa musiikki, ja se on muutenkin kokeilunhaluinen ikä. Isyydestä voin sanoa, että se kasvattaa ihmistä.

Kerro jokin salaisuutesi?

Monet tuntuvat kiivastuvan sellaisesta asiasta, että pesen välillä valkoisia ja värillisiä pyykkejä sekaisin.

Pete Parkkonen

  • Syntyi: 8. helmikuuta 1990 Pihtiputaalla.

  • Asuu: Helsingissä.

  • Perhe: Yksityinen.

  • Harrastaa: ­Backgammon, squash, golf, moottoripyöräily, polaroid-kameralla ­kuvaaminen.

  • Ajankohtaista: ­Täysikuu-sinkku tuli ulos toukokuussa.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »