Apu

Pertti Salolainen pitää Suomen Natoon liittymistä todennäköisenä, mutta nyt ei ole oikea hetki – "Asiaan liittyy paljon salaista tietoa"

Pertti Salolainen pitää Suomen Natoon liittymistä todennäköisenä, mutta nyt ei ole oikea hetki – "Asiaan liittyy paljon salaista tietoa"
Pitkän linjan vaikuttaja Pertti Salolainen muistuttaa, että juuri nyt on käsillä neuvotteluvaihe ja kansainvälinen prosessi, joten ihan kaikkea ei voi kertoa julkisuuteen. Julkisesta keskustelusta tekee hankalaa, että osa tiedosta on ainoastaan presidentin, pääministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan hallussa.
Julkaistu: 16.3.2022

Pitkän linjan poliitikko, entinen kansanedustaja ja ministeri Pertti Salolainen pitää Suomen liittymistä Natoon hyvin todennäköisenä.

– Tällä hetkellä asiaan liittyy hyvin paljon salaista tietoa, joka on ainoastaan presidentin, pääministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan hallussa. On ymmärrettävää, että tällaisessa vaiheessa, kun on käsillä neuvotteluvaihe ja kansainvälinen prosessi, ihan kaikkea ei voi kertoa julkisuuteen. Se tekee tietysti julkisesta keskustelusta hankalaa.

– Itse asiassa juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että kriisin ollessa päällä juuri tämä hetki ei ole hyvä jäsenyyden jättämiseen.

"En haluaisi nähdä tilannetta, jossa Ruotsi jäisi Suomen ja Norjan väliin ikään kuin turvakehtoon."
Pertti Salolainen

Salolainen neuvotteli 1990-luvun alussa Suomen EU:n jäseneksi. Silloin yllätyksen järjesti Ruotsi, joka jätti jäsenhakemuksensa kertomatta asiasta muille maille ja onnistui suututtamaan tempullaan presidentti Mauno Koiviston. Pertti Salolainen pitää tärkeänä, että Ruotsi jättäisi tällä kertaa Nato-hakemuksensa yhtä aikaa kuin Suomi.

– En haluaisi nähdä tilannetta, jossa Ruotsi jäisi Suomen ja Norjan väliin ikään kuin turvakehtoon. Pidän kuitenkin todennäköisenä, ettei kumpikaan maa tule tällä kertaa jättämään salaa jäsenhakemusta. Tosin aina on se vaara, että Ruotsi yrittäisi jättäytyä pois, sillä yksi ruotsalaisen turvallisuuspolitiikan perusdogmeja on, että vältetään yhteisiä turvallisuusjärjestelyjä.

Salolainen muistuttaa, että EU:n turvatakuita, eli Lissabonin sopimuksen 42.7-artiklaa ei ole koskaan jouduttu ottamaan käyttöön muulloin kuin vuonna 2015, jolloin Ranska pyysi siihen vedoten apua maahansa kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen ja saikin sen myötä apua.

Selvyys EU:n turvatakuisiin

Pertti Salolaisen mielestä myös Euroopan Unionin turvatakuuseen tulee saada selkeys. Kaikki EU-maat ovat jo artikla 42.7:n velvoittamia. Kyseessä on EU:n Lissabonin sopimuksen kohta, joka takaa kaikille EU:n jäsenmaille toisten EU-maiden turvatakuut eli avunantovelvoitteen.

Artikla 42.7:ssä sanotaan, että jos joku jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin muiden maiden on kaikin käytettävissä olevin keinoin autettava. Velvoite koskee kaikkia jäsenmaita, kuten Suomea, Ruotsia ja Viroa.

– Olemme jo tällä tavalla puolustusyhteistyössä siinäkin tapauksessa, että Suomi liittyisi Natoon ja Ruotsi ei, Salolainen muistuttaa.

Käytännössä artiklaa ei ole koskaan jouduttu ottamaan käyttöön muulloin kuin vuonna 2015, jolloin Ranska pyysi siihen vedoten apua maahansa kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen ja saikin sen myötä apua. Tällöin esimerkiksi Suomi tuki Ranskaa lähettämällä 160 sotilasta Libanoniin YK:n UNIFIL-operaatioon ja Ranska pystyi vapauttamaan joukkojaan muihin tehtäviin.

EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7:ssä sanotaan, että jos joku jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin muiden maiden on kaikin käytettävissä olevin keinoin autettava.

Tästä huolimatta artiklan käytännön merkitys on jäsenmaille epäselvä. EU:lla ei ole yhteisiä puolustusvoimia, joten artikla merkitsisi kunkin jäsenmaan osallistumista konfliktiin omilla puolustusvoimillaan.

EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron tulee järjestämään tärkeän EU:n puolustuskokouksen tämän vuoden keväällä.

– On äärimmäisen tärkeää, että siellä selkeytetään, mitä tämä EU-maiden keskinäinen artikla 42.7 käytännössä tarkoittaa ja miten Euroopan maat voivat vahvistaa keskinäistä puolustustaan. Siinä asiassa Suomen pitäisi olla erittäin vahvasti mukana ja ideoimassa.

Pertti Salolainen:

  • Kokoomuksen kansanedustaja 1970–1996 ja 2007-2019, Kokoomuksen puheenjohtajana 1991–1994.
  • Ministerinä 1987–1995, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri.
  • Suomen suurlähettiläs Lontoossa vuosina 1996-2004.
  • Vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista 1990-luvun alussa. Neuvotteli pääneuvottelijana Suomelle ETA- ja EU-jäsenyyssopimuksen.
  • Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011

1 kommentti