Apu

Kaakkoistuuli toi harvinaisia vieraita – Viime päivinä havaittu kolme Suomessa ennen näkemätöntä perhosta

Kaakkoistuuli toi harvinaisia vieraita – Viime päivinä havaittu kolme Suomessa ennen näkemätöntä perhosta
Helsinkiläinen Merja Nikkinen kuvasi tietämättään ainutlaatuisen vieraan Suomessa keskiviikkona. Komea kaunosiilikäs-perhonen elää normaalisti trooppisilla ja subtrooppisilla seuduilla. Viime aikojen kaakkoisvirtaus on tuonut Suomeen myös kaksi muuta uutta perhoslajia.

Suomessa on muutaman päivän sisään havaittu kolme uutta perhoslajia. Näistä komein, värikkään kirjava kaunosiilikäs kuvattiin Helsingin Kallahdenniemessä keskiviikkona. Perhosen kuvannut Merja Nikkinen julkaisi havaintonsa Facebook-ryhmässä.

Nikkinen kertoo, ettei ole varsinaisesti perhosharrastaja, vaan luonnonystävä.

– Tämän kyseisen perhosen ainutlaatuisuutta en tiennyt. Ihailin sen kauneutta ja päätin saada siitä lisää tietoa. Pidän luonnon monipuolisuudesta ja yritän oppia luonnosta mahdollisimman paljon.

Nikkinen lähetti perhosesta ottamansa kuvan Suomen perhoset -Facebook-ryhmään, jossa se tunnistettiin kaunosiilikkääksi, jollaista ei ole Suomessa aiemmin havaittu.

Kaunosiilikäs.

Muut tulokkaat pienempiä koisia

– Kyllä tämä laji tulee ilman muuta uutena Suomen lajilistalle. Ei havainnosta ole mitään epäilystä, Suomen perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila sanoo.

Kaitila kertoo, että parina edellisenä yönä on havaittu myös kaksi muuta aiemmin Suomessa havaitsematonta perhoslajia. Nämä ovat maallikon silmään vaatimattomamman näköisiä koisia. Lajeilla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta Kaitila nimesi ne englanninkielisten lajinimien perusteella olkikoisaksi ja kvittenikoisaksi.

– Nämä kaksi koisalajia näyttävät tavallisen ihmisen mielestä varmaan koiperhosilta. Mutta minulle perhosharrastajana ne ovat yhtä hienoja kuin tämä näyttävä siilikäs.

"Olkikoisa" (Paracorsia repandalis) on nokkakoisa (Crambidae), jonka elinalueet ovat myös Etelä-Euroopassa ja eteläisessä Keski-Euroopassa.

Koisat ovat yöperhosia, kuten periaatteessa siilikkäätkin. Kaunosiilikäs kuitenkin lentää myös päiväsaikaan.

Kaikki Suomessa nyt havaitut uudet lajit ovat levinnäisyydeltään hyvinkin eteläisiä. Kaunosiilikäs esimerkiksi elelee trooppisilla ja subtroopisilla alueilla, lähimmillään Suomea Euroopan eteläisimmissä osissa ja mahdollisesti Mustanmeren rannoilla.

Harhailijat menehtyvät Suomessa

Etelän ihmeet Suomeen toi melko pitkään jatkunut lämmin kaakkoinen ilmavirtaus. Sen mukana on tullut myös paljon lajeja, joita havaitaan Suomessa äärimmäisen harvoin. Yksi esimerkki on komea oleanterikiitäjä, jonka siipien kärkiväli on kymmenisen senttiä.

– Sen talvehtimisalueet ovat Afrikassa ja Intiassa. Etelä-Turkista niitä voi ehkä vielä löytyä.

Sopivan sään Suomeen tuomien harhailijoiden kohtalo on karu. Lisääntymiskaveria ei löydy, ja perhoset menehtyvät. Vaikka perhoslajien leviämisessä vaeltaminen on tärkeää, ei Kaitilan mukaan ole mitään mahdollisuutta, että nyt Suomeen harhautuneista lajeista tulisi maamme lajistoa. Olosuhteet eivät yksinkertaisesti sovi.

"Kvittenikoisa" (Euzophera bigella) on pienehkö nopsakoisa (Pyralidae), joka esiintyy laajalti Etelä- ja Keski-Euroopassa, itäisinnä Iranista. Lajista tunnetaan aikaisempi vaellushavainto Tanskasta, mutta muualta Pohjois-Euroopasta lajia ei ole havaittu.

Suomessa ensi kerran havaitut lajit tai meillä äärimmäisen harvinaiset vaeltavat perhoset eivät myöskään ole harvinaisia, päinvastoin.

– Ne lajit, joita tänne kauempaa tulee, ovat yleisimpiä lajeja kotiseuduillaan.

Harvinaiset harhailijat eivät myöskään ole ilmastonmuutoksen merkki, vaan pelkästään vallitsevan sään tuomia sattumia.

– Ilmaston lämpeneminen näkyy sitten meidän omassa talvehtivassa perhoslajistossamme, ja siitä onkin selviä havaintoja, Kaitila kertoo.

Julkaistu: 8.10.2020
Kommentoi »